Empire, regency ja biedermeier

[Kts. myös 1600-luvulta valistuksen aikaan]


Ranskan vallankumouksesta ja Napoleonin valtaan astumisesta alkanut lyhyt (1700- ja 1800-lukujen vaihteessa) uusklassinen empire-kausi ihannoi antiikkia. Napoleon I:n ensimmäisen vaimon, Josephine de Beauharnaisin sanotaan vaikuttaneen paljon tyylin syntyyn. Englannissa tyyliä vastaa 1700-luvun klassiseen perinteeseen pohjautuva regency-tyyli, johon ranskalainen empire kuitenkin vaikutti vain vähän. Suomessa oli tuohon aikaan suhteellisen vilkkaat kauppayhteydet Englantiin, joten täkäläinen empire muistuttaa enemmän englannin regency-tyyliä kuin ranskalaista tyyliä.

Biedermeier (myöhäisempire) viittaa 1820-50-lukujen huonekalu- ja koristelutyyliin (vaikutti etupäässä Saksassa ja Itävallassa, mutta jonkinverran myös muualla). Biedermeier-nimi tulee saksalaista pikkuporvarillisuutta pilkkaavien julkaisujen henkilöhahmoista, Bummelmeierista ja Biedermannista ja se vakiintui käyttöön 1900-luvun alussa. Biedermeierin alkuperä on aristokratialle suunnitelluissa yksinkertaisisssa 1800-luvun alun sisustuksissa; ominaista tyylille ovat yksinkertaisuus ja selkeys ja hillitty ornamentiikka. Maalaustaiteen yhteydessä biedermeierilla viivataan pikkutarkkaan realismiin, jonka aiheet otettiin posvariston elämästä.

Värit yleisesti

Keltainen

Keltainen oli empireajalla suosittu väri. Ulkomaalauksessa (talojen julkisivut) se oli valtaväri. Juhlahuoneistot maalattiin usein keltaisella - esimerkiksi Goethen kotona 'parempi' ruokasali oli keltainen.

Pukeutuminen ja värjäys

Naisen puvuissa korsetit ja vannehameet ja niiden räikeät värit vaihtuivat keveisiin ja väljiin, vaaleasävyisiin vaatteisiin. Puuvillaisten arkipukujen värit olivat usein tummia (jotta lika ei näkyisi niin helposti) ja musliinikankaat nousivat suosioon. Kankaat koristeltiin useiden eri painotekniikoiden avulla esim. kukilla tai geometrisilla kuvioilla, eritoten raidoilla. Yleensä tuohon aikaan nuoret, naimattomat naiset suosivat keveitä kankaita ja vaaleita värejä, rouvashenkilöt ja vanhemmat naiset muutenkin käyttivät pukeutumisessaan raskaampia materiaaleja ja tummempia sävyjä. Aikakauden miehillä oli yllään tumma takki ja vaaleat pitkät housut.

1810-luvun muotiväriksi tuli turkinpunainen.

Napoleonin ajan jälkeen porvariston yhteiskunnallinen asema kasvoi ja pukeutuminen alkoi ottaa taas mallia muiltakin aikakausilta. Biedermayerin aikaan viininpunainen ja pullonvihreä tulivat muotiin.

[Lue lisää pukeutumisesta]

Kosmetiikka

Ranskan vallankumouksen jälkeen ranskalaiset eivät halunneet olla missään tekemisissä aristokraattien kanssa, niinpä he luopuivat ehosteiden käytöstä lähes täysin - 'luonnollisuudesta' tuli muotia.

[Lue lisää kosmetiikasta]

Sisustus

Sisustuksissa suosittiin valkoista ja kultaa ja mahonki- tai akaasiapuiset huonekalut koristeltiin usein pronssi- tai kultakoristein. Kangasverhoja käytettiin runsaasti.