[Fucaceae]
Rakkolevä
[englanti bladder wrack, bladderwrack, black tang, bladder fucus, cut weed, dyers fucus, red fucus, rock wrack, rockweed, sea grapes, sea oak
· ruotsi blåstång; blåsfukus, blåstäng, knapptäng, kletäng, svintäng, klodder, hauter, slake (Palmstruch 1804)
· saksa Blasentang
· hollanti blaaswier
· ranska varech vésiculeux
· italia alga bruna
· espanja sargazo vesiculoso
· portugali bodelha
· venäjä фукус пузырчатый]
Rakkohauru on merenpohjalla kasvava isokokoinen ruskolevä. Se on Suomen suurin levälaji ja voi kasvaa noin puolen metrin korkuiseksi.
Rakkohaurulla voi värjätä punaisia, oransseja, keltaisia ja ruskeita sävyjä.
Ilmeisesti rakkohaurun käyttö värjäysaineena ei ollut yleisesti tunnettua ennen 1800-lukua. Palmstruchin kasvikirjassa (1804) kerrotaan, että koska tuoreena oliivinvärinen levä muuttuu kuivattuna mustanruskeaksi ja jauhettuna punaiseksi, tiedemies Kalm epäilee sen sisältävän väriainetta, jota "ei ole vielä löydetty". Saman kirjan täydennysosassa lisätään, että Jac. af Forselles on onnistunut valmistamaan ruskeaa väriä, joka soveltuu maalareiden käyttöön; jos sillä värjätään potaskalla käsiteltyä villaa tai silkkiä, väri tummenee ja "vaikuttaa pysyvältä". Kirjan hakemistossa se listataan värikasvien joukossa.
Maaliskuussa 2026 Helsingin Sanomat kertoi ilmiöstä, jossa rakkohaurulevien hajoamisessa vapautunutta, sen yhteyttämiseen käyttämää punaista väriainetta oli noussut jäälle; veren värinen jää oli ihmetyttänyt ja ehkä säikäyttänytkin ihmisiä. Artikkelissa Suomen ympäristökeskus kertoi punaisen jään herättäneen huomiota pitkin Suomenlahden rannikkoa.
1800-luvun jälkipuoliskolle saakka etenkin Norjassa ja Skotlannissa hauruista poltettiin mm. lasinvalmistuksessa, saippuanvalmistuksessa ja värjäyksessä käytettyä soodaa, joka tunnettiin Britanniassa nimellä kelp; se oli edullisempaa kuin espanjalainen barilla, jota myös tuotiin soodana käytettäväksi.
Palmstruch, J. W. Svensk botanik III. Henrik A. Nordström, Tukholma 1804
Luonto värjää merijäätä verenpunaiseksi – ilmiö kertoo meren hyvinvoinnista, Helsingin Sanomat 4.3.2026 hs.fi/alueet/art-2000011857724.html
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit ja eläimet /