[Rubiaceae]
englanti coprosma · ruotsi koprosma
Koprosmapensaat kasvavat luonnonvaraisilla Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja useilla Tyynenmeren saarilla. Suomessa jotkut lajikkeet ovat puutarhan koristekasveja. Kasvisuvun nimi tulee kreikan tunkiota tarkoittavasta sanasta kopros ja hajua tarkoittavasta sanasta osme - siis "tunkionhajuinen".
The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) julkaisuaikoihin koprosmien soveltumisesta värjäämiseen ei oltu vielä varmoja, mutta kirjassa useita lajeja (C. grandiflora, C. linariifolia, C. areolata) pidettiin potentiaalisina kaupallisesti tärkeinä värikasveina. Koprosmat kuuluvat matarakasvien sukuun. Lajeja on yli sata. Väriainetta saadaan niiden kuoresta ja erityisesti juurten kuoresta.
[englanti thin-leaved coprosma, sand coprosma · maori tataraheke]
Kasvaa Uudessa-Seelannissa. Kasvin tiedetään sisältävän runsaasti värjäysainetta; mm. Aston (1918) kertoi, että kasvi värjää kädet ruskeiksi.
Coprosma autumnalis, C. latifolia, Pelaphia grandifolia, P. laeta
[englanti large-leaved Coprosma, coprosma coffee tree
· maori kanono, kānonono, raurākau, raurēkau, kākawariki, kapukiore, karamū-kueo, kawariki, manono, pāpāuma, patutiketike, tapatapauma, toherāoa]
Uudessa-Seelannissa kasvavan suurikokoisen koprosman kuoresta saadaan useita sävyjä: keltaista, oranssia, punaista, violetteja ja ruskeita. Vanhemmista aurinkoisilla paikoilla kasvaneista pensaista saadaan kullankeltaisia sävyjä.
Keltaista väriainetta saadaan koprosman jauhetusta kuoresta. Väriaine ei tarvitse puretusainetta, ja se kestää hyvin pesua ja valoa. The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) mainitaan, että kasvista saatu alkoholiuute värjäytyy emäksessä violetiksi ja happojen vaikutuksesta keltaiseksi.
Maorit tuntevat kasvin värjäyskasvina ja ovat värjänneet sillä tekstiilejään keltaiseksi.
Coprosma propinqua var. linariifolia
[englanti yellow wood
· maori mikimiki]
Uudessa-Seelannissa kasvava koprosma on pensas tai jopa kahdeksanmetriseksi kasvava puu, jonka keltaisesta sisäkuoresta saadaan keltaista väriä.
Kasvaa Uudessa-Seelannissa. Se sisältää sekä alitsariinia että purpuriinia. Maorit ovat värjänneet sillä keltaista.
Useimmat koprosmat ovat olleet maoreille tärkeitä lääkekasveja. Niiden marjoja on syöty ja lehdistä on valmistettu teetä.
Aston, B. C. Indigenous tans and vegetable dyestuffs of New Zealand. New Zealand Journal of Agriculture 15, 1918 (55-62, 117-128)
Cheeseman, T. F. Art. LI.—Description of three New Species of Coprosma.
Transactions and Proceedings of the Royal Society of New Zealand, Volume 18, 1885, Page 315. paperspast.natlib.govt.nz/periodicals/TPRSNZ1885-18.2.5.1.51
Perkin, Arthur George & Everest, Arthur Ernest: The Natural Organic Colouring Matters. Longmans, Green and Co. London, New York, Bombay, Calcutta and Madras, 1918.
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Coprosma