-

värjäys: Vaccinium Marjakasveja

[Ericaeae, Vacciniaceae]

Suvun latinankielinen nimi Vaccinium tulee latinan lehmää tarkoittavasta sanasta vacca - lehmät söivät mielellään suvun kasveja.

Vaccinium angustifolium

[englanti american blueberry, blueberry]

Amerikkalaisessa lihanjalostusteollisuudessa liha merkitään tämän amerikkalaisen mustikan värillä; Suomessakin merkintään käytetään mustikkaa.

Vaccinium myrtillus (Vaccinium corymbosum) Mustikka

[englanti bilberry, black whortles, bleaberry, (European) blueberry, british bilberry, huckleberry, airelle, hurtleberry, hurts, trackleberry, whinberry, whortleberry, black whortles, trackleberry, bleaberry · gaelilaiset kielet fraochn, lus nan dearc · ruotsi blåbär · saksa Blaubeere, (keskiaika) Blew heidleber · hollanti blauwe bosbes · havaiji ohelo]

Mustikan englanninkielinen nimi bilberry (tai vanhoissa teksteissä bulberry) tulee tanskan tummaa marjaa tarkoittavasta sanasta bollebar.

Kasvaa lähes kaikkialla Euroopassa, Suomessa yleinen koko maassa kaikenlaisissa metsissä. Marjat sisältävät tanniinityyppisiä parkkiaineita ja antosyaaniaineita. Lehdet sisältävät myös katekiinityyppisiä parkkiaineita.

Terälehdistä saa sinistä ja ruskeaa, alunalla violettia; tummanruskeaa tammen äkämien kanssa, sinistä kuparin kanssa. Joidenkin tietojen mukaan salmiakin ja espanjanvihreän avulla mustikasta saa myös punaista. Emäs muuttaa mustikan väriä vihertävään ja happo punertavaan suuntaan.

Mustikkaa käytettiin värjäykseen mm. antiikin Roomassa.

Vitruuius in the seuenth booke of his Architecture doth also distinguish Vaccinium from the Violet, and sheweth that of it is made a gallant purple, which seeing that the written Hyacinth cannot do, it must needes be that this Vaccinium is another thing than the Hyacinth is, bicause it serueth to giue a purple die.
Plinie also in his 16. booke 18. chapter hath made mention of Vaccinia, which are used to die bondflaues garments with, and to giue them a purple colour.
But whether these of our Vaccinia or Whortle berries, it is hard to affirme, especially seeing that Plinie reckoneth up Vaccinia among those plants which growe in waterie places; but ours growe on mountains, upon high places subject to windes, neither is it certainly knowen to growe in Italie. Howsoeuer it is, these out Whortles may be called Vaccinia, and do agree with Plinies and Vitruuius his Vaccinia, bicause garments and linnen cloth may take from these a purple die.
[John Gerarde: The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.]

Mustikka, seljan marjat, mulperinmarjat ja likusterinmarjat mainitaan sinisenä väriaineen lähteenä myös mm. 1847 ilmestyneessä kirjassa A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines [...] (Andrew Ure). Siinä neuvotaan keittämään pauna marjoja vedessä, lisämään unssi alunaa, rautavihtrilliä ja kuparisulfaattia, tai niiden sijaan vastaavat määrät espanjanvihreää ja viinikiveä. Tekstin mukaan rautapuretusta yksinomaan käyttämällä saadaan teräksen sininen ja tinapuretuksella violetihtava vivahde.

Väri tarttuu hyvin mm. villaan. Mustikkaa on käytetty elintarvikevärinä ja Euroopassa sitä on käytetty esim. viinien sävyttämiseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana, kun aniliinivärien maahantuonti Saksasta Englantiin tyrehtyi, korvikkeena käytettiin mm. mustikkaa. Joissakin lähteissä mainitaan, että mustikkaa on käytetty teollisesti nimenomaan ruskeana ja keltaisena nahkavärinä.

Lönnrot mainitsee mustikan teoksessaan Flora Fennica (1860). Vanhoja värjäystapoja artikkelissa Kotitaide-lehdessä 6, vuodelta 1902, mainitaan lyhyesti: Silkkihuivia värjättiin mustikoilla. Alunaa pantiin sekaan.. Käytetty sinisen värjäämiseen myös mm. Pohjois-Amerikassa.

Englannissa mustikoiden värillä korvattiin ensimmäisen maailmansodan aikaan mm. aniliinivärejä - joiden suurin tuottajamaa oli Saksa. Tuolloin esim. Englannissa mustikoita ei jäänyt elintarvikkeeksi juuri lainkaan, koska lähes kaikki mustikat koottiin värjäystarkoituksiin.

Vaccinium oxycoccus Karpalo

[englanti cranberry, marsh whortleberry ·saksa Moosbeere · ruotsi tranbär]

Pohjois-Amerikan intiaaneille karpalo on ollut tärkeä ravinto- ja lääkekasvi. Sillä on värjätty erilaisia punaisia (joissakin lähteissä mainitaan erikseen kirkas vaaleanpunainen). Karpaloa pidettiin rauhoittavana kasvina ja joitakin poppamiehiä kutsuttiin nimellä Pakimintzen (karpalonsyöjät) - karpaloa tarjottiin heimojen välisissä rauhanneuvotteluissa.

Vaccinium uliginosum Juolukka

[englanti bog bilberry, tundra bilberry · ruotsi odon · saksa Rauschbeere · hollanti rijsbes]

Muita suomenkielisiä nimiä mm. huolukka, koiranmustikka, juola, juomikka, juopikka, juopukka, juotikka, juovikka, juovikko, juovukka, koiranjuolukka, koiranmarja, oivukka, hevosenmustikka, rautapuolikka

Juolukka kasvaa koko maassa. Ennen kukkimista kerätyistä kasveista saadaan ruskeaa ja ruskeanvihreää väriä. Koko kasvista saadaan keltaista. Pohjois-Amerikassakin kasvia on käytetty värjäykseen (var alpinum).

Juolukkaa ei ole arvostettu käyttömarjana; se ei kuitenkaan ole myrkyllinen, niin kuin joskus on luultu. Juolukka muistuttaa mustikkaa, mutta juolukan marjat ovat suuremmat kuin mustikan ja niiden mehu on väritöntä. Mustikkaan verrattuna juolukka sisältää moninkertaisen määrän C-vitamiinia. Juolukka raakana nautittuna voi toisinaan aiheuttaa herkkävatsaisille pahoinvointia.

Vaccinium vitis-idaea Puolukka

[englanti cowberry, lingon(berry); alpine cranberry, bog cranberry, foxberry, lowbush cranberry, mountain cranberry, red bilberry, red whortleberry, rock cranberry, partridgeberry, shoreberry, whimberry, windberry; (P-Amerikan englanti lajikkeesta V v-i var minus) dry ground berry, mossberry · gaeli lus nam braoileag · ruotsi lingon · norja tytebr · tanska yttebr · islanti auðberjalyng · saksa Kronsbeere; Preiselbeere, Graubeere, Steinbeere · hollanti rode vossebes, vossenbessen · ranska airelle rouge, myrtille rouge; (Kanadan ranska lajikkeesta V v-i var minus) airelle vigne-d'idea · italia mirtillo rosso · espanja arandano rojo · puola borwka brusznica · tsekki brusnice brusinka · viro harilik pohl, kuradimari, paluk, poolamari, pohl, poolgad · inuiitit kimminnait · kiina yue-ju · japani kokemomo]

Varsinainen puolukka (var majus) on vanha viileissä olosuhteissa viihtyvä kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikan mantereella. Ruotsalaisperäinen nimi lingon (lingonberry) on periytynyt Pohjois-Amerikkaan siirtolaisilta ja kauppiailta; Englannissa marja on ollut nimeltään cowberry ('lehmän marja'). Labradorin niemimaalla ja Newfoundlandissa marja on ollut nimeltään partridgeberry ja Nova Scotiassa 'ketunmarja' (foxberry). Monissa englanninkielisissä dokumenteissa nimeä cran(e)berry käytetään sekä puolukasta että karpalosta.

Puolukkaa on käytetty värjäykseen ainakin Lapissa. Marjan varvusta, lehdistä ja kukinnoista saadaan keltaista ja punaista väriainetta. Englantilainen luonnontieteilijä John Gerard (1545-1612) kirjoitti: ...are of an excellent red colour, and full of juyce; of so orient and beautifull a purple to withall... (Herball or General Historie of Plantes, 1633); tämä on joissakin kirjoituksissa tulkittu niin, että marjoista (Vaccinia rubra) saadaan myös purppuraväriä.

Pohjois-Amerikassa (Kanadassa ja Alaskassa) kasvaa luonnonvaraisena puolukkavariaatio var minus, joka on meillä tavattavaa puolukkaa pienempi. Alueen intiaanit värjäsivät kasvilla punaista väriä.

Puolukkaa on käytetty aikanaan lääkekasvina. Kätilöt antoivat synnyttäville äideille puolukkamehua, koska uskoivat sen vähentävän verenvuotoa ja kuumetta. Puolukka on terveellinen marja, jossa on paljon antioksidantteja. Eskimoille Pohjois-Amerikassa luonnonvaraisesti kasvava Vaccinium vitis-idaea var minus on ollut tärkeä ravinnonlähde ja sen lehdistä on valmistettu teetä. Marjoja on käytetty sellaisenaan suuhaavaumien hoitoon: niillä on desinfioiva vaikutus. Intiaanit uskoivat, että puokka rauhoitti hermoja.

ohjeita

Värjäys mustikalla: Tarvitset n. kilon mustikoita (voivat olla pakastettuja; tuoreet parempia) ja pari sataa grammaa alunalla puretettuja lankoja, jotta saat violettia. Kääri mustikat ohueen kankaaseen (esim. pellavapyyhe), laita kattilaan ja lisää vettä sen verran, että kääre peittyy. Anna kiehua hiljalleen. Lusikalla painelemalla mustikoiden pinnat voi rikkoa, jotta mehu (väri) irtautuu paremmin. Keitä noin tunti. Anna liemen jäähtyä ja lisää sitten alunalla ennakkoon puretetut langat. Pidä hieman alle kiehumislämpötilan noin tunnin ajan tai kunnes haluttu väri on saatu. [Kai]

Lähteitä / lukemista
Cranberries [for V. oxycoccus and (V. vitis idaea)] [innvista.com/health/foods/fruits/cranberr.htm | 02I06]

Aiken, S G & Dallwitz, M J & Consaul, L L & McJannet, C L & Gillespie, L J & Boles, R L & Argus, G W & Gillett, J M & Scott, P J & Elven, R & LeBlanc, M C & Brysting A K & Solstad H Flora of the Canadian Arctic Archipelago, 1999- [mun.ca/biology/delta/arcticf | 29IV03]
Featherstone, Alan Watson Trees for Life - Blaeberry Species Profile [treesforlife.org.uk | 02I06]
Gaines, Judith Too much of a good thing. Boston Globe Magazine, October 15, 2000 [r-n-r.com | 02I06]
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Paghat the Ratgirl Paghat's Garden: Vaccinium vitis-idaea var majus 'Koralle' [paghat.com | 02I06]
Plants For Future Vaccinium vitis-idaea [pfaf.org | 02I06]
Ure, Andrew A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines; containing A Clear Exposition of Their Principles and Practice. 1847, Appleton & company, New York.