Värjäys: Anthyllis vulneraria Masmalo

[Fabaceae]

euroopanmasmalo, ketomasmalo; akanhammas
Anthyllis collina, A. leguminosa, Vulneraria anthyllis
[englanti kidney vetch, common kidney vetch; common wound clover, kidney vetch, lady's fingers, spring vetch, yellow sand clover · iiri méara Muire · gaeli meoir mhuire, cosn uain · kymri plucen felen · ruotsi getväppling, liten getväppling; räfklor, örnblomster (Samzelius 1765) · tanska liten rundbælg, rundbælg · norja rundskolm · saksa echter Wundklee, gemeiner Wundklee, gewöhnlicher Wundklee, Tannenklee, Wundklee, Wundkraut · hollanti wondklaver · ranska anthyllide vulnéraire, anthyllis vulnéraire, triolet jaune, trèfle des sables, trèfle jaune, trèfle jaune des sables, vulnéraire · oksitaani antillis vulnerària, èrba de talh · italia erba vulneraria, trifoglio giallo delle sabbie, vulneraria, vulneraria comune · espanja hierba de la cuchillada, hierba llaguera, pie de gallo encarnado, pitiflor blanca, trebol amarillo de las arenas, trébol amarillo de las arenas, vulneraria · aragonia vulneraria · baski aingeru-osto, zauri-belarra · katalaani vulnèraria · portugali trevo-da-areia, vulnerária · viro harilik koldrohi · unkari nyúlszapuka, réti nyúlhere · romania vătămătoare · albania antilida shërojcë, antilidë · turkki çobangülü · lätti brūču pērkonamoliņš · liettua paprastasis perluotis · puola przelot pospolity · tsekki úročník bolhoj · slovakki bôľhoj lekársky · sloveeni pravi ranjak · kroaatti pravi ranjenik · bulgaria раноцелебна раменка, целебна раменка · serbia обични бјелодун · venäjä язвенник Линнея, язвенник обыкновенный, язвенник ранозаживляющий]

Masmalo kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Euroopassa, Iranissa ja Afrikan pohjoisosissa, ja se on levinnyt paikoin Pohjois-Amerikan itäisiä osia ja Länsi-Siperiaan. Suomessa laji on alkuperäinen ja rauhoitettu äärimmäisen uhanalaisena. Sitä on käytetty värjäykseen paikallisesti alueilla, joissa se kasvaa, mutta kaupallista merkitystä sillä ei ole värjäyskasvina ollut.

Masmalosta on valmistettu keltaista värjäysainetta. Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) todetaan hyvin lyhyesti, että kun kasvia keittää alunan kanssa ja lisää liemeen kankaan, se värjäytyy keltaiseksi. Samzelius (1765) mainitsee lähteeksi Johan Linderin kirjan Swenska Färge-Konst (ensimmäinen painos 1720) sekä Jörlinin kasvivärejä koskevan väitöskirjan Plantæ tinctoriæ (Uppsala 1759). Keltaiseksi värjäyksen mainitsee myös mm. Lönnrot Flora Fennicassa (1860/1866).

Gadd mainitsee kasvin palkokasveja koskevassa esitelmässään vuonna 1772. Hänen mukaansa masmalon kukista valmistetaan eurooppalaista indigoa. Ilmeisesti Gaddin kommentti perustuu Jörlinin väitöskirjaan, jossa Jörlin ilmeisesti päättelee kukkien soveltumisen sinisen värjäämiseen siitä, että ne muuttuvat kuivaessaan siniseksi. Tiettävästi masmalon kuivuneista kukista on mahdollista saada sinistä värilientä, mutta jos sillä onnistuu värjäämään, väri ei ole pysyvä - eikä indigoa. (Samzelius (1765) nimeää Jörlinin lähteenään keltaisen värin kohdalla, mutta ei mainitse lainkaan sinistä.)