-

magenta

[englanti magenta · ruotsi magenta, fuksin]

Magenta on sekä yleisnimi kirkkaalle violetihtavan vaaleanpunaiselle, sekä värjäysaineen nimi [katso: fuksiini, pararosaniliini].

Magenta 0, fuksiini, aniliinipuna, pararosaniliini

Kts. fuksiini

Magenta I

[englanti basic fuchsin(e), basic magenta, rosanilin, chrysoidine crystals, rosaniline chloride, rosaniline hydrochloride, rosanilinium chloride, 4-[(4-Aminophenyl)(4-imino-2,5-cyclohexadien-1-ylidene)methyl]-2-methylbenzenamine, monohydrochloride]

[BV14, solvent red 41, CI 42510]

Magentalla on verrattain huono valonkesto.

Muita nimiä mm. aizen magenta, astra fuchsine b, calcozine fuchsine HO, magenta RTN | XX, cerise B, diabasic magenta, diamond fuchsine, fuchsine A | CS | G | HO | N | RTN | SBP | Y, magenta DP | E | G | I | PN | S, orient basic magenta

Magenta II, dimetyylifuksiini

[englanti magenta II, dimethyl fuchsin 4-[(4-Aminophenyl)(4-imino-3-methyl-2,5-cyclohexadien-1-ylidene)methyl]-2-methylbenzenamine, monohydrochloride ]

(C21H22N3Cl)

Magenta III

[englanti isorubine, neofuchsine, new fuchsin, new magenta, triarylmethane, trimethyl fuchsin, 4-[(4-Aminophenyl)(4-imino-2,5-cyclohexadien-1-ylidene)methyl]-benzenamine, monohydrochloride]

[BV2, CI 42520] Valmistetaan ortotoludiinista ilman aniliinia (aiemmissa magentissa aina aniliinia).

historia

Magentan keksijäksi on usein mainittu Natanson, joka jo vuonna 1856 huomasi, että aniliinista voidaan valmistaa kaunista punaista väriä. Aikalaiset nimesivät magentan keksijäksi usein myös Hoffmanin, joka valmistu magentaa syyskuussa 1858 - tieto tästä toimitettiin tiedeakatemialle (Academy of Sciences). Hoffman itse nimitti väriään hiilitrifenyylitriamiiniksi. Hofmann määritteli magentan pääaineiksi homorosaniliinin, rosaniliinin ja toluidiinin. Kuitenkin nimenomaan M. Verguin keksi ensimäisenä magentan valmistustavan, jolla sitä kyettiin valmistamaan riittäviä määrissä värjäreitä varten ja saada siitä kaupallinen tuote. Hän valmisti väriä hapettamalla aniliinia tinakloridilla - tämä nimenomainen väri oli toinen perusväri (basic dye) ja tunnetaan yleisesti nimellä fuksiini. Huhtikuussa 1859 Ranskan Lyonsissa sijaiseva M. Renard Freres patentoi Verguinin valmistustavan ensimmäisenä Euroopassa. Seuraavana vuonna, 31.7.1860 M. Joseph Renard patentoi värin myös Amerikassa.

Useat lähteet mainitsevat, että magentaa sekä pararosaniliinia valmistettiin molempia ensimmäisen kerran Saksassa 1800-luvun loppupuolella. Joissakin lähteissä mainitaan, että magentan valmistus alkoi 1959 Lyonissa ja muutamia kuukausia myöhemmin tehtaissa Mulhousessa, Glasgowssa ja Lontoossa ja vielä hieman myöhemmin Saksassa.

Magentasta tuli pian aniliinipurppuraa suositumpi ja sitä valmistettiin kaikkialla Britanniassa. Muotivärinä kirkasvärinen magenta voitti hillityn mauven suosiossa 1800-luvun loppupuolella.

Magenta on yksi nykyaikaisen painotekniikan väreistä.

nimiä

Magentaa väriä on kutsuttu useilla eri nimillä: osa on kauppanimiä ja osa nimityksistä liittyy sen valmistustapaan. Nimiä ovat mm. atseleiini, fuksiini, roseiini... Hoffman itse ehdotti nimeksi rosaniliniinia ja piti termejä magenta ja solferino epäasianmukaisina niminä, joita pitäisi vältellä.

Hoffmannin violetti

Ranskalainen professori Hofmann loi "Hofmannin violetteina" tunnettuja kirkkaampia, sinertävänpunaisia aniliinivärejä (kosaliinit 1853). Ne valmistettiin rosaliinista metyyli- ja etyylijodidin avulla. Käytetty villan ja puuvillan värjäykseen. Erityisen kirkas sinipunainen nimettiin magentaksi pienen italialaisen kylän mukaan. Kylän vieressä käytiin värin keksimisvuonna 1859 verinen taistelu, jossa ranskalaiset voittivat itävaltalaiset. Suomessa Hofmanin violetti on tunnettu mm. kauppanimellä Dahlia.

Magentana myydään mm. kinakridonimagentaa (PR122 tai PR202), kobolttiviolettia (PV14) ja kinakridoniviolettia (PV19).

Solferino

Solferino on magentasta valmistettu puna-violetti lakka. Myös se on nimetty pohjois-italialaisen taistelupaikan mukaan (ranskalaissardinialainen armeija saavutti siellä ratkaisevan voiton itävaltalaisista 1859) kuten magentakin.

käyttö

Magentaa on käytetty tekstiilien (puuvilla, villa, silkki, keinokuidut), nahan ja posliinisaven värjäyksessä, valokuvauksessa filtterivärinä ja musteissa.

Käytetään mm. tutkimusten yhteydessä bakteerien värjäämiseen. Värillä on antiseptinen teho joitakin bakteereita ja sieniä vastaan. Epäilyt karsinogeenisuudesta ovat sen vähentäneet käyttöä.

muuta

Katso myös: trifenyylimetaaniyhdisteet

Lähteitä / lukemista
Aniline Dyes. (Scientific American 10, 9.3.1861)
The Colors of Coal Tar. Number II. (Scientific American 20, 17.5.1862)