-

Kinakridonipunainen

[englanti quinacridone red, acridone red · ranska rouge qinacridone, rouge de quinacridone · puola czerwie chinakrydonowa]

Kinakridonit ovat läpikuultavia, kestäviä ja kirkkaita synteettisiä orgaanisia substraattipigmenttejä.

Kinakridonipigmenttien sävyskaala ulottuu oranssista violettiin, painottuen keskipunaisiin ja magentan sävyihin. Ne ovat läpikuultavia, mutta intensiivisiä ja niillä erinomainen valonkesto. Kinakridoneilla on hyvä värjäysvoima, mutta värit on usein ohennettu, koska kinakridoni on kallista. Niitä käytetään yleisesti taidemaaleissa sekä pastelleissa ja värikynissä.

Kinakridonipunainen PR192

[englanti quinacridone red, acra red, thalo red rose]

[PR192, CI N/A]

Pigmentti sama pigmentti kuin kinakridonivioletti PV19, jona se yleisemmin tunnetaan. Lue lisää violetti PV19 -sivulta.

Kinakridonipunainen PR206

[englanti quinacridone maroon, quinacridone burnt orange, quinacridone crimson, Avignon orange · ranska orange brle de quinacridone, carmine de quinacridone]

[PR206, CI N/A]

Tummanpunainen, transparentti pigmentti. Keksittiin 1935, mutta kaupallisesti sitä oli saatavilla vasta 1958 jälkeen. Pigmentti oli melko yleinen kaikenlaatuisissa taidemaaleissa sekä pastelleissa ja värikynissä sekä teollisuusväreissä.

Vuonna 2022 uutisoitiin, että pigmentin valmistus on lopetettu. Yleensä modernien pigmenttien valmistajille taidekäyttö ei tuo riittävää tuottoa ylläpitää pigmentin tuotantoa. Jos pigmentin kysyntä teollisuudessa vähenee, valmistajat voivat yksinkertaisesti lopettaa sen valmistamisen. Näin on käynyt myös muutamille muille väriaineille, kuten kinakridonikullalle PO49.

Väripaletilla sen korvaajaksi on esitetty pyrrolipunaista PR264 tai peryleenipunaista PR179.

Kinakridonipunainen PR207

[englanti quinacridone scarlet, quinacridone red (light), dichloroquinacridone]

[PR207, CI 73906

Kellertävä punainen, koralliin vivahtava. Erittäin hyvä valonkesto. Käytetään mm. öljy-, alkydi- akryyli-, guassi-, tempera- ja vesiväreissä sekä pastelleissa. Saatavilla vuoden 1958 jälkeen.

Kinakridonipunainen Y

[englanti quinacridone red Y]

[PR209, CI 73905

Keskipunainen pigmentti, jolla on oranssihtava pohjasävy (1,8-klorokinakridoni; C20H10O2N2Cl2). Käytetään paitsi teollisuusmaalina mm. öljy-, alkydi-, guassi-, tempera- ja vesiväreissä sekä pastelleissa. Se on kinakridonipunaisista taideväriaineissa yleisimmin käytetty. Myyntinimiä mm. Tiziano red.

Kinakridonipunainen, permanenttikarmiini

[englanti quinacridone pyrrolidone

[PR N/A-]

Uusi väri, esitelty vasta 1993.

Historia

Kinakridonit tunnistettiin jo 1800-luvun loppupuolella, mutta niitä ei jalostettu pigmentiksi saakka. Vuonna 1935 H. Liebermann syntetisoi ensimmäisenä lineaarisen kinakridonin, joka soveltui pigmenttikäyttöön, mutta pigmenttiä ei tuolloin vielä valmistettu väriainekäyttöön. Vasta vuonna 1955 amerikkalaisen DuPontin kemiantehtaalla työskentelevä W. Struve kehitti taloudellisen tavan valmistaa väriaineita ja saattoi ne markkinoille. Ensimmäisiä kinakridonivärejä alettiin myydä vuonna 1958. Taidemaalareista etenkin New Yorkin nykytaiteilijat (mm. Jackson Pollock ja Robert Rauschenberg) omaksuivat väriaineet nopeasti ja pian ne yleistyivät myös muiden taiteilijoiden paleteilla. Erityisen suosittuja kinakridonipigmentit olivat automaaleissa. Kinakridoneita on käytetty väriaineina myös kosmetiikassa.

Nimiä

Thalo Red Rose on amerikkalainen kauppanimi kinakridonipunaiselle PR192.

Käyttö

Useimpia kinakridonipigmenttejä käytetään niiden sään- ja valonkeston vuoksi teollisuusmaaleina ja sen lisäksi monia punaisia käytetään myös taiteilijaväreissä.

Muuta

Katso myös kinakridonivioletti, -magenta, kinakridonipigmentit.

Lähteitä / lukemista

Hunger, Klaus & Herbst, Willy Ullman's Encyclopedia of Industrial Chemistry (Pigments, organic). Wiley-VCH Verlag GmbH & Co. KGaA, Weinheim 2012
MacEvoy, Bruce Synthetic organic pigments [handprint.com | 20V2003]
Reilly, Timo (Clariant Pigments) Organic Pigments: Crystal Structure, Polymorphism and Color Change. SPECAD E-News, Spring 2000 [specad.org | 10VI2005]
Seymor, Pip The Artist's Handbook. Grange Books, Arcturus Publishing Limited, Lontoo 2003
Skelton, Helen (Dominion Colour Corp., Toronto, Ontario, Canada) A History of Pigment Use in Western Art Part 2. PCI 10/01/2004 [pcimag.com | 10VI2005]