Värjäys: Caltha palustris Rentukka

Luhtarentukka

[Ranunculaceae]

keltaherukka, keltakukka, keltasavike, keltasaviruoho, kevätherukka, kuolemankukka, kylmäkukka, lahnankukka, lehmänherukka, likakukka, lohenkukka, lullinkukka, lullinkukkanen, lumikukka, ojarentukka, sammakonkukka, sarkinummi, sorsankukka, ukonlehti, ukonlumme, vasikan-silmä, vilukukka; rondukka, kelda-kukka (Palmstruch 1804)
Caltha alpestris, C. cornuta, C. flabellifolia, C. holubyi, C. laeta, C. minor, C. palustris var. himalensis, C. polypetala, C. radicans, C. stagnalis
[englanti marsh marigold, american cowslip, bublicans, bulls' eyes, christ's eyes, cow's-lip, crazies, drunkards, kingcup, May blobs, mare-blobs, marsh golden flower, marsh gowl, marsh horsegowl, meadow bright, meadowbrights, molly blobs, mollyblobs, solsequia, solsequium, sponsa solis, water buttercup, water caltrops, wild bachelor's buttons verrucaria · iiri lus buí bealtaine · Skotlannin gaeli fearaban · kymri gold y gors · ruotsi kabbleka, vanlig kabbleka; kalfleka; kabbleks-ört, kabbalök, kalstek, mjölkrosor (Palmstruch 1804) · tanska kabbeleje · norja soleihov, vanlig soleihov · islanti hófsóley · saksa Dotterblume, Sumpf-Dotterblume · hollanti dotterbloem · ranska caltha des marais, chaudière d'enfer, cocue, gannille, grand bassin, pacoteure, populage, populage des marais, sarbouillotte, souci d'eau, souci des marais · italia calta palustre, farfarugine · espanja calta, hierba centella · katalaani calta · galitsia herba centella · portugali calta, malmequer-dos-brejos · viro harilik varsakabi, konnakapsas · unkari mocsári gólyahír · kreikka κάλθα · romania calcea calului · albania lëpushtra e kënetës, lëpushtër · turkki lilpar · lätti purva purene · liettua pelkinė puriena · puola kaczyniec, knieć błotna, knieć górska · tsekki blatouch bahenní · slovakki záružlie močiarne · sloveeni navadna kalužnica · kroaatti močvarna kaljužnica · bulgaria алпийски блатняк, дребен блатняк, кичест блатняк, обикновен блатник, обикновен блатняк, рогат блатняк, светъл блатняк · serbia велики жути жабљак, жутеница, копитац, црвени биберац · ukraina калюжниця болотна, калюжниця приємна, калюжниця рогата · venäjä калужница болотная · japani ryūkinka リュウキンカ · korea dong ui na mul 동의나물 · kiina lǘ tí cǎo 驴蹄草]

Rentukka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena lauhkealla ja subaktisella vyöhykkeellä maapallon pohjoispuoliskolla. Kosteilla paikoilla kasvava ja Suomessa hyvin yleinen ja elinvoimainen kasvi. Tuoreena myrkyllinen. Rentukkaa lienee käytetty värjäykseen paikallisesti siellä, missä se kasvaa, mutta mikään kaupallisesti tärkeä värikasvi se ei ole ollut.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) todetaan lyhyesti, että kukan terälehdistä saa alunan kanssa keittämällä keltaista mustetta. Tiedon lähde on Jörlinin kasvivärejä koskeva väitöskirja (1759) ja Palmstruchin kasvikirjassa (1804) (jossa rentukka on listattu yhtenä värikasveista) sekä Lönnrotin Flora Fennicassa (1860/1866) sama toistetaan. Rentukka mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919).

Mm. keltit käyttivät rentukkaa värjäykseen. Sillä on värjätty myös voita.