[Asteraceae]
Suomessa kasvaa kolme kärsämölajia; maailmalla niitä on yhteensä muutama sata.
[englanti western yarrow]
Kasvista saadaan keltaisia, ruskeita ja vihreitä värejä. Käytetty värjäämiseen mm. Pohjois-Amerikassa.
aivastusjuuri, aivastusruoho, akantupakki, hurstinkukka, häränhukka, häränhäntä, juhannuskukka, kaljanen, kirokukka, kuperkeikka, kärsäheinä, lavantautiheinä, mäntäheinä, mäntäpää, nenätiisti, pellonpekko, pellonvanhanen, peltohumala, pietarinkukka, piertänonkukka, pyörtänäpöllö, timpurinkukka, tupakkikukka, satalehti, satalatva, siankärsäheinä, siankässäheinä
[englanti common yarrow, milfoil, achillea, arrow root, bad man's plaything, bloodwort, carpenter's weed, death flower, devil's nettle, dog daisy, eerie, field hops, gearwe, hundred leaved grass, knight's milefoil, knyghten, medicinal yarrow, milfoil, millefeuille, noble yarrow, nosebleed, old man's mustard, old man's pepper, rollike, rose yarrow, sanguinary, seven year's love, snake's grass, sneezewort, soldiers woundwort, stanch weed, staunchweed, thousand leaf, thousand seal, thousand weed, toothache weed, white yarrow, woundwort, yarrow, yarroway, yerw · kymri milddail · iiri athair thalún · ruotsi rölleka, röllika; hurstiblomma, backhumla (Chydenius 1754) · tanska almindelig røllike · norja ryllik · islanti vallhumall · saksa Schafgarbe; Achilles, Achilleskraut, Bauchwehkraut, Beilhiebkraut, Blutgras, borstenblättrige Schafgarbe, Feldgarbenkraut, Gachel, Gachelkraut, Gänsezungen, Gänsezungenkraut, Garbe, Garbenkraut, Gemeine Schafgarbe, Gerbel, Gerreworzel, Gewöhnliche Schafgarbe, Gewöhnliche Wiesenschafgarbe, Grilengras, Grillenkraut, Grundheil, Judenkraut, Jungfrauenkraut, Kachelkraut, Katzenkraut, Margaretenkraut, Mausleiter, Millefolium, Schafgarbe, Schafripp, Schafrippenkraut, Schafrippl, Schafzunge, Sichelkraut, Tausendblatt, Tausendblättchen, Rainfarn, Wiesen-Schafgarbe · hollanti duizendblad, gewoon duizenblad · ranska millefeuille, achillée millefeuille, achillée des collines, achillée sétacée; herbe à éternuer, herbe à la coupure, herbe au charpentier, herbe aux charpentiers, herbe aux cochers, herbe aux militaires, herbe de Charpentier, herbe de millefeuille, herbe de saint Jean, herbe de saint Joseph, saigne-nez, sourcils-de-Vénus · oksitaani cèstre, enrelhadura, houélha del tàlh, husters, jasso, marroulh, mila fuèlhas, èrba del tal, èrbo dous charpentiès · italia millefoglio, millefoglio comune, millefoglio setaceo · espanja milefolio, abrofia, aquilea, flor de la pluma, milenrama, milhojas, rabo de gato, tov; Honduras plumajillo; Argentiina altamisa falsa · baski ekilorea, millori, milorria, milosto · katalaani camamilla vera, herba de talls, milfulles · portugali milefólio, milfolhada, milifólia, milipólio, erva-carpinteira, erva-das-cortadelas, erva-de-são-joão-de-grisley, espuma-do-mar, eupatório-demésue, macela, macela-de-são-joã, macela-francesa, mil-em-rama, pelo-de-carneiro, prazer-das-damas, salvação-do-mundo · viro harilik raudrohi · unkari közönséges cickafark · romania coada șoricelului · turkki civanperçemi · lätti parastais pelašķis · liettua paprastoji kraujažolė · puola krwawnik pospolity · tsekki řebříček obecný · slovakki myši chvost obyčajný, rebríček obyčajný · sloveeni navadni rman · kroaatti obični stolisnik · bulgaria бял равнец · serbia ајдучица, ајдучка трава, обични спориш · ukraina деревій звичайний, деревій майже звичайний · venäjä белоголовник, деревей, дикая гречиха, кровавник, маточник, порезник, солдатская трава, тысячелистник обыкновенный · albania barpezmi me njëmijë gjethe · japani akirea, seiyô-no-kogiri-sô アキレア, セイヨウノコギリソウ · korea seo yang top pul, 서양톱풀 · kiina shī, 蓍 · hindi gandava · lus na fala]
Siankärsämön kukilla voi alunapuretuksella värjätä villan keltaiseksi. Koko kasvin käyttämällä rautavihtrillillä saa oliivinvihreää. Kasvista on kerrottu saavan myös mustaa, harmaata ja kullan väriä. Käytetty värjäämiseen mm. Pohjois-Amerikassa.
Kasvissa on myös tummansinistä atsuleenia. Useimpien lähteiden mukaan atsuleeni ei sovi värjäyskäyttöön, mutta kylläkin joitakin viitteitä sen käytöstä värjäystarkoituksiin on olemassa. Atsuleenia ja muita kasvissa olevia aineita on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Chydenius mainitsee siankärsämön Kokkolan läheisyydessä kasvavia lääkekasveja koskevassa tekstissään (1754), mutta ei mainitse kasvin käyttöä värjäyksessä. Millefolii herba et summitates mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840), mutta siinäkään ei mainita kasvin käyttöä värjäykseen.
Siankärsämö on saanut latinankielisen nimensä (lähes) haavoittumattomasta Akilleesta, joka lääkitsi kasvilla haavoittuneita sotureitaan.
Siankärsämö sisältää tulehdusta ehkäiseviä atsuleeni- ja salisylihappoja, verenvuotoa ehkäisevää betonisiiniä, paikallista kipua lievittävää eugenolia. Siankärsämön lääkinnälliset vaikutukset tunnettiin muinaisissa Egyptissä ja Kiinassa - se tyrehdyttää tehokkaasti verenvuodon. Kiinassa kasvilla mm. ennustettiin jo 1000 eaa. Keskiajan Euroopassa siankärsämö oli yksi tärkeimpiä lääkekasveja ja sen tunsivat myös Pohjois-Amerikan intiaaniheimot. Siankärsämöä on käytetty oluen valmistuksessa, koska sen uskottiin lisäävän juovuttavaa vaikutusta. Viikingit käyttivät siankärsämöä viinan mausteeksi.
Siankärsämöön liittyy useita uskomuksia. Jos siankärsämöä laittaa tyynynsä alle, näkee unessa raskastettunsa. Siankärsämö morsiuskimpussa tai vuoteen yllä takaa seitsemän vuoden onnen.
Carl von Linné kertoi Flora Lapponica -kirjassaan (1773): Taalainmaan Transtrandissa tätä käytetään toisinaan oluen valmistamiseen humalan asemasta. Siankärsämäviina on ollut suosittu kansanrohto Keski-Euroopassa jo kauan. Siankärsämö humalluttaa nopeasti, mistä sille on tullut lisänimi "hullun tippa".
Chydenius, Jabob Sednare Delen om Gamle Carleby, Med Mederbörandes Minne. Jacob Merckell, Turku 1754
Ervast, Peter Finlands inhemska Läkemedel. J. C. Frenckell & Son. Helsinki, 1840
Linnaeus, Carolus (Carl von Linné) Flora Lapponica. Amsterdam, 1773
Palmstruch, J. W. Svensk botanik II. Carl Delén, Tukholma 1803
Wecksell, J. A. Suomalaisia kasvinimiä. Kerätyt kesällä 1903 Vihdin pitäjässä. Julkaisussa Luonnon ystävä 1, 1905
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Achillea