Värjäys: Empetrum Variksenmarjat

[Ericaceae]

Empetrum nigrum Variksenmarja

mustavariksenmarja; harakan-haasikka, harakanmarja, harakanmustikka, harakanhaasikka, harakanraakku, harakanvarvas, kaarnikka, karhunmarja, karnikka, kissanmustikka, kraakku, kraakunmarja, kraakunvarsi, raakunmarja, raakunvarsi, siantiitukka, sianmustikka
Chamaetaxus nigra, Empetrum nigrum subsp. nigrum
[englanti black-berried heath, black crowberry, crake-berry, crakeberry, crow-berry, crowberry, monox · kymri creiglys · ruotsi kråkbär; kråkris (Samzelius 1765); kråke-ris · tanska revling · norja krekling · islanti krækilyng · saksa Alpenbeere, Felsenbeerstrauch, gemeine Krähenbeere, gewöhnliche Krähenbeere, Krähenbeere, Rauschbeere, schwarze Kronsbeere, schwarze Krähenbeere, schwarze Moosbeere, schwarze Rauschbeere, schwarze Ringelbeere, schwarzes Gichtkraut, zweihäusige Krähenbeere · hollanti gewone kraaiheide, kraaihei · ranska camarigne à fruits noirs, baie de corneille, camarine noire, raisin de corneille, vacinet noir · italia empetro, empetro nero, moretta, moretta palustre · espanja empetro negro · katalaani èmpetrum · viro harilik kukemari · unkari varjúbogyó · kreikka έμπετρο μελανό · romania vuietoare · albania empetër · turkki kargaüzümü · lätti melnā vistene · liettua juodoji varnauogė · puola bażyna czarna · tsekki šicha černá · slovakki šucha čierna · kroaatti crna mahunica · bulgaria черен емпетрум · serbia махуница · venäjä водяника чёрная, вороника чёрная, Шикша черная · korea si ro mi 시로미 · aknatsar, ketsera]

Variskenmarja on varpukasvi, joka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena subarktisella, lauhkealla ja subalpiinisella vyöhykkeellä pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa se esiintyy koko maassa rämeillä ja kangas-maastossa. Variksen marjasta saadaan violettia, kestämätöntä väriainetta. Etenkin pohjoisessa variksenmarja on ollut tärkeä ruokamarja, jota on käytetty mausteen tavoin.

Marjoissa on korkea antosyaanipitoisuus. Marjoilla voidaan värjätä (kestämätöntä) violettia ja alunan kanssa (kestämätöntä) punaista, varsilla punertavia ja koko kasvilla keltaisia ja rusehtavankeltaisia värejä.

Johan Fischerströmin kuvauksessa "Anmärkningar om Södra-Halland, Senare stycket" (Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Decemb. 1761) kerrotaan, kuinka Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Hallandin läänissä variksenmarjan varren kuorella värjätään kirkkaankeltaista. Tekstin mukaan varren ulkokuori irrotetaan, kuivataan ja keitetään yhdessä alunapuretetun langan kanssa, kunnes väri on sopiva.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) mainitaan lyhyesti, että alunan kanssa keitettynä kasvista saa tummanruskean värin. Samzelius mainitsee lähteeksi Jörlinin kasvivärejä koskevan väitöskirjan Plantæ tinctoriæ (Uppsala 1759). Kirjan toisen ohjeen lähteenä on Johan Linderin kirja Swenska Färge-Konst (ensimmäinen painos 1720) variksenmarjat keitetään vahvaksi liemeksi, jonka jälkeen etukäteen alunalla puretettu kangas laitetaan siihen likoamaan, kunnes se on värjäytynyt. Ohjeessa ei mainita väriä.

Variksenmarjat mainitaan vuoden 1797 Encyclopædia Britannicassa sinisen väriaineen lähteenä. The Universal Herbal -kasvitietosanakirjassa (1824) kerrotaan variksenmarjojen moninaisesta käytöstä Venäjällä: variksenmarjaa on käytetty ruoassa ja lääkeaineissa. Kun marjoja keittää alunavedessä, saadaan tummanviolettia väriainetta. Lapissa saukon ja soopelinnahkoja on värjätty mustaksi keittämällä variksenmarjoja rasvassa.

Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) siteerataan korjakkeja käsittelevää kirjaa (Иохельсон В.И. Коряки. СПб., 1997. 140 с. S. 140), jonka mukaan korjakit valmistavat eri sävyisiä punaisia ​​väriaineita lepän kuoresta (Alnus) ja variksenmarjasta. Lepän kuorta käytetään pääasiassa muokattujen poronnahkojen värjäämiseen. Kuori joko hierotaan muokattuihin nahkoihin tai se keitetään vedessä ja nahat liotetaan kuumassa keitossa. Ensimmäinen menetelmä tuottaa epätasaisen punertavan värin, kun taas toinen tuottaa kirkkaan ruskean.

Kotitaide-lehdessä vuonna 1903 julkaistussa Luonnonväri-reseptejä -artikkelissa mainitaan, että alunan kera voidaan variksenmarjoilla värjätä paperi punaiseksi. Luonnon ystävä lehdessä 1908 julkaistussa Samuli Paulaharjun artikkelissa Kokoelma lääkekasveja Uudeltakirkolta (V. I.) mainitaan, että variksenmarjan varsia on käytetty punaiseksi värjäämiseen.

Empetrum nigrum subsp. caucasicum Kaukasianvariksenmarja

Empetrum caucasicum
[georgia კავკასიური კეწერა · venäjä Шикша кавказская]

Kaukasianvariksenmarja kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Koillis-Turkista Kaukasukselle.

Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) mainitaan hyvin lyhyesti, että kaukasianvariksenmarjasta saa punaista väriä. Todennäköisesti kyse on marjoista saadusta (kestämättömästä) antosyaaniväristä.