-

värjäys: Potentilla Hanhikit

[Rosaceae]

englanti cinquefoil

Potentilla anserina Ketohanhikki

hanhenjalka, hanhenruoho, hopeayrtti, kanankrassi, kiroheinä, leiniruoho, ruusunruoho, suoniruoho, särkyruoho, tulikukka

[englanti silverweed · gaeli an seachdamharan, brisgean, briosglan, brislean · saksa gänsefingerkraut · ruotsi gÅsört]

Kuuluu Suomessa merenrantojen alkuperäiseen kasvillisuuteen, yleinen myös Lounais- ja Etelä-Suomen joutomailla.

Lehdistä saadaan pehmeää keltaista. Juuret sisältävät parkkiaineita.

Potentilla erecta Rätvänä

[englanti tormentil(la), five finger grass, witches weed, five leaf, sunkfield, synkefoyle, bloodroot, erect, creeping cinquefoil · saksa Aufrechtes Fingerkraut, Blutwurz, Ruhrwurz, Rothheilwurz, Tormentillwurz, Tormentilwurzel; vanha yläsaksa figtvurz, turnella; yläsaksa Friwurz, Frigwurz · ranska Tormentille · ruotsi Blodrot · tanska tormentil, opret potentil, blodrd · norja tepperot · islanti blóðmura · gaeli leanartach, naltartach, beinidn · puola pieciornik, pieciornik kurze ziele]

Muita suomenkielisiä nimiä: tormentilla, vatsaruoho, rätvänä

hanhikki, teekukka, verijuuri, mukulajuuri, numminauris, punajuuri, mukulamatara, veriruoho, voiheinä, munamatara

Kasvi sisältää katekiinityyppisiä parkkiaineita sekä tormentillanpunaista väriainetta. Juuresta saadaan punaista. Varsista ja lehdistä saadaan keltaista ja ruskeaa. Tanniinin vuoksi sitä on käytetty myös parkkina ja nahan värjäämiseen punaiseksi.

Rätvänän juurakon punainen väriaine on koostumukseltaan samanlaista kuin Perusta kotoisin olevan ratanian (Krameria triandra) juuren. Rohdosvaikutuskin on samanlainen. Ratanian juuren tuominen Eurooppaan on korvannut rätvänän käyttöä.

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellenin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919) nimellä Potentilla tormentilla: Juuret pestään, kuivataan, paloitellaan ja hienonnetaan.

Carl von Linne kertoi Flora Lapponica -kirjassaan (1773), että lappalaiset käyttävät paljon villan värjäykseen, mutta aivan erityisesti karvattoman pehmeän nahan värjäykseen: juurta pureskeltiin ja nahka siveltiin värjäytyneellä syljellä. Lönnrot kertoo Suomen kasvio-kirjassaan: Juuri nahankin parkitukseen melkein tammen kuortaki parempi. Sen puruilla Lappalaiset painavat nahkan punaiseksi.

Rätvänän (Patentilla tormentilla) juurta pureksittiin ja saatiin sitenpunaista väriä.
[Kokoelma lääkekasveja Uudeltakirkolta (V. l.)., Luonnon ystävä 6, 1908

Potentilla palustris Kurjenjalka

[englanti cinquefoil, marsh cinquefoil · saksa Blutauge, Sumpf-Blutauge · tanska kragefod · ruotsi krÅkklöver · norja myrhatt · islanti engjars]

Potentilla vahliana

[englanti cinquefoil]

Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Potentilla verna (f. nana)

[englanti potentilla]

Juuresta saadaan punaista väriä. Murskattu juuri värjää nahan punaiseksi. Kromipuretteella värjää villan punaruskeaksi, rautapuretteella purppuranpunaiseksi.

Historia

Nimi potentilla tulee latinan sanasta potens (voimakas), joka viittaa kasvin kykyyn parantaa tuntemattomia sairauksia. Lajinimi anserina viittaa latinan hanhea tarkoittavaan sanaan anser.

---

Rätvänä tunnettiin keskiajalla yhteydestään noituuteen. Se on ikivanha rohtokasvi ja keskiajalla sen uskottiin parantavan minkä tahansa kivun. Sitä on käytetty esimerkiksi ripulin hoitoon, mutta sillä on parannettu myös jopa punatautia.

Rätvänän juuria on käytetty alkoholijuomien mausteena ja rätvänäviinaa pidettiin lääkkeenä moniin tauteihin.

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Köhler's Medizinal-Pflanzen in naturgetrenen Abbildungen mit kurz erläuterndem Texte.. Verlag von Fr. Eugen Köhler, Gera-Untermhaus, 1887.