Värjäys: Arctium Takiaiset

[Asteraceae / Compositae]

Arctium lappa Isotakiainen

Arctium lappa subsp. majus, A. majus, A. ruderale, A. vulgare, Lappa arctium, L. bardana (var. major=, L. communis (var. major), L. lappa, L. major, L. officinalis
[englanti burdock, beggar's buttons, clot-bur, cockle buttons, edible burdock, personata, fox's clote, gobo, lappa, happy major, great burdock, greater burdock, love leaves, philanthropium,thorny burr; takinogawa gobo, 'takinogawa long' · (Havaiji) gobo · kymri cyngaf mawr · ruotsi stor kardborre · tanska glat burre · norja storborre · saksa große Klette, Großkopfklette, Großkorbklette · hollanti grote klit · ranska bardane commune, glouteron, grande bardane, gratteron, herbe-aux-pouilleux · italia bardana maggiore, lappa bardana, lappola · espanja bardana, bardana mayor, lampazo; Argentiina lapa, llapassa, respingón · katalaani bardana, cuspinera, enganxacabells, enganxadones, gafarot, gafets vermells, gossos, llapasa, remolins, repalassa · portugali amores, bardana-maior, lapa, pegamasso-maior · viro suur takjas · unkari közönséges bojtorján, nagy bojtorján · romania brustulan, brusture, iarba boierului, lăptuc, sudoarea laptelui · albania rrodhe, rrodhja · lätti lielais diždadzis · liettua didžioji varnalėša · puola lopian większy · tsekki lopuch větší · slovakki lopúch obyčajný, lopúch väčší · sloveeni navadni repinec · kroaatti veliki čičak · bulgaria обикновен репей · serbia обични чичак · ukraina лопух справжній · venäjä лопух репейник, лопушник большой, репей · japani gobô ゴボウ · korea u eong 우엉, u wong 우웡 · kiina niú bàng 牛蒡 · la li tzu]

Isotakiainen kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena lauhkeilla alueilla Euraasiassa ja Grönlannissa ja on levinnyt Pohjois-Amerikkaan. Suomessa se on nykyään harvinainen kasvi. Alunapuretuksella kasvista saadaan keltaista. Siitä saadaan myös ruskeaa. Juuri sisältää parkkiaineita.

Arctium minus Pikkutakiainen

Arcion minus, Arctium lappa var. minus, A. minus subsp. euminus, Bardana minor, Lappa bardana subsp. minor, L. minor, L. vulgaris var. minor
[englanti lesser burdock, burdock, wild gobo; Australia cuckoo-button; Yhdysvallat common burdock · iiri cnádán · kymri cyngaf bychan · ruotsi liten kardborre · tanska liden burre · norja småborre · saksa Flaumklette, kleine Klette, Kleinklette · hollanti gewone klit · ranska bardane duveteuse, bardane mineure, bardane à petites têtes, bardane à petits capitules, lampourde, petit glouteron, petite bardane · oksitaani alàbasso, ardas, ardasses, arrepatous, caulasso, caulét d'asou, garra-poè, gouspit, guilhirite, lapasse, palàgasso, palàtos, tirapels · italia bardana minore · espanja amor de hortelano, apegotillos, arrancamoños, bardana, bardana menor, cachurros, cardillos monteses, cardinches, cardo negro, cardo pegote, cerdones, cospinera, enamoradores, garruchera, hierba de los tiñosos, hoja de burro, hoja de lobo, lamparaza, lampazo, lampazo menor, lapa de bueyes, lapa de San Bernardo, pegadillo, pegajosos, pegotes, ramaza, repalona, respegones, sanalotodo, tallos de burro, verdelobo · baski lapa-belarra · katalaani bardana, catxurros, enganxacabells, enganxadones, gafarró, gafets vermells, gossos, llapa, llapasa, repalassa, repelada, sarriasses · portugali amores, bardana, bardana-menor, bardana-ordinária, erva-dos-aflitos, erva-dos-namorados, erva-dos-pegamaços, labaça, lapa, lapão, murruca, orelha-de-gigante, pegamassa, pegamasso, pegamasso-menor, pegamaço-menor, teijeira; Brasilia erva-dos-tinhosos · viro väike takjas · unkari kis bojtorján · romania brusture · albania rrodhe e vogël, rrodhja e vogël · turkki löşlek · lätti mazais diždadzis · liettua mažoji varnalėša · puola lopian mniejszy · tsekki lopuch menší · slovakki lopúch menši, lopúch menší · sloveeni mali repinec · kroaatti mali čičak · bulgaria дребен репей, малък репей · serbia зеленкасти чичак, црвени чичак · ukraina лопух малий · venäjä лопух, лопух малый, лопушник малый, репейник малый]

Pikkutakiainen kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena lauhkeilla alueilla Euroopasta Afganistaniin ja Luoteis-Afrikassa ja on levinnyt Pohjois-Amerikkaan ja paikoin Etelä-Amerikkaa ja Australiaa.

Takiaisesta saadaan keltaista, ruskeaa ja vihreää. Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

---

Kasvin juuria on käytetty lääkkeenä vuosisatoja (tunnettiin jo antiikin aikaan), sillä on mm. hoidettu palovammoja. Siemenistä puristettua lääkeöljyä käytetään erilaisiin lääkevalmisteisiin.