Värjäys: Bidens

[Compositae]

englanti bur marigolds · havaiji ko'oko'olau

Bidens andicola

[(E-A intiaanit) pachamara]

Rusokkilaji kasvaa luonnonvaraisena Luoteis-Argentiinassa, Boliviassa, Kolumbiassa, Ecuadorissa sekä Perussa.

Rusokista saadaan keltaista. Sisältää luteoliinin [NY2] lisäksi on apigeniinia [NY1, NY2], luteoliinin kaltaisia keltaisia väriaineita (lu1, lu2), fisetiiniä [NBr1] ja vielä tuntematonta keltaista väriainetta. Käytetty mm. Etelä-Amerikassa. Mm. Huancayossa kasvilla on värjätty oranssia.

Bidens cernua Nuokkurusokki

[nuoke-rusokki
englanti nodding bur-marigold; USA nodding beggarticks · kymri graban ogwydd · ruotsi nickskära · tanska nikkende brøndsel · norja nikkebrønsle · saksa nickende Zweizahn, nickender Zweizahn, Wasserzweizahn · hollanti knikkend tandzaad · ranska bident chanvre-d'eau, bident penché, chanvre d'eau penché · italia forbicina comune, forbicina intera · espanja bidentes · katalaani bident gossets, gossos, te · baski eskale akaina, orratza · viro longus ruse · unkari bókoló farkasfog · romania dentiță nutantă, iarbă-roşie · albania dydhëmbësh i varur · turkki suketeni · lätti nokarenais sunītis · liettua pelkinis lakišius · puola uczep zwisły · tsekki dvouzubec nicí · slovakki dvojzub ovisnutý, dvojzub prievislý · sloveeni celolistni mrkač · kroaatti cjelolisni dvozub · bulgaria бутрак, наведен бутрак · serbia суноврачица · ukraina череда поникла · korea ga neun ip ga mak sa ri, jop eun ip ga mak sa ri 가는잎가막사리, 좁은잎가막사리 · venäjä череда поникающая, череда поникшая, чернобривец болотный · kiina liǔ yè guǐ zhēn cǎo, 柳叶鬼针草]

Nuokkurusokki kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Aasiassa ja paikoin Kaakkois-Aasiaa.

Nuokkurusokki mainitaan Kotitaide-lehden artikkelissa Luonnonväri reseptejä (1903) ruskean kellervän väriaineen tuottajaksi pystö-rusokin (tummarusokki, B. tripartita) rinnalla; tieto on alunperin peräisin Lönnrotin Flora Fennicasta (1860 / 1866): Ennen kukkimista otettuna ja kuivattuna painaa alunavedessä liotetun villaisen ruskean-kellerväksi.

Bidens humilis (Bidens triplinervia?)

[(E-A intiaanit) kiko ttica, paguau]

Käytetty mm. Etelä-Amerikassa. Cuscossa kasvilla on värjätty keltaista. Sen kukista on saatu myös violettia.

Bidens tripartita Tummarusokki

[pakkunen, pyst-rusokki, kaffetpiru, kaffikukka, kariainen, karriainen, keltatahkiainen, kelta-takiainen, nahkiainen, sikaruoho, tahkiainen, takiainen, takkiainen, rusokki; kolmijakoinen rusokki
Bidens acuta, B. bullata, B. cannabina, B. comosa (var. acuta), B. connata var. comosa, B. effusa, B. fastigiata, B. frondosa, B. hybrida, B. intermedia, B. minor, B. minuscula, B. nodiflora, B. orientalis, B. platycephala, B. pumila, B. repens, B. shimadae, B. trifida
Bidens trifoliata subsp. bullata / comosa, var. cernuifolia / hebecarpa / hybrida / indivisa / minima / minor / orientalis / pumila / repens / shimadae
englanti bastard agrimony, bastard hemp, bur-marigold, trifid bur-marigold, tripartite bur-marigold, water agrimony, water hemp, adderwort, bistort, common bistort, easter giants, easter magiants, easter-ledge, easter-mangiant, oderwort, osterick, passion dock, patience dock, snakeweed, twice writhen, three-cleft bur-marigold, three-lobe beggarticks; USA bur beggarticks · iiri scothóg leathan · kymri graban deiran · ruotsi brunskära; brunskär (Samzelius 1765) · tanska fliget brøndsel · norja flikbrønsle · saksa Ackerzweizahn, Breitblattzweizahn, Dreiblattzweizahn, dreiteiliger Zweizahn, Dreiteilzweizahn, gewöhnlicher Zweizahn, Sumpfzweizahn, · hollanti veerdelig tandzaad · ranska bident hérissé, bident trifoliolé, bident triparti, bident tripartite, chanvre d'eau, cornuet, eupatoire aquatique; Kanada bident à trois divisions · italia canapa acquatica, canapina acquatica, forbicina comune, · espanja bidentes, cañamón, cáñamo acuático, estrella de mar, té, té de milpa · baski eskale akaina, orratza · katalaani bident, bident tripartit, cànem aquàtic, cànem d'aigua, gossets, gossos te d'aigua · galitsia bidentes · portugali erva-rapa · viro kolmisruse · unkari subás farkasfog · romania dentiţă, dentiță tripartită · albania dydhëmbësh tripjesësh · heprea du-shen meshullash מְשֻׁלָּשׁ דּוּ=שֵׁן · turkki üç suketeni · lätti trejdaivu sunītis · liettua triskiautis lakišius · puola uczep trójlistkowy · tsekki dvouzubec trojdílný · slovakki dvojzub trojdielny · sloveeni tridelni mrkač · kroaatti trodijelni dvozub · bulgaria триделен бутрак · serbia козји рогови, обични двозуб, трођелни двозуб · ukraina череда східна, череда трироздільна · venäjä череда трёхраздельная, череда · japani ta-ukogi タウコギ · korea ga mak sa ri 가막사리 · kiina láng bà cǎo, 狼杷草]

Tummarusokki on kosteilla paikoilla viihtyvä, myöhäisellä kesällä kukkiva yksivuotinen kukka, joka kasvaa pääasiassa pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealla vyöhykkeellä. Paikoittain yleinen Euroopassa. Manner-Euroopassa kasvista on valmistettu keltaista väriainetta, mutta värin valmistaminen on suhteellisen monimutkaista. Kangasta tai lankaa pitää ensin uittaa alunavedessä, kuivata, sen jälkeen hauduttaa tummarusokkiliemessä ja vielä myöhemmin keittää samassa liemessä.

Linneauksen Gotlannin ja Öölannin värjäyskasveja esittelevässä tekstissä vuodelta 1742 kerrotaan, että Smoolannissa, Gotlannissa ja Öölannissa kasvilla on värjätty oranssia (brandgult). Adolph Modeerin kuvauksessa "Oeconomisk beskrifning Öfver Halltorps och Woxtorps Soknar i Calmare Län" (Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Dec. 1767) mainitaan tummarusokki samoin oranssin värin lähteenä.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) annetaan ohje villan värjäämiseksi keltaiseksi "joka ei näytä pahalta": tuoretta, vihreää tummarusokkia laitetaan silputtuna kattilaan vuoroin etukäteen alunapureteun langan sekä veden kanssa, ja sitä keitetään kaksi tuntia välillä käännellen, jotta lanka värjäytyy tasaisesti. Samzelius mainitsee lähteeksi Linneauksen matkakertomuksia sekä Jörlinin kasvivärejä koskevan väitöskirjan Plantæ tinctoriæ (Uppsala 1759).

Myös Suomessa tummarusokkia on käytetty keltaisen värjäykseen, mistä kertoo mm. itämurteiden lausahdus paina kuoret pakkusel. Kasvi on tunnettu Itä-Suomessa nimillä pakkunen (huom. vepsän sana keltaiselle on pakuine) sekä rusokki.

Pakkusta (Bidens tripartilus) käytettiin keltaisen painamiseen.
[Kokoelma lääkekasveja Uudeltakirkolta (V. l.)., Luonnon ystävä 6, 1908

Kotitaide-lehden artikkelissa Luonnonväri reseptejä (1903) mainitaan, että sekä pystö-rusokista että nuoke-rusokista (B. cernua) saadaan alunapuretettuun villaan ruskean kellervää, kun kasvit poimitaan ennen kukkimista ja kuivataan; tieto on alunperin peräisin Lönnrotin Flora Fennicasta (1860 / 1866).

Tooke (1801) kertoo, että Venäjällä tummarusokilla on värjätty syvää keltaista. Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) kerrotaan "kuuluisan venäjäisen tutkimusmatkailija" P. S. Pallaksen kertoneen, että tummarusokista saaadaan kirkkaan oranssia väriainetta; myöhemmin kirjassa todetaan lyhyesti, että koko kasvi tuottaa keltaista ja oranssia väriainetta..

Kiinassa kasvista valmistetaan mustaa värjäysainetta.