-

värjäys: Alnus Lepät

[Alnus, Betulaceae]

[englanti alder · saksa Erle; Bacherle, Eller, Holschenboom, Roterle, Rot-Erle, Schwarze Eller, Schwarzerle, Schwarz-Erle · ranska Aune; Aulne, Aulne commun, Aulne glutineux, Aulne noir, Aulne poisseux, Aune glutineux, Aune noir, Aune poisseux, Vergne, Verne; Erlenbaum, Ellernbaum; Elfen, Elfenboom (Gerarde 1597) · hollanti els · gaeli fearng · italia alno (Gerarde 1597) · (Petrus Crecentius:) Amedanus (Gerarde 1597)]

Ruskeat, punaiset; mustat, keltaisenharmaa (kuori), oranssi (juuret)

Lönnrotin Flora Fennican (1860) mukaan lepän lehdistä saadaan erilaisia keltaisia sävyjä. Emäntälehden artikkelissa Värjääminen kotimaisilla kasviaineilla. (10, 1908) mainitaan, että harmaa- ja tervalepän (Alnus incana ja alnus glutinosa) kuorista tulee keltasenharmaa väriä. Lehdet voidaan käyttää joko tuoreina tai kuivattuina. Maaliväriä voidaan valmistaa keittämällä lehtiä alunan kanssa.

Keltaisia sävyjä saa myös nuorista lepän versoista. Joistakin leppälajeista on myös valmistettu tummansinistä murskatulla ja keitetyllä kuorella (ei kuitenkaan tiettävästi Euroopassa).

Nimet

Leppää tarkoittava englanninkielinen sana alder tulee vanhan englannin 'päällikköä' tarkoittavasta ealdor

Alnus acuminata

Ecuadorissa puuta on käytetty mustaksi värjäämiseen.

Alnus crispa

[englanti sitka alder]

Secwepemcit käyttivät usein kasvia valmistaakseen punaruskeaa värjäysainetta. Joskus kuorta sekoitettiin marjoihin, jolloin saatiin tummaa purppuraa. Mustaa väriä valmistettiin keittämällä kuorta murskattujen rautamalmien kanssa.

Alnus glutinosa (Betula Alnus) Tervaleppä

[englanti black alder, fearn · iiri fearno, fearna]

Kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa (napapiiriltä etelään), länsi-Aasiassa ja pohjois-Afrikassa.

Lepän kukinnoista saadaan vihreää väriä, oksista ruskeaa ja kuoresta punaista (aldine red, kelttien suosima punainen). Kuparin kera lepän kuorta käytetään pohjana mustien värien valmistukseen. Kuoresta saa myös keltaista väriä ja kuparin kera kellertävää harmaata ja mustaa. Tuoreesta puuaineesta saa vaaleanpunertavan keltaruskean värin.

Mustaksi värjäämiseen tervaleppää on käytetty mm. Irlannissa (kuori, kuparipuretus). Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellenin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905).

Kasvin lehtiä käytetään kaakkois-Euroopassa ja Turkissa nahan parkitsemiseen. Se luovuttaa nahkaan punaruskeaa väriä ja joskus myös aiheuttaa nahan halkeilun.

Lepän punertavaa puuta käytetään suhteellisen paljon puusepän töihin, mm. huonekaluihin, astioihin ja muihin puisiin esineisiin. Skotlannin ylämailla puu tunnetaan skotlantilaisena mahonkina (Scottish mahogany).

Tervaleppää on käytetty myös lääketarkoituksiin. Mm. kääreenä käytettyjen kuumennettujen lepänlehtien on uskottu parantavan reumatismia.

[...]Lepän tuhka on paljoa parempi waatteen pesuun ja saippuan tekoon kuin neulais-puista poltettu tuhka. Kuoret käytetään monenmoisiin mustan ja pruunin painamisiin (wärjäämiseen). Norrlannissa Ruotsinmaalla sekoitetaan kuoret wiilain lastuin kanssa, ja sillä painetaan kalanpyydykset ruskiaksi. Skooninmaassa kuoritaan tuoreita lepän osioa, liotetaan pari päiwää wedessä, kuiwataan sitten auringon walossa ja keitetään puolen päiwää, jonka jälkeen liemi siilataan kuorista erillensä; jänkä-rapaa sekoitetaan liemeen, joka keitetään, ja pannaan wärjättäwät tähän toiseen päiwään asti, sitte keitetään liemi uudestansa ja wärjättäwä pannaan wielä saamaan paremman mustan wärin. Että wärjättäwä mustuisi paremmin, niin sekoitetaan wäri-aineesen tahon suotaa. Lepän kuorilla, presiljalla ja wihtrillillä mustataan nahkoja. Lepän kuoret owat myös armolliset puun mustaksi painamiseen. Puu keitetään muutamat kerrat kuori-liemessä, kuiwataan wälillä, pannaan liemeen wihtrilliä ja keitetään uudestansa tässä liemessä puolen tiimaa, sitte kuiwataan, puleerataan puu ja walmiiksi kaluksi saatua woidellaan talilla. Jos senkaltainen puu syötetään ensin siewedessä ja sitten keitetään lepän kuori-liemessä, tulee se mustaksi kuin ebenholtsi. Lepän siemenet owat hywää ruokaa pienille häkeissä pidettäwille linnuille. Kirjoitus-läkin walmistukseen taidetaan käyttää kaläppelin siasta lepän nuppuja. [...]
Oulun Wiikko-Sanomia 18, 6.6.1857

Mustansiniseksi värjättiin rihmoja sekä verkkoja lepänkuorilla ja sianpuolanvarsilla. Ne kuivattiin ensin uunissa ja sitten keitettiin vedessä 3—4 tuntia. Sitten harattiin ne padasta pois ja pantiin veteen kuparivihtrilliä ja sitte verkot tai rihmat siihen kiehumaan vähäksi aikaa.
[Vanhoja värjäystapoja, Kotitaide 6, 1902

Alnus incana Harmaaleppä

[englanti grey alder, Eurasian white alder]

Kasvaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Keltaisen harmaa (kuori).
Keltainen (lehdet)

Eri tavoin valmistettuina erisävyisiä keltaisia. Lehdet voidaan käyttää joko tuoreina tai kuivattuina. On myös viitteitä siitä, että alunapuretteella lepästä saatua keltaista on käytetty myös maalivärinä.

Lönnrot määritteli lepän värjäyskäyttöön sopivaksi Flora Fennicassa 1860. Mainitaan myös yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellenin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905). Carl von Linne kertoi Flora Lapponica -kirjassaan (1773), että lappalaiset pureksiat punaista sisempää kuorta ja syljestä tulee punaista väriainetta.

Kuori sisältää parkkiainetta 10 - 15 % ja sitä on käytetty myös nahkojen parkitukseen. Harmaalepän lehtiä ja kuorta on käytetty myös lääkkeinä.

Alnus incana var. virescens

[englanti black alder]

Navajot valmistivat puun kuoresta punaista värjäysainetta.

Alnus jorulliensis

[Etelä-Amerikan intiaanit aliso · ketsua (inkat) ramrash]

Puun väriaineessa on suuret määrät luteoliinia, kversetiinia ja moriinia.

Puusta on saatu keltaista väriainetta (mm. Huancayossa, Etelä-Amerikassa). Boliviassa puun juurella on värjätty mustaa.

Alnus rhombifolia

[englanti white alder, mountain alder]

Mm. jurok-intiaanit värjäsivät puun kuorella korejaan.

Alnus rugosa

[englanti speckled alder]

Potawatomi-intiaanit valmistivat lepän sisäkuoresta punaisia ja ruskeita väriaineita.

Alnus serrulata, Alnus rubra

[englanti red alder, smooth alder]

Kasvaa mm. Pohjois-Amerikan länsirannikolla ja Australiassa.

Tekniikasta riippuen puusta saadaan värejä mustasta ruskeaan ja oranssinpunaisiin. Aboriginaalit ovat värjänneet kasvilla puuta, villaan, höyheniä ja hiuksiaan. Väriä on käytetty myös ihomaalina.

Alnus tenuifolia

[englanti mountain alder]

Navajot valmistivat kuoresta ruskeaa väriainetta. Lehdistä ja hedelmistä saadaan ruskeaa, keltaista ja vihreää.

historia

Puu esiintyy usein kelttiläisissä kansantaruissa. Kelteille leppä (fearn) oli 'keijujen' tai henkien puu, josta valmistettiin myös vihreää värjäysainetta.

Washingtonin alueen intiaanit sekoittivat pureskeltua lepän kuorta ja lohen mätiä saadakseen kirkkaanpunaista. Pohjois-Amerikan intiaanit valmistivat lepästä myös ruskeaa värjäysainetta.

ohjeita

Alina Hellenin Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905) -kirjassa lepänlehtien avulla valmistettuja värejä ovat mm. ruskeankeltainen (+aluna), ruskeanharmaa (+santeli, krappi, väriomena, rautavitrilli), sinisenvihreää (+aluna, indigo) ja lepänkuorien avulla valmistettuja mm. ruskeankeltainen (+aluna), tummanoliivinvihreä (+aluna, indigo, kurkuma, krappi, rautavitrilli).

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.