Värjäys: Aethusa Hukanputket

[Apiaceae]

Aethusa cynapium Hukanputki

pikkuhkanputki, rikkahukanputki
[englanti fool's parsley, dog poison · kymri geuberllys · ruotsi vildpersilja, liten vildpersilja, smal vildpersilja · tanska hundpersille, liden hundepersille, smal hundepersille · norja hundepersille, møllepersille, skogpersille · saksa Ackerhundspetersilie, faule Grete, Gartenschierling, gemeine Hundspetersilie, gewöhnliche Hundspetersilie, Glanzpeterlein, Gleiße, Hundspetersilie, kleiner Schierling · hollanti hondspeterselie · ranska ache des chiens, ciguë des jardins, ciguë des moissons, faux persil, persaille, persil bâtard, persil des chiens, persil des fous, petite ciguë, éthuse ciguë, éthuse petite-ciguë · oksitaani cebouri, jumbert de diable, jumbertaso, mayseguda, peyrassilhàne, seguda, segudo, sicùte · italia cicuta aglina, cinappio, herba aglina, piccola cicuta, prezzemolo bastardo, prezzemolo di cane · espanja apio de perro, cicuta menor, perejil de burro, perejil de perro, perejil falso · katalaani api de gos, etusa, givert bord, julivert bord, julivertassa · portugali aipo-dos-cães, cicuta-dos-jardins, cicuta-menor, perejil de perro, salsa-bastarda, salsa-dos-cães, salsa-dos-loucos, salsa-selvagem · viro koeraputk · unkari ádáz · kreikka αγριομαιντανός · romania pătrunjelul cîinelui · albania stërpuja · turkki it kişnişi · lätti suņpētersīlis · liettua nuodingoji šunpetrė · puola blekot pokrzywolistny, blekot pospolity · tsekki tetlucha kozí pysk · slovakki tetlucha kozi pysk, tetucha kozia · sloveeni navadni steničjak · kroaatti divlji peršin · bulgaria див магданоз · serbia дивљи першун, мала кукута, мали першунак, обична кукутица · ukraina собача петрушка звичайна · venäjä кокорыш обыкновенный, собачья петрушка]

Erittäin myrkyllinen hukanputki kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena koko Euroopassa ja alueella, joka ulottuu Euroopasta Koillis-Turkkiin ja Kaukasukselle, ja se on levinnyt usein paikoin Pohjois-Amerikan itäosia. Suomessa hukanputki on muinaistulokas.

Monet putkikasvit on tunnettu hyvinä värikasveina keltaisen värin värjäämiseen. Monista niistä ei ole paljoakaan kirjoitettua tietoa, todennäköisesti siksi, että ne ovat olleet tavallisen kansan käytössä, eikä niillä ole ollut arvoa kaupallisina värikasveina. Hukanputken värjäysominaisuuksista on silti poikkeuksellisen vähän tietoa, joten voi olla, että kasvia on vältelty käyttämästä värjäyksessä sen myrkyllisyyden vuoksi.

Palmstruchin kasvikirjan osan II täydennysosassa (1803) mainitaan, että vedessä keitetyillä lehdillä voi värjätä keltaista.