-

mangaanivioletti, permanenttimalva, permanenttimauve, permanenttivioletti, mineraalivioletti, nrnberginvioletti, mangaanifosfaatti

[englanti manganese violet, manganese violet oxide, burgundy violet, manganese ammonium pyrophosphate, mineral violet, Nuremberg violet, permanent mauve, permanent violet · ruotsi manganviolett · norja mangan violett · saksa Manganviolet · ranska violet manganse, violet de mangan · italia violetto di manganese, violetto di Borgogna, violetto di Norimberga, violetto minerale · puola fiolet manganowy · tsekki manganov violet]


Lämmin punertava violetti [PV16, CI 77742]

Mangaaniviolettia kutsutaan punaisimmaksi violetiksi. Epäorgaaninen. Mangaaniammoniumpyrofosfaatti (Mn Mn(III)NH4P2O7 tai (NH4)Mn2(P2O7)2 (Leykauf) tai (NH4)2Mn2(P2O7)2 - Mn3(PO4)2 · 3H2O). Puolittain läpikuultava, värjäysvoima heikohko. Mangaaniviolettia ei pidetä luonnolle haitallisena värinä. Ei normaaliväri. Muuttuu helposti ruskeaksi etenkin kalkkimaalauksessa; toisaalta sanotaan, että pigmentin valonkesto on hyvä.

historia
Mangaania käytettiin violetin lasitteen valmistukseen keramiikassa vähintään muutamia vuosisatoja, ennenkuin mangaaniviolettia pigmenttiä osattiin valmistaa.

Ensimmäisenä valmisti Nrnbergiläinen E. Leykauf vuonna 1868 (alunperin mangaanivioleteissa tuli olla 'Nrnbergin violetista' kertova merkintä). Mangaanivioletti ei kuitenkaan päässyt taiteilijoiden suosioon tylsän värinsä ja heikohkon peittovoimansa vuoksi. Tiedot mangaanivioletin markkinoilletulosta vaihtelevat: taiteilijakäyttöön soveltuneen mangaanivioletin kerrotaan tulleen myyntiin vasta n. 1925 tai 1930-luvulla - toisaalta joidenkin tietojen mukaan sen sanotaan korvanneen kobolttivioletin n. vuoden 1890 tienoilla.

käyttö
Ei sovellu freskomaalaukseen. Käytetään öljy- ja vesiväreissä, mutta ei yleensä taiteilijaväreissä; usein koboltinvioletin korvikkeena harrastelijaväreissä. Väri ei sovellu peitto- eikä lasuuritekniikkaan. Väriä on kuitenkin paranneltu jatkuvasti ja uusien versioiden sanotaan olevan hyvin laadukkaita. Mangaaniviolettia käytetään myös kosmetiikassa.

Lähteitä / lukemista
Järvelä, J Maalarin aine- ja ammattioppi. WSOY, Porvoo 1956
Seymor, Pip The Artist's Handbook. Grange Books, Arcturus Publishing Limited, Lontoo 2003