Isoindolinonivärit, isoindoliinivärit
[englanti isoindolinone colours]
Isoindolinoni- ja isoindoliinipigmentit ovat substraattipigmenttejä, joilla on erinomainen valon ja kuumuudenkesto, mutta ryhmään kuuluvista pigmenteistä vain muutamat ovat saatavilla kaupallisesti. Pääosin vihertävän ja punertavan keltaisia pigmenttejä. Käytetään jonkin verran mm. kangasväreihin ja maaleihin, mutta pääasiallinen käyttö on teollisuuskäyttöä, jossa niitä käytetään muovin värjäämiseen sekä korkealuokkaisina pinnoitemaaleina.
Isoindoliini- ja isoindolinonikeltaisia: PY109 (G), PY110 (R), PY139, PY139
Historia
Isoindolinoni- ja isoindoliinipigmentit kehitettiin suurinpiirtein samaan aikaan 1950-luvun puolenvälin tienoilla. Ensimmäisenä kaupalliseen käyttöön tulivat keltaiset, oranssit ja punaiset tetrakloroisoindoliinijohdannaiset, joista isoindoliinkeltaiset PY109 ja PY110 ovat edelleen suosituimpia. Hieman myöhemmin markkinoille lanseerattiin oranssit ja keltaiset isoindolinonipigmentit, joista parhaiten tunnettu lienee isoindolinonikeltainen PY139.
Lähteitä / lukemista
Hunger, Klaus & Schmidt, Martin U. Industrial Organic Pigments: Production, Crystal Structures, Properties, Applications. John Wiley & Sons, 2019
Surface Coatings: Volume 1. Raw Materials and Their Usage. Oil and Colour Chemists' Association. Springer Science & Business Media, 2012