-

värjäys: Matricaria

[Asteraceae]

Matricaria chamomilla

[englanti German chamomile]

Värjää keltaiseksi.

Matricaria parthenium Reunuspäivänkakkara

Katso Tanacetum

Matricaria perforata Saunakukka, peltosaunio

Koko kasvista saadaan keltaista. Käytetään vain tuoreena. Yleinen värjäyskasvi Suomessa.

Matricaria recutita Kamomillasaunio

[englanti German Chamomile, Chamomile, Chamomile Flower, Hungarian Chamomile, Mayweed, Pin Heads, Pinheads, Scented Mayweed, Sweet Chamomile, Wild Chamomile · ruotsikamomill, blå kamomill · saksa Echte Kamille, Apfelblümle, Badekraut, Deutsche Kamille, Feldkamille, Garmille, Garnille, Härmchen, Hauskamille, Hermel, Kamellen, Kamille, Kammerblum, Kamölln, Kleine Kamille, Kuhmelle, Kummerblume, Magdalenenkraut, Mägdeblume, Mueterchrut, Mutterkraut, Riechkamelle, Riechkamille · ranska Matricaire odorante, Camomille, Camomille allemande, Camomille sauvage, Camomille vraie, Fleur de camomille, Fleur de matricaire, Matricaire, Matricaire camomille, Matricaire tronquée, Petite camomille]

Muita suomenkielisiä nimiä: pahansuopaheinä, elän-kuolen-kukka, kanelikukka, juhannus, kamelikukka, johanneksenkukka, papinkaulus, auringonkukka, vuohensilmä

Sisältää mm. apigeniinia [NY1].

Itä- ja Etelä-Euroopasta kotoisin oleva ruohokasvi, joka on levinnyt kaikkialle Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan. Suomessakin oli aiemmin yleinen rikkakasvi, mutta harvinaistunut.


Kasvista saadaan keltaista, myös sinistä (atsuleeni). Useimpien lähteiden mukaan atsuleeni ei sovi värjäyskäyttöön, mutta kylläkin joitakin viitteitä sen käytöstä värjäystarkoituksiin on olemassa.

Yksi niistä kasveista, jotka Lönnrot määritteli Flora Fennicassaan 1860 värjäyskäyttöön sopiviksi.

---

Kamomillasaunio on vanha rohtoyrtti, jonka teetä on juotu vatsakipuun ja unettomuuteen ja jota on lääkerohtona käytetty ihottumiin. Kamomillasauniota on käytetty myös hiusten hoitoon ja erilaisiin kasvovesiin ja silmähauteisiin.

Lähteitä / lukemista
Köhler's Medizinal-Pflanzen in naturgetrenen Abbildungen mit kurz erläuterndem Texte.. Verlag von Fr. Eugen Köhler, Gera-Untermhaus, 1887.