-

englanninpuna, viktorianpunainen (-ruskea), venetsianpunainen, marspunainen

rautaoksidipunainen, terra di Treviso, italianpunainen, berliininpunainen, preussinpunainen

[englanti red chalk, red oxide, English red, Indian red, Mars red, morelle salt, Venetian red, chemical red, jeweller's red , jeweller's rouge · ruotsi engelskt rött · saksa Eisenoksidrot, Englischrot, Indischrot, Kolkothar , Pompejanischrot,Venetianischrot, Venetianisrot, Roter Bolus, Hausrot · hollanti englesrood, Venetiaansrood · ranska Ocre Rouge, rouge anglais, rouge d'Angleterre, rouge de Venice · espanja rojo inglés · italia Terra rosso, Terra di treviso, rosso inglese, Rosso di Marte · puola rz angielski, rz wenecki · venäjä Anglijskaja krasnaja, wieniecjanskaja krasnaja]

[PR101, E172, CI 77491]

Englanninpunaisella tarkoitetaan nykyään sekä luonnon (PR102 - katso okra; heleänpunainen) että synteettistä (PR101) rautaoksidia.

Syvä, punertavanruskea maaväri; epäorgaaninen, punainen okra. Ferrosulfaattia sisältävää ferrioksidia, kalsinoitu synteettinen punainen rautaoksidi (Fe2O3), n. 1750. Sisältää rautaoksidia, kipsiä ja savea. Jauhemainen englanninpunainen on joskus kipsillä jatkettua. Valmistetaan kalsinoimalla rautasulfaattia, keltaista rautaoksidia ja mustaa rautaoksidia. Värinpeitto vaihtelee. Normaaliväri, joka soveltuu kaikkiin maalausmenetelmiin.

Synteettisten punaisten rautaoksidien värisävyt riippuvat valmistusprosessista. Kaikki punaiset rautaoksidipigmentit ovat peittäviä, permanentteja ja edullisia. Niillä on samat ominaisuudet kuin luonnonrautaoksideilla, mutta ne ovat kestävämpiä.
Rautaoksidivärit voidaan jakaa kolmeen väriryhmään valmistustavan mukaan:
· rautamönjä - valmistettu luonnosta saatavasta rautamalmista, -kiisusta ja -kiilteestä
· englanninpuna - valmistettu rautavitrillin tai alunan valmistusjätteistä
· caput mortuum - syntyy rautavitrillin valmistuksen sivutuotteena

historia

Puhdasta hematiittia on valmistettu keinotekoisesti viimeistään keskiajalla kalsinoimalla rautasulfaattia, mutta yleisen käsityksen mukaan väriä on käytetty jo antiikin aikana.

nimiä

Keinotekoisten rautaoksidipunien nimitykset ovat hyvin epätarkkoja. Monet ovat saaneet nimensä sen mukaan, missä niitä on valmistettu, mutta yhtälailla monet ovat alkaneet merkitä vain tiettyä värisävyä (esim. intianpunainen - sinertävänpunainen). J. Järvelän 'Maalarin aine- ja ammattioppi' -kirjan (WSOY 1956) mukaan englannin-, intian-, venetsian- ja pompeijinpunaa saatiin rautatehtaiden rikkihappoisista jätteistä ja niihin lisätyistä lisäaineista polttamalla - jolloin nimet merkitsivät enemmän juuri sävyä.

Englanninpunainen -nimitys on alunperin viitannut yleisesti nimenomaan hollantilaisten valmistamaan punaiseen rautaoksidipigmenttiin: mm. Finlay mainitsee, kuinka 1700-luvun hollantilaiset värintekijät ostivat Ranskasta keltaokraa, kalsinoivat sen punaiseksi ja myivät englanninpunaisena. Toisaalta Pip Seymor viittaa kirjassaan, että nimitys on saanut alkunsa Englannin Gloucestershiressä, Clearwellissa sijaitsevista kaivoksista. Aikanaan siellä mainattiin okraa, jonka sävyt vaihtelivat keltaisesta ja oranssista ruskeaan, punaiseen ja violettiin; nykyään paikka on lähinnä perinnenähtävyys. Seymor kertoo myös erityisen oranssisävyisestä oxford ochre -nimellä tunnetusta englanninpunaisesta, jota saatiin - nimensä mukaisesti - Oxfordshiren Shotover Hilliltä.

Seymor kertoo myös, että Cumbrian länsirannikkolla rautamalmeja mainattiin jo roomalaisten aikoihin, mutta vasta 1800-luvun lopulla mainaus kehittyi teollisuudeksi. Alueella sijaitseva Florencen kaivos aloitti vahvasti violetinpunaisen hematiitin jalostamisen 1914 ja kymmenen vuotta myöhemmin tuotti 4000 tonnia puhdasta hematiittia viikossa. Nykyäänkin kaivos on toiminnassa, mutta sieltä tuotetaan huomattavasti pienempiä määriä, pääasiassa maalausaineisiin ja kosmetiikkaan. Paikalliset tuntevat Cumbriassa mainatun hematiitin nimellä ruddle ja sitä on käytetty mm. lampaiden merkitsemiseen. (Sama nimi ja lampaiden merkitseminen hematiitilla on mainittu myös muilta paikoilta).

Värin synteettisesti valmistettu versio tunnetaan nimellä caput mortuum. Englanninpunaisessa on vähemmän savea kuin lähes vastaavassa caput mortuumissa.

Paraslaatuisia kellertäväsävyisiä rautaoksidisävyjä kutsutaan englanninpunaiseksi (English red) tai venetsianpunaiseksi (Venetian red; terra rosa; Venice red) (joka tarkoitti ennen myös luonnon rautaoksidipunaa; lisää venetsianpunaisesta: intianpunainen-sivulla). Erityisen puhtaasta englanninpunasta käytetään nimitystä 'terra di Treviso'. Pip Seymorin mukaan: jos puhutaan keinotekoisesti valmistetusta punaisesta rautaoksidista, termillä 'englanninpunainen' viitataan kellertäväsävyiseen punaiseen rautaoksidiin, 'venetsianpunainen' taas viittaa kylmään, sinertävään punaiseen rautaoksidiin.

Englanninpunaiseksi kutsuttiin myös punaokraa, johon raastamalla saatiin tiilenpunainen väri.

Espanjanruskea (Spanish brown) on Espanjasta tuotua punaista rautaoksidia.

Intianpunainen - paraslaatuisin sinisävyinen rautaoksidipuna. Intianpunaisella on tarkoitettu myös Intiasta ja Persiasta tuotuja kellertävän ja rusehtavan punaisia. [Lisää]

Marspunainen tunnettiin 1600- ja 1700-luvuilla rikkihapon höyrystymisen sivutuotteena. Marsvioletti on hyvin sinisävyinen tai violetihtava rautaoksidipuna.

Morelle salt on vanha nimitys synteettisille rautaoksidipunaisille. Sillä viitataan myös polttamalla tummennettuun punaiseen rautaoksidiin, samoin kuin nimellä colcothar.

Persianpunainen (Persian red) oli ennen luonnon punaisen rautaoksidin nimitys (myös intianpunaisen synonyymi), mutta nykyään sillä tarkoitetaan synteettistä punaista rautaoksidia. Myös kromipunaisen variaation nimi (kts. kromioranssi).

Pompeijinpunainen (pompeian red) viittaa yleensä luonnon punaiseen rautaoksidiin.

Pozzuolinpunainen (Pozzuoli red) viittasi alunperin Pozzuolissa tuotettua punaista savea (kts. luonnon rautaoksidi).

Punaterra on valmistettu J. Järvelän 'Maalarin aine- ja ammattioppi' -kirjan (WSOY 1956) mukaan keltaokrasta polttamalla.

Rautamönjä on valmistettu luonnosta saatavasta rautamalmista, -kiisusta ja -kiilteestä. J. Järvelän 'Maalarin aine- ja ammattioppi' -kirjan (WSOY 1956) mukaan rautamönjää on saatu kuparinvalmistuksen yhteydessä saatavasta rautakiisusta.

Rouge on rautaoksidipunaisen hyvin hienoksi jauhettu muoto (mikä tahansa väri). Käytetään mm. kiillotusaineena, jolloin siitä käytetään myös nimeä crocus, jeweler's rouge. Katso myös: rouge.

käyttö

Käytetään taiteessa kaikilla välineillä. Käytetään myös kullan ja hopean kiillotusaineena. Synteettisiä punaisia rautaoksidipigmenttejä käytetään myös mm. värillisten piilolinssien väriaineena.

muuta

Englanninpunaiseksi on nimitetty myös kuismasta (Hypericum) saatua punaista pihkamaista nestettä, jota on käytetty värjäystarkoituksiin.

Katso myös: marsruskea, sinooperi

Lähteitä / lukemista
Delamare, François & Guineau, Bernard Colors. The Story of Dyes and Pigments. Discoveries, Harry N Abrams Inc Publishers, New York 2000
Finlay, Victoria Colour. Travels Through The Paintbox. Sceptre; Hodder and Stoughton, Lontoo 2002
Järvelä, J Maalarin aine- ja ammattioppi. WSOY, Porvoo 1956
Seymor, Pip The Artist's Handbook. Grange Books, Arcturus Publishing Limited, Lontoo 2003