-

värjäys: Alkanna tinctoria Alkanna

[Boraginaceae]

[englanti alkanet, alkanet root, dyer's bugloss, anchusa, Spanish bugloss, orchanet, Languedoc bugloss · latina alchanna (keskiaika) · espanja palomillo de tintores, orcaneta; soagem (1597) · italia ancusa, alkanna spruria · ranska Racine d'Alcanna, Racine d'orcanette, Orcanette, Alcanna, Orbuglosse tinctoriale, Orcanette des teinturiers, Orcanette tinctoriale, , orchanet (1597); (Henné) · saksa Alkanna Wurzeln, Orkanette, Alkanet, Wurzel-rinde, Rote Ochsenzungenwurzel, Alkernenkraut, Färberkraut, Färberkrautwurzel, Färber-Ochsenzunge, Ochsenzunge, Ochsenzungenwurzel, Rotes Färberkraut, Rotfärbewurzel, Rothes Färberkraut, Schminkwurz(el), Orcanetwurzel, Türkische Röthe · hollanti alkanna, orcanette · tanska alkanna, farveurt · ruotsi alkannaröd · viro värvilkanna · ratan jot ·fucus herba, Onocleia, Buglossa hispanica, orosma echioindes, orcanetto]

[NR20, CI 75520, CI 75530]

Monissa kielissä kasvia kutsutaan nimellä "härän kieli", jolla viitataan kasvien lehtien karkeaan olemukseen (Suomessa häränkieli on erään käävän nimi, eikä se liity mitenkään tähän kasviin).

Noin 30 senttiä korkea kasvi, joka kasvaa välimeren maissa, Unkarissa ja Turkissa ja jonkin verran Keski-Euroopassa. Kasvia viljellään Keski- ja Etelä-Euroopassa värjäystarkoitukseen. Viljeltyjen alkannapensaiden juuret eivät sisällä niin paljon väriainetta kuin luonnonvaraisena kasvavien alkannapensaiden juuret.

Alkannan juuret sisältävät punaista alkanniini-väriainetta. Juuret korjataan värjäystä varten joko syksyllä tai keväällä. Juurista saa erilaisia sävyjä haaleista burgundinpunaisista siniharmaisiin. Burgundinpunaisia ja violetteja sävyjä saadaan emäksisessä värjäysliemessä. Väri saadaan lisäämällä alkoholiuutetta esipuretettuun villaan tai silkkiin värjäysliemessä. Alunapuretteella villaan, puuvillaan ja silkkiin saadaan kauniita violetinsävyjä, rautapuretteella vihertäviä sävyjä. Värit eivät ole kovin pysyviä, niillä on melko huono valonkesto, eivätkä ne kestä hyvin happoja ja emäksiä.

Alkannaa käytettiin aiemmin hyvin paljon kosmetiikkatuotteisiin (mm. erilaisten voiteiden värjäykseen) ja elintarvikevärinä. A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines... (1847) mukaan sitä on käytetty erityisesti voiteiden ja juustojen värjäykseen, ja sillä on saatu kaunis punainen sävy myös valkoiseen marmoriin. Alkannalla värjätyllä öljyllä ja vernissalla sävytetään myös puuta muistuttamaan esimerkiksi mahonkia ja ruusupuuta. Väriainetta käytetään mm. rasvojen värjäykseen ja sillä värjätään mm. kynttilöitä.

Alkanna-kasvin punaista väriainetta, alkaiinia, pidetään antioksidanttina ja sillä on todettu olevan puolustuskykyä Staphylococcus aureus ja Staphylococcus epidermidis -bakteereja vastaan. Sillä on myös muita parantavia vaikutuksia. Kasvin ja väriaineen käytöllä on historiassa kuitenkin enemmän merkitystä ehosteena ja elintarvikevärinä, eikä sen lääkinnällistä käyttöä ole juurikaan mainittu historiallisissa lähteissä.

Alcanna (Anchusa) officinalis Alkanna, rohtorasti, häränkieli

[englanti alkanet (perennial), bugloss · tanska lageoksetunge · saksa Gebräuchliche Oschenzunge · ruotsi oxtunga · norja oksetunge · puola farbownik lekarski]

Juuresta saadaan verenpunaisesta vaaleanpunertavan ruskeaan väriainetta, joka sopii vaatteiden sekä kemikaalien värjäämiseen. Alunalla saadaan harmaanvihreä väri.

Muinaiset egyptiläiset käyttivät alkannan juurista saatavaa punaista väriainetta kasvojensa maalaamiseen.

Alkanna lehmanii

[englanti dyer's alkanet · tanska alkanna]

Saadaan punaista. Kasvista saatu purppura mainittiin kreikkalaisegyptiläisissä papyruksissa jo 200-luvulla. Käytetty kosmeettisena värinä ja viinin väriaineena.

Alcanna (Anchusa) sempervireus

[englanti evergreen alkanet]

historia

The rootes of these plants are used to colour sirups, waters, gellies, and such like confections, as Turnsoleis.
---
The gentlewomen of Fraunce fo paint their faces with these rootes, as it is said.
John Gerarde: The Herball or Generall Historie of Plantes. (John Norton, Lontoo 1597)

Alkanna on Välimeren rannoilla kasvavan sekä etenkin Unkarissa viljellyn Boraginae-heimoon kuuluvan Alkanna tinctorian juurta. Tämä juuri on hämähäkin muotoinen, hieman nystyräinen, kasvaa 25 cm:n pituiseksi, on 1-1,5 cm:n paksuinen, hienoina liuskoina erityivän, tummanpunasinervän kuoren peitossa, mikä sisältä väriaineen, kun taas itse helposti katkeavan puun murtopinta on kellervänvalkoinen. Saman nimen on saanut myöskin punertava, mutta suurempi Osnoma echinoides'in ja Emodi'n juuri, jota käytetään Ranskassa, samoin kuin myöskin Lawsonia inermis-kasvin juuri, joka on itämaissa tunnettu hennah-nimellä ja käytetään kyntien punaamiseen. Käytetään hiusöljyjen, pomadan ja spriilakan punaamiseen.
Alkannini (Anchusin), alkannan juuressa oleva punainen väriaine. Kaupassa se esiintyy hartsimaisena ja sakeana vanukkeena. Alkannini on veteen liukenematon, mutta liukenee helposti sekä rasva- että eetteriöljyihin ja alkoholiin muodostaen kauniin punaisen värin, joka sinertyy, kun siihen sekoitetaan alkalia. Puhtaassa alkanninissa on kahta erilaista punaväriainetta, alkalin vaikutuksesta vihreäksi tulevaa anchuhappoa ja alkalin kanssa siniseksi tulevaa alkannahappoa. Käytetään kuten alkannaa.
Tavarasanakirja. (1922)

Oletetaan, että alkannaa on käytetty värjäykseen jo useita vuosisatoja - ehkä vuosituhansiakin - ennen ajanlaskun alkua. Sitä on käytetty varmasti jonkin verran Egyptissä ja Mesopotamiassa. Roomassakin väriainetta käytettiin, mutta sillä ei ollut sama merkitys kuin esimerkiksi krapilla (Rubia tinctoria) tai kermeksellä. Väri oli yksi niistä, joilla yritettiin korvata keisarillista purppuraa (tyyrianpurppura), kun se oli käynyt vähiin.

Varhaisimmat maininnat alkannasta löytyvät ajalta 300 eaa (Teofrastus). Vuoden 77 tienoilla Dioskrides kuvasi De Materia Medica -kirjassaan alkannaa. Värjäysreseptejä on löytynyt mm. 300-luvulle ajoittuvasta Graecus Holmiensis -papyruksesta. Kasvi ja väri on maninittu moneen kertaan kemian ja väriä käsittelevässä kirjallisuudessa 1900-luvulle saakka, joten sillä on ollut merkittävä rooli kauppatavarana. De Graafin mukaan vaikuttaa siltä, että kasvia käytettiin säännöllisemmin antiikin aikaan kuin keskiajalla.

De Graaf in teoksessa The Colourful Past alkanna-kasvia (Alkanna tinctoria) käsittelevässä kohdassa on lainaus Haarlemin käsikirjoituksesa (1600-luvun jälkipuolisko), jossa mainitaan alkanna-lehtien jauhaminen kalkin kanssa ja se, että persialaiset ja turkkilaiset käyttävät seosta värjäämään hevostensa hännät punaisiksi. Sama teksti myös kertoo, että lehtiä käytetään Intiassa värjäämään hampaat, huulet ja etenkin kynnet punaiseksi, ja että etenkin maurit pitävät tätä hyvin kauniina. Uren A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines... (1847) -kirjassa mainitaan hennaan liittyen hevosten häntien värjäys sekä että sillä värjätään hampaat punaisiksi idässä. On hyvin todennäköistä, että Ure on käyttänyt Haarlemin käsikirjoitusta omana lähtökohtanaan ja päätellyt, että kyseessä on henna (Lawsonia inermis), siinä missä de Graaf on päätellyt, että kyseessä on alkanna.

A New Supplement to the latest Pharmacopoeias of London, Edinburgh, Dublin, and Paris... -kirjan (1837) mukaan Englantiin alkannanjuurta tuotiin normaalisti Ranskasta, mutta paraslaatuinen alkanna tuotiin Intiasta. Kirja myös ohjeisti säilyttämään juurta kuivassa paikassa ja käsittelemään sitä mahdollisimman vähän. Uren A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines... (1847) tietää täydentää, että kasvia viljeltiin etenkin Montpellierissä.

Vanhassa Egyptissä ja myöhemmin mm. Ranskassa ja muuallakin Euroopassa alkannaa on käytetty hiusten sävyttämiseen punaiseksi ja kasvovärinä. A New Supplement to the latest Pharmacopoeias of London, Edinburgh, Dublin, and Paris... tietää kertoa, että alkannajuurta käytettiin hiusöljyihin ja huulirasvoihin (hair-oils and lip-salves) ja sillä oli taipumus myös auttaa ehosteita säilymään paremmin. Alkannaa käytettiin aiemmin hyvin paljon myös teollisesti valmistettuihin kosmetiikkatuotteisiin (mm. erilaisten voiteiden värjäykseen) ja elintarvikevärinä.

Ranskassa Jan Baptiste Colbert kielsi vuonna 1671 julkaistuissa säädöksissään alkannan käytön, todennäköisesti sen heikon kestävyyden vuoksi.

Myöhemmällä ajalla sitä käytettiin etenkin kalikoopainannassa (puuvillan painamisessa) 1800-luvun alkuun saakka.

Joillakin alueilla alkannaa käytetään värittämään intialaista roghan josh -nimisestä lammasruokaa, joka on saanut nimensä alkannan Intiassa käytetyn nimen, ratan jot, mukaan.

ohjeita

Kasvin juuret jauhetaan ja liuotetaan joko öljyyn (kirkkaampi punainen) tai jos aiotaan värjätä tekstiiliä, veteen. Alkanna on puretusväri; puretusväriksi käy aluna. Värin voi keittää juurista irti etukäteen, mutta väri on voimakkaampi, jos tekstiili värjätään yhdessä juurten kanssa. Aluna muuttaa värin sävyä violetin suuntaan.

---

Suvut Alkanna (Alcanna) ja Lithospermum (lemmikkikasvit, rusojuuri) ovat läheistä sukua toisilleen; niiden juurista saadaan samaa punaista väriainetta.

Myös henna (Lawsonia inermis) tunnetaan alkanna -nimellä. Sana henna on itseasiassa tullut alcanna-sanasta (keskiajan latinaksi alchanna, johon se tuli arabiasta, al-chinna). Uren A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines... (1847) erottelee väriaineet siten, että alkana on hennaa (the name of the root and leaves of Lausania inermis) ja alkanet on Anchusa tinctoria- (eli Alkanna tinctoria-) kasvin juurta.

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
de Graaf, Judith H. Hofenk The Colourful Past. Origins, Chemistry and Identification of Natural Dyestuffs. Abegg-Stiftung & Archetype Publications Ltd., 2004
Rennie, James (toim.) A New Supplement to the latest Pharmacopoeias of London, Edinburgh, Dublin, and Paris... Neljäs, laajennettu painos, Baldwin and Cradock, Lontoo 1837.
Ure, Andrew (toim.) A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines... 11. (amerikkalainen) painos, Appleton & company, New York 1847
naturalpigments.com Alkanet Root [www | 23VII04]