-

Lamppumusta

kimrööki, nokimusta, asetyleenimusta, kaasumusta

[englanti lamp black, blue black, acetylene black, charcoal, coke black, flamruss, oil black, Germantown black; flame black; pine soot black · saksa Lampenschwarz, Acetylenru, Flamruss, Flatterru, Gasru, Kienru, Ruschwarz, ölru · ranska noir de fume, noir de bougie, noir de carbone · italianero di lampa, nero di lampada, bistro, nero d'olio, nero fiamma, nero leggero, nero fumo, fuliggine, fumo di ragne, nero di bugia, nero di candela, nero di catrame · espanja negro de humo · katalaani negre de fum · ruotsi lampsvärta, lampsvart, sotsvart; acetylensvart, etynsvart · manksi doo sooie, smooreyvane, geayl ghoo · unkari lmpakorom fekete · puola sadza · venäjä saza · kreikka karboyno · sanskriitti kajjala · albania blozë · amerikkalaisia nimityksiä India ink tai indian ink - musta muste, hiilestä tehty permanentti pigmentti, lamppumusta]

Antiikin roomalaisten nimitys atramentum tarkoitti yleensäkin hiilestä valmistettuja mustia pigmenttejä ja musteita - myös kasviperäistä hiiltä, nokimustia (lamppumustaa ja hiilimustaa) sekä eläinperäistä hiiltä.

Sinisävyiset ja ruskeasävyiset mustat [PBk6, CI 77266]

Lamppumusta on epäorgaaninen kivennäisväri- Se on koostumukseltaan nokea, lähes puhdasta, hyvin hienojakoista hiiltä (C). Nokea valmistetaan polttamalla palavaa ainetta suljetussa tilassa, jonka seinämiin muodostuu palamisprosessissa nokea. Lamppumustaa kerättiin aikanaan talteen öljylamppujen nokeentuneista lasikuvuista. Nykyään nimi on yleisnimitys monille öljyjä, vahoja, yms. aineita polttamalla aikaansaaduille mustille. Nokimustaa syntyy palamisprosessin tuotteena ja myös erilaisissa kemian teollisuuden valmistusprosesseissa.

Nykyään kaikki nokimustat valmistetaan suuremmassa mittakaavassa tehtaissa. Nokea syntyy eniten öljyisiä tai pihkaisia aineita tai hartseja, rasvoja tai kaasuja polttamalla, koska ne savuttavat eniten ja tuottavat siten suurempia määriä nokea. Pigmentissä palamisen jäännösaineet vaikuttavat pigmentin sävyyn, joka on usein viileä. Usein pigmentissä on hieman rasvainen tuntu.

Monien valmistajien lamppumustana myyvä pigmentti sisältää myös hiilimustaa (PBk7).

Historia

Nokimusta oli ihmisen ensimmäisiä pigmenttejä. Muinaisten egyptiläisten tiedetään kirjoittaneen papyrukselle nokimusteilla.

Mm. turkkilaiset kalligrafiakirjoittajat käyttivät varsin yleisesti musteenaan lamppumustasta valmistettua mustetta (mrekkebi).

Underwood (On the History and Chemistry of Writing..., Journal of the Society of Arts 265, 1857) mainitaan, että myös värjärit valmistivat atramentum-väriä pinnoitettujen väriastioiden pintaan kertyneestä mustasta sakasta. Sitä valmistettiin myös karrelle poltetusta männystä: poltettu puu jauhettiin morttelissa. Artikkelin mukaan kaikenlaisen atramentum-värin viimeistely tapahtui aina altistamalla se auringolle. Kirjoittamiseen tarkoitettuihin mustiin lisätään kumia ja seinien värjäämiseen tarkoitettuun liimaa.

Lamppumustaa on löydetty myös jaavalaisista ja thaimaalaisista käsikirjoituksista.

Nimiä

Asetyleenimusta valmistetaan ilmatiiviissä kammioissa käyttämällä 800 asteeseen lämmitettyä asetyleenikaasua. Asetyleenimustat ja kaasumustat ovat hienoimpia mustia värejä.
[englanti acetylene black · saksa Azetylenruss · ruotsi acetylensvart, etynsvart]

Carbon Black on yleinen Yhdysvalloista saatavan noen nimi. Se on painovärin valmistukseen laadultaan hienoin ja valmistetaan polttamalla luonnonkaasuja.

Channel black on nokea, joka muodostuu, kun rautalaattaa poltetaan kaasuliekillä. Suomessa näin valmistettu noki on tunnettu myös nimellä kaasunoki, mutta sitä ei ole käytetty pigmenttimielessä.

Flame black poltettua hiilitervaa tai mineraaliöljyä (C+), joista tulee rusehtavan musta pigmentti. Epäpuhtaampaa ja siksi ei niin korkealaatuista kuin lamppumusta.

Kimrööki on yksi noki- ja hiilimustan nimitys. Kimrööki on tunnettu myös nimillä liekkimusta ja pihkamusta. Kimröökiä on historian saatossa valmistettu Suomessa monessakin paikoin. Kimröökiä valmistettiin mistä tahansa hitaasti palavasta aineesta (kuten tuohesta, koivuhiilestä), mutta joidenkin lähteiden mukaan paras kimrööki valmistettiin tervaa polttamalla mm. laittamalla tervaa pieniin saviruukkuihin, joissa tulen annettiin kyteä. Palamissavu oli sakeaa ja nousi yläpuolelle ripustettuihin karkeisiin tekstiileihin, joista noki sitten kopisteltiin astioihin. Sitä syntyi aikanaan tervanpolton sivutuotteena suuria määriä ja se oli myös merkittävä vientituote.

Käyttö

Käytetään kaikissa taiteilijaväreissä, mutta kaikki muodot eivät sovellu öljymaalaukseen. Valmistetaan kuitenkin enimmäkseen tussiväreiksi.

Ohjeita

Kopiopaperin valmistus kimröökiä käyttämällä: Kalkkeeripaperia tehdään näin: ota 6 osaa sianihraa ja 1 osa vahaa sekä joku määrä kimröökiä, jotka sekoitetaan hyvin sekaisin. Tätä seosta on sitten sen lämpimänä ollessa hierottava paperiin. [Kai / teksti kirjasta K.N. Allas: Viidettäsataa mieleenpantavaa neuvoa jokaiselle naiselle ja miehelle. Työväen kirjapaino, Tampere 1922.]

Muuta

Katso myös hiilimusta, hiili, grafiitti

Lähteitä / lukemista

Allas, K.N. Viidettäsataa mieleenpantavaa neuvoa jokaiselle naiselle ja miehelle. Työväen kirjapaino, Tampere 1922
Burgio, Lucia & Clark, Robin J H & Gibbs, Peter J Research Article Pigment identification studies in situ of Javanese, Thai, Korean, Chinese and Uighur manuscripts by Raman microscopy. Journal of Raman Spectroscopy 3/30 1999 John Wiley & Sons, Ltd. [interscience.wiley.com | 11X04]
Delamare, François & Guineau, Bernard Colors. The Story of Dyes and Pigments. Discoveries, Harry N Abrams Inc Publishers, New York 2000
Järvelä, J Maalarin aine- ja ammattioppi. WSOY, Porvoo 1956
Seymor, Pip The Artist's Handbook. Grange Books, Arcturus Publishing Limited, Lontoo 2003
Underwood, John On the History and Chemistry of Writing, Printing, and Copying Inks, and a New Plan of Taking Manifold Copies of Written and Printed Documents, Maps, Charts, Plans, and Drawings. Julkaisussa: Journal of the Society of Arts 265, 18.12.1857.
Virusmäki, Paavo Graafinen tietokirja. WSOY, Porvoo 1960
Chap. V. Secrets concerning colours & painting. § III. Compositions for Limners. Valuable secrets concerning arts and trades, Norwich, 1795