Värjäys: Impatiens Palsamit

[Balsaminaceae]

[englanti balsams]

Suurin osa kasvisuvun lajeista elää Aasiassa tai Afrikassa. Suomessa tavataan luonnonvaraisena vain lehtopalsamia Impatiens noli-tangere.

Impatiens aurella

[Impatiens aurea; Impatiens aurella f. badia / coccinea
englanti Idaho jewelweed, wild balsam, balsam-weed, mountain jewelweed, pale-touch-me-not, pale yellow touch-me-not, quick-in-the-hand, speckled jewels, spotted touch-me-not, slipperweed, silverweed, varied jewelweed, wild celandine, wild lady's slipper]

Palsami kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena verrattain pienellä alueella Kanadan länsirannikolta Yhdysvaltojen luoteisosavaltioihin.

Kukista on valmistettu keltaista väriainetta.

Impatiens balsamina Mummonpalsami

[englanti garden balsam, touch-me-not, rose balsam · ruotsi balsamin · saksa Gartenbalsamine, Balsamine, Gartenspringkraut · balsemien · ranska balsamine des jardins, impatiente · italia balsamina, balsamina coltivata, begli uomini, gelosia · espanja balsamina, flor de China · portugali balsamina, balsamina-dos-jardins, beijo-de-frade, melindres · unkari kerti nebáncsvirág · puola niecierpek balsamina · tsekki netýkavka balzamína · slovakki netýkavka balzamínová · sloveeni breskvica, breskvica nedotika · kroaatti netik nizalica · ukraina розрив-трава садова · venäjä бальзамин садовый · bengali dupati · hindi gul-mehndi · indonesia bunga keembung · japani honenuki インパチエンス, hôsenka ツマクレナイ, impachensu ツマベニ, tsumabeni ホウセンカ, tsumakurenai ホネヌキ · korea bong seon hwa 봉선화 · kiina fèng xiān huā 凤仙花]

Mummonpalsami kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Intiassa ja on levinnyt sitä ympäröiville alueille, Kaakkois- ja Lounais-Aasiaan sekä paikoin Eurooppaa, Afrikkaa ja Amerikkoja. Suomessa se on harvoin tavattava satunnainen viime vuosikymmenten uustulokas.

The Universal Herbal -kasvitietosanakirjassa (1824) mainitaan, että Itä-Intiassa, Kiinassa, Kotšinkiinan alueella (nykyisen Vietnamin eteläosa) ja Japanissa palsamista valmistetulla mehilla värjätään kynnet punaiseksi. Saman kertoo myös Schuyler Turkmenistanin matkakertomuksessaan (1876), jossa hän kuvaa, kuinka mummonpalsamin lehdet ja kukat murskataan, niihin sekoitetaan alunaa; illalla seos sidotaan sormen ja varpaiden kynsiin, jotka yön aikana värjäytyvät oranssinpunaisiksi.

Impatiens capensis Lännenpalsami

[englanti orange jewelweed, balsam weed, celandine, ear-jewel, eardrop, fireplant, horns-of-plenty, jack-jump-up-and-kiss-me, kicking horse, silverweed, snap weed, solentine, speckled jewels, wild celandine, wild touch-me-not; Yhdysvallat spotted snapweed, spotted touch-me-not · ruotsi apelsinbalsamin · tanska Canadisk balsamin · saksa Kap-Springkraut · hollanti Kaaps springzad, oranje springza · ranska balsamine du Cap, balsamine orangée · puola niecierpek pomarańczowy · venäjä недотрога капская]

Lännenpalsami kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Kanadassa ja Yhdysvaltain pohjois- keski- ja itäosissa ja on levinnyt Pohjois-Amerikan länsirannikolle ja paikoin Eurooppaa. Suomessa se on kokonaan viljelyperäinen uusi tulokas.

Lännenpalsamia kasvaa runsaasti mm. Pohjois-Amerikassa, jossa intiaanit ovat käyttäneet kukista saatavaa keltaista värjäykseen.

Impatiens noli-tangere Lehtopalsami

häpykannus, leiniruoho
Balsamina impatiens, B. lutea, B. noli-tangere, Impatiens borealis, I. caucasica, I. cucullata, I. komarovii, I. lutea, I. noli-me-tangere, I. occidentalis, I. palustris, I. penduliflora
[englanti touch-me-not, yellow balsam, jewelweed, western touch-me-not, wild balsam · kymri ffromlys · ruotsi springkorn, vildbalsamin · tanska spring-balsamin · norja springfrø · saksa echtes Springkraut, Groß-Springkraut, großes Springkraut, Rühr-mich-nicht-an, Waldspringkraut · hollanti groot springzaad · ranska balsamine des bois, balsamine sauvage, herbe de Sainte Catherine, impatiente, impatiente n'y-touchez-pas, merveille à fleurs jaunes, ne-me-touchez-pas, pain de coucou · italia balsamina gialla, erba impaziente, impaziente noli-me-tangere, noli me tangere · espanja nometoques · katalaani balsamina salvatge · portugali balsamina-das-florestas, balsamina-dos-bosques, erva-de-santa-catarina, não-me-toques · viro õrn lemmalts · unkari erdei nebáncsvirág, erdei nenyúljhozzám · romania slabanog, slăbănog · albania lule mos më prek · turkki kınaçiçeği · lätti meža sprigane · liettua paprastoji sprigė · puola niecierpek pospolity · tsekki netýkavka nedůtklivá · slovakki netýkavka nedotklivá · sloveeni navadna nedotika · kroaatti ne diraj me, netek, obični nedirak · bulgaria горска слабонога, горската слабонога · ukraina розрив-трава звичайна · venäjä недотрога обыкновенна · japani ki-tsuri-fune キツリフネ · kroea no rang mul bong seon 노랑물봉선 · kiina shuǐ jīn fèng 水金凤]

Lehtopalsami kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Euroopassa, Aasiassa, Lähi- ja Kaukoidässä sekä Kanadassa sen itäisimpiä osia lukuunottamatta. Suomessa se esiintyy erityisesti Etelä-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa se on rauhoitettu.

Kalm mainitsee (1751) lehtopalsamin yhtenä kasvina, jonka siemeniä on tuotu Pohjois-Amerikasta, ja jolla tehdään viljelykokeiluita "ilmastossamme" (Ruotsissa), ja kertoo lyhyesti, että sen kukilla voidaan värjätä keltaista. Myöhemmin hän kertoo kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763), että Pohjois-Amerikassa kukkien lisäksi myös lehdillä värjättiin villaa kauniin keltaiseksi.

Samzelius mainitsee - Kalmiin viitaten - lehtopalsaminen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765). Todennäköisesti tieto on kuitenkin teoreettista, eikä kasvi ainakaan vielä tuolloin ollut yleisesti värjäyskäytössä.

Myös Lönnrot viittaa mm. Kalmin tietoon Flora Fennicassa (1860/1866), mutta ei mainitse kasvin käyttöä värjäämiseen Suomessa: Lehdet ja kukat sisältävät kaunista keltavärin ainetta, jota sanotaan käytettävän Pohjois-amerikassa ja myös Kasanissa puumulin värjäyksiin. (Lönnrotin Kasan tarkoittanee nykyään Venäjällä sijaitsevaa Tatarstanin pääkaupunkia Kazania.)

Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) kerrotaan, ettälehtopalsamin kukkia on käytetty hiusten punaiseksi värjäämiseen. Uzbekistanissa sitä on käytetty villan värjäämiseen "isabellanväriseksi" eli kellertäväksi. Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) mainitaan lyhyesti, että lehdistä ja kukista saadaan keltaista väriainetta.

---

Pohjois-Amerikan intiaanit ovat käyttäneet Impatiens capensis - kasvia rohtona ihottumiin ja moniin muihin tarkoituksiin.