-

Värjäys: Centaurea Kaunokit

[Compositae]

Centaurea cyanus Ruiskukka, ruiskaunokki

[englanti bluebottle, bluet, blue cap, bluebow, hurtsickle; bluebonnet (Skotlanti); cornflower, bachelor's buttons, ragged robin (P-Am) · ruotsi blåklint · saksa kornblume · ranska bleuet]

Vihreänkeltaista. Terälehdistä saadaan puristettua sinistä mustetta. Alunaveden kanssa sitä voidaan käyttää vesivärinä; käytetty myös värjäysaineena (mm. Pohjois-Amerikassa). Pellavan ruiskukka värjää sellaisenaan siniseksi, mutta väri ei ole kestävä. Värjäämiseen voi käyttää koko kasvin.

USAssa puutarhakasvi, Euroopassa rikkaruoho, nykyään myös jonkinverran puutarhakasvina. Suomessa oli aiemmin hyvin yleinen, mutta nykyään harvinaistunut.

Lönnrot mainitsee kasvin teoksessaan Flora Fennica (1860): Survotuista kukista saadaan pusertamalla mehua, jota siltään t. alunalla seotettuna käyttää sinisenä läkkinä tai taitaan kuivata ja semmoisena säilyttää vedellä (ja vähällä alunalla) seotettavaksi kulloin tarvitaan. Kukkia (tai mehua) käytetään myös sokerileiville sinitteeksi, sinkkivithrillillä seotettuna maaliksi, savuttimeksi, tupakkiin jne. Mainitaan myös yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919): Koko kasvi käytetään. Siitä saadaan vihreänkeltaista väriä.

Centaurea jacea Ahdekaunokki

[englanti knapwort harshweed, radiant cornflower]

Centaurea nigra

[englanti lesser knapweed, blackheads, black knapweed, hardhead, spanish buttons]

Yleinen Britanniassa. Alunapuretteella kukista saadaan vihertävää tai vaaleankeltaista värjäysainetta. Käytetty mm. Irlannissa.

Centaurea repens

[englanti kanpweed]

Kukasta saadaan keltaista värjäysainetta.

Centaurea scabiosa Ketokaunokki, piennarkaunokki

[englanti greater knapeed]

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919): Koko kasvi käytetään niinhyvin tuoreena kuin kuivattuna. Siitä saadaan vaaleata oliiviväriä.

Ohjeita

Eräässä vanhassa ohjeessa neuvotaan tekemään kallista sinistä värjäysainetta lapis lazuliksen avulla. Lapis pitää murskata etikkaan ja keittää sitä arabikumin ja alunan kanssa. Sellaisenaankin väri kelpaa värjäykseen, mutta tummempaa siitä saadaan lisäämällä joukkoon mustaa värjäysainetta ja ruiskukkia, jotka sekoitetaan hyvin keskenään ja keitetään virtsassa ja sekoitetaan alunaan. [Kai]

---

Käytetty myös lääkekasvina, lähinnä silmien huuhteluun (mm. ranskalainen silmävesi Eau de Casselunettes).

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.