-

Hiusten värjäys

HUOM! Sivulla olevat reseptit ovat vanhoja ja saattavat sisältää myrkyllisiä aineita. Reseptit ovat esillä kuriositeettina, eivät sitä varten, että niitä toteutettaisiin!

Sivulla olevia aineita (abc...)

  • Ammoniakki ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Väkevänä liuoksena se voi syövyttää. Käytetään edelleenkin hiusväreissä. Sen myyntiä on rajoitettu.
  • Etikkahappo Etikkahappo eli etaanihappo on karboksyylihappo. Etikkahappo on väritön, kirkas, syövyttävä neste, jolla on pistävä etikan haju. Kotitaloudessa käytettävä etikka on laimeaa etikkahappoa.
  • Gallusomena kts. gallushappo
  • Henna kts. henna
  • Hopeanitraatti Hopeanitraatti ärsyttää ja syövyttää ihoa, silmiä ja limakalvoja. Epäillään syöpää aiheuttavaksi.
  • Kobolttinitraatti ei enää käytössä
  • Kuparisulfaatti Myrkyllinen aine. Tekstiilivärjäyksessä on käytetty muuttamaan värien sävyä vihreämmäksi tai ruskeammaksi. Elintarvikelisäaine: E519 - tästä huolimatta on nieltynä hyvin haitallista ihmiselle ja aiheuttaa helposti vakavan myrkytyksen. Kts. lisää vitriolit
  • Magnesiumkarbonaatti (magnesiitti), esim. terveystuotteissa yleisesti käytössä olevia antasidivaikutteinen suolo.
  • Natriumsulfiitti Elintarvikesäilöntäaine, E221, Käytetään mm. viineissä, oluessa, hillosipuleissa ja kuivatuissa hedelmissä.
  • Nikkelinitraatti
  • Pyrogallushappo, pyrogalloli, kolmiarvoinen fenoli, C6H3(OH)3, saadaan gallusliappoa kuumentamalla. Veteen helposti liukenevia kiteitä, joiden sulamisp. 132; alkalisessa liuoksessa voimakas pelkistin. Käytetään kaasuja analysoitaessa, valokuvauksessa kehitteenä, iholääkkeenä, hiusvärinä. Myrkyllistä. (Pieni tietosanakirja, Otava 1926-28)
  • Rautakloridi Syövyttävä happo. Käytetään mm. taidegrafiikan valmistamisessa (etsaus, akvatinta).
  • Rengi on indigokasvin lehtijauhetta (Kotikemistin reseptikirja, WSOY 1956); kts. indigo
  • Rikkimaito
  • Ruusuvettä on valmistettu keittämällä ruusun terälehtiä vedessä: tilavuudeltaan vettä ja ruusunlehtiä käytetään sama määrä (esim. 1 litra molempia); keittoaika n. 10 minuuttia, annetaan jäähtyä ja liota yön yli.
  • Typpihappo on väritön, voimakkaasti syövyttävä happo; myös vahva hapetin. Typpihappoa käytetään mm. lannoitteiden, räjähteiden, väriaineiden ja lääkkeiden valmistukseen. (Wikipedia)
  • Vetyperoksidia käytetään nykyään melko laajasti, koska sen mahdollinen pääsy ilmaan tai muuten luontoon aiheuttaa vain lyhytaikaista haittaa. 5 - 8 %-liuokset luokitellaan ärsyttäviksi aineiksi. 8 - 50%-liuokset luokitellaan terveydelle haitallisiksi aineiksi. Tätä voimakkaammat vetyperoksidiliokset luokitellaan hapettaviksi ja syövyttäviksi aineiksi. Käytetään edelleenkin hiusväreissä. (Wikipedia)
  • Vismuttiasetaatti

Täydennä sanastoa

Kirjoita sana, jota haluat täydentää ja selitys sen perään
 

 

Hiusten valkaisu

  • Saippuaa, neutraalia, juoksevaa 30,0
  • Vetyperoksidia, 3%:sta 20,0
  • Magnesiumkarbonaattia 10,0
  • Ammoniakkia, 25% 6 tippaa
...sekoitetaan keskenään lasi-, postliini- tai emaliastiassa. Hiukset kostutetaan vähän kerrallaan erittäin huolellisesti (ei liian märiksi!) tällä tahnalla, annetaan sen vaikuttaa 20-25 min., jona aikana istutaan joko auringonpaisteessa tai lämpimässä huoneessa. Tahna pestään sitten pois runsaalla lämpimällä vedellä, ja lopuksi huuhdotaan vielä etikkavedellä.
Ruskeankin tukan saa tällä tavoin melko helposti vaalennetuksi. Musta tukku muuttuu ensimmäiselllä kerralla ruskeaksi, mutta useampia kertoja valkaisemalla voi mustakin tukan saada vaaleaksi. Jos tukka on pitkä, pysyy vaalennus kuukausia, mutta lyhyt tukka vaatii jo muutaman viikon kuluttua uuden käsittelyn.
Vielä yksinkertaisemmin voidaan tukka vaalentaa käyttämällä 3%:sta vetyperoksidiliuosta, johon lisätään sen verran ammoniakkia, että sen haju juuri ja juuri tuntuu. Huuhdotaan lopuksi etikalla kuten edellä. Jos käytetään väkevämpää vetyperoksidia, on vaikutus tietenkin nopeampi ja tehokkaampi, mutta hiukset tulevat hauraiksi.
Harmaantunut tukka voidaan värjätä lumivalkoiseksi seuraavasti: Puhtaat, kuivatut hiukset kastellaan 6%:isella kaliumpermanganaattiliuoksella ja niiden kuivuttua pestään 10%:isella natriumtiosulfaattiliuoksella, johon juuri ennen käyttöä on lisätty hieman laimeata rikkihappoa. Uusimalla käsittely joitakin kertoja saadaan hiukset aivan lumivalkeiksi.
[Ratia, Liisa Kotikemistin reseptikirja. WSOY, Porvoo 1956.]

Ruskeat

Vaaleanruskea sävy
  • Hennaa 40,0
  • Rengiä 80,0
tai
  • Hennaa 50,0
  • Gallusomenajauhetta 50,0
Tummanruskea sävy
  • Hennaa 30,0
  • Rengiä 90,0
Kastanjanruskea sävy
  • Hennaa 400,0
  • Rautajauhetta 300,0
  • Kobolttinitraattia 40,0
  • Pyrogallolia 20,0
Jauhe sekoitetaan kuumaan veteen tahnaksi ja sen annetaan vaikuttaa hiuksiin ¾ tuntia.
[Ratia, Liisa Kotikemistin reseptikirja. WSOY, Porvoo 1956.]
Kupariväri (kastanjanruskea)
  • I liuos
    • Kuparisulfaattia 52g
    • Vettä 850 cm3
    • Typpihappoa, väk. 50 tippaa
  • II liuos
    • Pyrogallolia 18g
    • Vettä 850cm3
Hiukset kostutetaan ensin I liuoksella ja huudellaan sitten II liuoksella.
[Ratia, Liisa Kotikemistin reseptikirja. WSOY, Porvoo 1956.]
Ruskea hiusväri
  • Natriumsulfiittia 8,0
  • Pyrogallolia 4,0
  • Kobolttinitraattia 10,0
  • Vettä, tisl. 200,0
Säilytetään tummissa pulloissa.
[Ratia, Liisa Kotikemistin reseptikirja. WSOY, Porvoo 1956.]
Vismuttiväri (värjää ruskeaksi)
  • Vismuttiasetaattia 5,0
  • Etikkahappoa, 80% 1,0
  • Ruusuvettä, 600,0
  • Glyserolia, 50,0
  • Rikkimaitoa 8,0
Ravistetaan hyvin ennen käyttöä.
Tämä aine vaikuttaa hyvin hitaasti ja sen vuoksi sitä on kaupassa nimellä "Hair Renovator", "Hair Regenerator" ym.
[Ratia, Liisa Kotikemistin reseptikirja. WSOY, Porvoo 1956.]

Mustat

Musta hiusväri
  • Natriumsulfiittia 10,0
  • Pyrogallolia 5,0
  • Nikkelinitraattia 20,0
  • Rautakloridia 10,0
  • Vettä, tisl. 200,0
Aineet liuotetaan veteen ylläolevassa järjestyksessä. Säilytetään tummissa, hyvin suljetuissa pulloissa.
[Ratia, Liisa Kotikemistin reseptikirja. WSOY, Porvoo 1956.]
Hopeapitoinen hiusväri (värjää mustaksi)
  • Hopeanitraattia 0,35
  • Vettä, tisl. 100,0
  • Ammoniakkia
Hopeanitraatti liuotetaan veteen ja ammoniakkia lisätään tipoittain, jolloin ensin syntyy sakka, joka sitten uudelleen liukenee, kun ammoniakkimäärä on sopiva. Valmistetta on käytettävä useita kertoja, kunnes haluttu sävy saavutetaan.
[Ratia, Liisa Kotikemistin reseptikirja. WSOY, Porvoo 1956.]
Lähteitä / lukemista
Ratia, Liisa Kotikemistin reseptikirja. WSOY, Porvoo 1956.
Pieni tietosanakirja Toimituskunta: Jaakko Forsman, fil. tohtori, päätoimittaja & J. A. Wecksell, fil. kand., toimitussihteeri & I. Havu, fil. tohtori & Hannes Salovaara, lehtori. Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino, Helsinki 1925-1928. [runeberg.org/pieni | 22II06]
Wikipedia - vapaa tietosanakirja [wikipedia.org | 22II06]