-

Orleaani

[englanti orlean, bixin, norbixin; urucum · saksa Annatto, Bixin, Norbixin · ranskarocous, roucou · espanja rocou, bixina, norbixina, orleans, terre orellana · islanti annattlausnir]

Suomen orleaani on tunnettu muodossa tai toisessa 1600-luvulta lähtien (orleana). Lönnrotin sanakirjassa mainittiin orjaani; Hansson (1899) ja Cannelin (1912) puhuvat orleaanasta.

[NO4, E160(b), CI 75120]

Biksiini: C25H30O4
Norbiksiini: C24H28O4

Annatto © Päivi Hutri
Annattopensaan (Bixa orleana) siemeniä. Kuva: Päivi Hutri

Orleaani on karotenoidi, jonka väri vaihtelee keltaisesta punaiseen. Se sisältää oranssia biksiiniä ja keltaista veteen liukenevaa orelliinia. Se haalistuu auringonvalon vaikutuksesta ja sen tiedetään aiheuttavan ihmisissä (ainakin elintarvikevärinä) allergisia oireita - kuten nokkosihottumaa.

Biksiini valmistetaan uuttamalla annattopuun (Bixa orellana L.) siementen ulkokuorta. Norbiksiini valmistetaan hydrolysoimalla uutettua biksiiniä emäksisellä vesiliuoksella. Emäkset muuttavat biksiinin keltaiseksi ja hapot siniseksi. Orleaani ei tarvitse värjäyksessä erillistä puretusainetta; metallisuoloilla väristä kuitenkin saadaan syvempi.

Mm. azteekit käyttivät väriaineen lähteenään annattopensasta (Bixa orleana).

käyttö

Amazonin sademetsässä pigmenttiä käytetään vartalomaalina, tekstiilivärinä, ruoansulatuslääkkeenä ja yskänlääkkeenä. Länsimaissa sillä värjätään myös elintarvikkeita kuten margariinia ja voita sekä juustoa. Sillä on värjätty myös kosmetiikkatuotteita ja siitä on valmistettu vernissaa. Se ei liukene veteen, mutta liukenee lieviin alkaliliuoksiin.

Lähteitä / lukemista
Koski, Mauno Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Savonlinna 1983