-

Realgaari

[englanti realgar, arsenic red, arsenic orange, burnt orpiment, red orpiment, red arsenic, ruby sulfur, bisulphuret of arsenic, risigallum, red sulphuret of arsenic; sandarach, sandaraca, sandarack · italia risagallo, realgar, realgar d'orpimento · saksa Opperment, Rauschrot, Rubinschwefel, Schwefelarsenik, roter Arsenic · ranska rubino d'arsenico, ralgar · espanja rejalgar · venäjä krasnyj auripigment · puola realgar · kiina hsiung huang, xiong huang · japani yuo · tiibet btso ma · arabia rahj al ghar · latina arsenicum rubrum · kreikka arsenicon; vanha kreikka thyia, thyits lithos; xeris (lääkenimi) · lienee sandarak/sandrake, johon Plinius viittasi · risalgallo, risigallo, risigale; sandaraca; sindhu ram; mano cilai; oropimente quemado; jalde]

[PY39, CI 77085, CAS 12044-79-0 (samat Colour Index-tunnukset kuin orpimentilla; joissakin lähteissä mainitaan, ettei realgaarilla ole lainkaan pigmentti/CI-tunnusta)]

realgaari

Pigmenttikuva Iconofilen [www.iconofile.com] luvalla

Luonnonväri, pehmeä arsenikkimineraali. Esiintyy kaikkialla maailmassa pieninä esiintyminä, usein yhdessä orpimentin kanssa. Yksi arseenin rikkiyhdiste (AsS, As2S2 tai As4S4). Äärimmäisen myrkyllinen: orpimenttia vahvempi myrkky (sisältää enemmän arsenikkia) - ei saa joutua kosketuksiin ihon kanssa ja välineet on puhdistettava välittömästi.

Mineraalirealgaari valmistetaan kuumentamalla sitä rikin kanssa, jolloin puhdas realgaari sublimoituu pinnalle. Realgaarin jauhaminen pigmenttijauheeksi on vaikeaa. Realgaaria voi valmistaa keinotekoisesti lämmittämällä orpimenttia yli 150C. Käytännössä orpimentti ja realgaari ovat hyvin samannäköisiä ja joissakin tapauksessa ne voidaan tunnistaa vain kuumentamalla: molemmat vapauttavat kuumentaessa arseenitrioksidia, mutta realgaari palaa sinisellä liekillä.

Vaikka useiden kirjoitusten mukaan realgaari onkin mainittu stabiiliksi ja permanentiksi väriksi, jo varhaisella ajalla realgaaria on kuvattu myös valossa nopeasti haalistuvaksi ja sitä on pidetty vähemmän permanenttina kuin orpimenttia. Lyijy- tai kuparipigmenttien kanssa se ei sovi lainkaan yhteen, vaan tummuu mustaksi. Keinotekoisesti valmistettu realgaari menettää sävynsä vielä nopeammin kuin luonnosta löytynyt realgaari.

Realgaaria on mainattu mm. Unkarissa, Sveitsin Binnentalessa, Hunanin maakunnassa Kiinassa ja Utahissa, Yhdysvalloissa.

Historia

Käytettiin jo muinaisessa Egyptissä ja Mesopotamiassa, löydettiin 1500-1000 eaa välillä. Egyptiläiset käyttivät realgaaria mm. kosmetiikassa orpimenttiin sekoitettuna. Roomalaisille sekä orpimentti että realgaari olivat muiden mineraalien ohessa arvokasta kauppatavaraa, jotka vaihettiin mm. intialaiseen silkkiin ja mausteisiin. Myöhemmin käytettiin (mm. sinooperin ja orpimentin kanssa) bysanttilaisessa ja keskiaikaisessa käsikirjoitus- ja kirjakuvituksessa.

Aristoteles (384322 eaa) punaisesta arsenikista nimeä sandarkha, mikä saattaa hieman hämmentää: samaa nimitystä käytettiin myös sandrakka-kasvista. (Sekaannuksen uskotaan olevan hyvin vanhaa perua, sillä sandrakka- sanan uskotaan tulevan akkadialaisesta sadu arqu, joka tarkoittaa vihreää mineraalia!)

Arsenikin myrkyllisyys tunnettiin yleisesti ainakin myöhäisantiikin aikana, mutta sekä orpimenttia että realgaaria käytettiin keskiajalla lääkeaineena. Aulus Cornelius Celsus (n. 25 eaa 50) luokitteli punaisen arsenikin ulostaviin aineisiin, öljyyn sekoitettuna realgaarilla hävitettiin satiaisia ja ihraan sekoitettuna kasvaimia ja syyliä. Myös erilaisia kurkkuvaivoja realgaarilla paranneltiin: pihkan kanssa poltetun realgaarin savua vedettiin henkeen yskän poistamiseksi, hunajan kanssa nuoltuna se auttoi käheään ääneen, siman kanssa nautittuna se paransi räkätaudin. Myös kiinalaisessa lääketieteessä realgaari on tärkeä osa.

Nimiä

Realgaari-nimi tulee arabian kielen sanoista rahj al ghar, mikä tarkoittaa kääntäjästä riippuen "mineraalin voimaa" tai "luolan voimaa"; Arno Forsius on maininnut käännökseksi "kaivospulveri".

Pararealgar on realgaarin (AsS) gammaversio. Keltaoranssia pararealgaaria syntyy mm. silloin, kun keinotekoisesti orpimentista valmistettua realgaaria altistetaan valolle. Pararealgaaria on löytynyt mm. keskiajan käsikirjoitusten kuvituksista, mutta vaikka jotkut tutkijat väittävätkin, että pararealgaaria on tarkoituksella käytetty niissä keltaisena maalivärinä, aina ei voida olla varmoja, onko väri alunperin ollut punaista realgaaria ja muuttunut ajan myötä.

Käyttö

HUOM! Sivulla olevat reseptit ovat vanhoja. Realgaari on erittäin myrkyllinen aine ja ohjeet saattavat sisältää myös muita myrkyllisiä aineita. Reseptit ovat esillä vain kuriositeettina, eivät toteuttamista varten!

Valostavia lakkoja / punainen

  1. Bariumsulfaattia 8,0
  2. Krappilakkaa 2,0
  3. Realgaaria 6,0
  4. Kalsiumsulfidia 34,0

Kotikemistin reseptikirja (WSOY, 1956)

Pigmenttiä on käytetty maalauksessa. Sitä saa edelleen esim. useista verkkokaupoista, mutta monet länsimaalaiset pigmenttivälittäjät ovat rajoittaneet pigmentin myynnin vain ammattilaisille sen vaarallisuuden vuoksi. Finlay mainitsee, että kiinalaisesta taidetarvikekaupasta sekä realgaaria että orpimenttia oli helppo löytää. Pääasiassa pigmenttiä käytetään konservointitarkoituksiin. Frescomaalaukseen realgaari ei sovellu lainkaan. Sitä ei voi myöskään käyttää lyijy- tai kuparipitoisten pigmenttien yhteydessä.

Pyrotekniikassa realgaarilla on aikaansaatu suuri kirkkaanvalkoinen väri.

Muuta

Katso myös orpimentti

Lue myös Lääkkehiä, lääkkehiä - osa I: arsenikki

Lähteitä / lukemista

Finlay, Victoria Colour. Travels Through The Paintbox. Sceptre; Hodder and Stoughton, Lontoo 2002
Pereira, Jonathan The elements of materia medica and therapeutics. Longman, Brown, Green, and Longmans, Lontoo 1854
Ratia, Liisa Kotikemistin reseptikirja. WSOY, Porvoo 1956.
Seymor, Pip The Artist's Handbook. Grange Books, Arcturus Publishing Limited, Lontoo 2003
Coloriasto.net / Realgaari