Värjäys: Fraxinus Saarni

[Oleaceae]

[englanti ash · ruotsi ask · saksa Esche · hollanti es · ranska frêne · italia frassino · espanja fresno · portugali freixo · puola jesion]

Fraxinus americana Valkosaarni

Aplilia macrophyla, Calycomelia americana, Fraxinoides alba, Fraxinus acuminata, F. alba, F. americana f. acuminata / ascidiata / barrii / iodocarpa/ lasiophylla, F. americana var. acuminata / alba / ascidiata / biltmoreana / crassifolia / curtissii / epiptera / glauca / juglandifolia / latifolia / longifolia / macrophylla / microcarpa / subcoriacea, F. americana subsp. biltmoreana / novae-angliae / typicum, F. biltmoreana (var. subcoriacea), F. canadensis, F. carolinensis, F. caroliniana, F. caroliniana (var. latifolia), F. curtissii, F. discolor (var. juglandifolia), F. epiptera, F. glauca, F. grandifolia, F. juglandifolia (var. subserrata), F. macrophylla, F. nigra var. juglandifolia, F. novae-angliae, F. pennsylvanica, F. pistaciifolia, F. pubescens var. latifolia / longifolia, F. villosa, F. viridis, Leptalix acuminata, L. alba, L. epiptera, L. glauca, L. grandifolia, L. juglandifolia, L. viridis, Ornanthes americana, Ornus americana
[englanti white ash, american white ash, cane ash · ruotsi vitask · saksa amerikanische Weißesche · hollanti Amerikaanse es · ranska frêne blanc d'Amérique · italia frassino bianco americano · espanja fresno americano · portugali freixo-americano, freixo-branco · puola jesion amerykański · kroaatti američki jasen · bulgaria американски ясен · ukraina ясен американський · venäjä ясень американский · korea mi guk mul pu re 미국물푸레]

Valkosaarni kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan itäosissa ja on levinnyt Espanjaan, Saksaan, Romaniaan ja Koreaan.

Valkosaarnen sisäkuoresta saadaan väriainetta, jolla voi värjätä keltaisia ja ruskean sävyjä. Tämä väriaine on ollut käytössä Pohjois-Amerikan joillakin intiaaniheimoilla ennen eurooppalaisten saapumista.

Fraxinus excelsior Lehtosaarni

metsäsaarni, saarni; saarnenpuu (Palmstruch 1804)
Fraxinus excelsior var. communis
[englanti (common) ash, weeping ash · gaeli fuinseog, craob-uinnseann · kymri onnen · ruotsi ask, vanlig ask · tanska ask · norja ask · islanti · saksa gemeine Esche, gewöhnliche Esche · hollanti gewone es · ranska frêne commun, frêne à feuilles aiguës, frêne élevé, gaïac des Allemands, grand frêne, langue d'oiseau, quinquina d'Europe · oksitaani fraisse, frèche, frèyche, frécho, herèche, rachoulet, ràchou · italia frassino comune, frassino maggiore · espanja flagino, flaxino, fragen, fragino, fraxin, fresno, fresno común, fresno de hoja ancha, fresno de Vizcaya, fresno elevado, fresno europeo, fresno norteño, frexo · aragonia flagino, flaxino, fragen, frasno, freix, fresno, frexenco · baski lizarra · katalaani freixe de fulla gran · portugali freixo-centro-europeu, freixo-europeu, freixo-vulgar · viro harilik saar · unkari magas kőris · kreikka φράξος · romania frasin comun, frasin european · albania freshër · turkki dişbudak · lätti parastais osis · liettua paprastasis uosis · puola jesion wyniosły · tsekki jasan ztepilý · slovakki jaseň štíhly · sloveeni veliki jesen · kroaatti bijeli jasen · bulgaria планински ясен · serbia бели јасен · ukraina ясен звичайний · venäjä ясень высокий, ясень обыкновенный · korea gu ju mul pu re, gu ju mul pu re na mu 구주물푸레, 구주물푸레나무]

Metsäsaarni kasvaa alkuperäisenä Euroopassa, Pohjois-Kaukasuksella ja osin Balkanian niemimaata. Se on levinnyt Argentiinan koillisosiin sekä paikoin Pohjois-Amerikkaa.

Saarnen tuoreesta kuoresta sekä lehdistä saa alunapuretuksella keltaista.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) kerrotaan, että saarnen kuori värjää veden siniseksi. Kirjan mukaan aiemmin keltaiseksi värjättyä voi värjätä siniseksi keittämällä ohrajauhoista vellimäisen seoksen, johon lisätään hiivaa sopiva määrä. Kun se on kiehunut, värjättävä lanka pannaan siihen ja annetaan seistä kahden viikon ajan. Tämän jälkeen otetaan saarnen sisäkuorta, keitetään siitä vahva vesiliuos ja annetaan seistä päivä tai kaksi ennen kuin lanka pannaan siihen. Sitten se keitetään uudelleen, huuhdellaan ja kuivataan. Samzelius mainitsee lähteeksi Johan Linderin kirjan Swenska Färge-Konst (ensimmäinen painos 1720) sekä Jörlinin kasvivärejä koskevan väitöskirjan Plantæ tinctoriæ (Uppsala 1759).

Palmstruchin kasvikirjassa (1804) todetaan, että keltaliekolla (Diphasiastrum complanatum) värjättäessä värjättävä aine liotetaan ensin vedessä, jossa on haudutettu saarnen kuorta.

Saarni mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919): Kuori sisältää keltaisia ja oliivinvihreitä värejä.

Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) mainitaan lyhyesti, että saarnen kuoresta saadaan mustaa ja sinistä väriainetta.

Pohjois-Britannian kelttien kerrotaan värjänneen saarnen juurilla keltaista.

Fraxinus quadrangulata Sinisaarni

Calycomelia quadrangulata, Fraxinus americana var. quadrangulata, Leptalix quadrangulata; Fraxinus quadrangularis, F. quadrangulata var. subpubescens, F. tetragona
[englanti blue ash · saksa Blauesche · ranska frêne bleu · italia frassino blu · portugali freixo-azul]

Sinisaarni kasvaa vyöhykkeellä, joka ulottuu Kanadan Ontariosta Yhdysvaltain eteläosiin. Puu voi elää jopa 150 vuoden ikäiseksi. Kanadassa puu on uhanalaisten puiden listalla.

Sinisaarnen sisäkuori muuttuu siniseksi hapettuessaan, ja siitä on saatu mustansinistä väriainetta. Väriliemi valmistetaan liottamalla murskattua sisäkuorta pitkiä aikoja vedessä, kunnes väri irtoaa puusta. Eurooppalaiset oppivat sisäkuorella värjäämisen intiaaneilta, ja sitä käytettiin monenlaisten tekstiilien värjäämiseen sekä kirjonnassa.

Tooke (1801) tekee Venäjän keisarikuntaa ja sen luonnonvaroja kuvailevassa kirjassaan huomioita yleisistä kasveista, joita voisi hyödyntää värjäyksessä, ja mainitsee siinä saarnen kuoren, josta hänen uskomansa mukaan saadaan sinistä väriä. Sinisaarni ei kasva Venäjällä, joten todennäköisesti Tooke on erehtynyt luulemaan, että sinistä väriä on valmistettu kaikista saarnista?

Historia

Saarni tunnettiin sekä vanhoissa pohjoismaisissa että intiaanikulttuureissa suojelevana puuna, jonka voimia voitiin käyttää mm. noitien loitsuilta puolustamiseen. Puun lehden uskottiin tuovan suojaa matkalaiselle. Pohjois-Euroopassa uskottiin, että saarnen polttaminen joulupölkkynä toi varallisuutta. Myytin mukaan Odin erotti päivän yöstä ja sen jälkeen jumalat ja jumalattaret kokosivat saarnipuuta apunaan käyttäen ensimmäisen miehen, Asken; ensimmäisen naisen he kokosivat lepästä. Druideilla oli saarnipuusta valmistettu taikasauva.

---

Hyvin käytetty puutöissä puun kovuuden ja joustavuuden vuoksi - se ei katkea helposti.