-

Värjäys: Lactarius Rouskut

[Russulaceae]

Lactarius deliciosus Männynleppärousku

ihmisen-sieni (Palmstruch 1804)
Agaricus deliciosus var. lamelliporus, lactifluus subsp. deliciosus, A. lactifluus var. deliciosus, Amanita deliciosa, Galorrheus deliciosus, Lactarius deliciosus f. atrovirens / laeticolor / rubescens / virescens, L. deliciosus var. areolatus / atrovirens / ladaniferae / lamelliporus / lateritius / olivaceosordidus Hesler / tenuis / violascens, L. laeticolor, L. lamelliporus, L. lateritius, Lactifluus deliciosus
[englanti delicious milk cap, saffron milk cap, red pine mushroom · ruotsi läcker riska; risk-svamp (Palmstruch 1804) · ranska lactaire délicieux · italia fong del pin, fungo del sangue, pennenciola, sanguinol · espanja níscalo, rovelló]

Männynleppärousku esiintyy laajalti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta sitä tavataan myös Aasiassa sekä Australian kaakkoisosissa ja Afrikan ja Etelä-Amerikan eteläisissä osissa.

Palmstruchin kasvikirjassa (1804) viitataan Linderin värjäysoppaaseen vuodelta 1720; sen mukaan sienestä saadaan alunapuretuksella keltaista.

Männynleppärouskua on kytetty värjäykseen mm. Skotlannissa sekä Pohjois-Amerikassa.

Lactarius deterrimus Kuusenleppärousku

Lactarius deliciosus var. deterrimus, L. deliciosus var. picei, L. deliciosus var. piceus
[englanti false saffron milkcap, orange milkcap · ruotsi blodriska]

Kuusenleppärousku esiintyy laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Ilman puretusainetta sekä aluna- ja rautapuretuksella saadaan harmaankeltaista.

Historia

Rousku esiintyy vanhimmassa Ruotsissa julkaistussa värjäyskirjassa (Johan Linder: Svenska Färgekonst 1720). Rouskulla oli oma nimi jo 1600-luvulla, kun muut sienet olivat vielä nimeämättä. On mahdollista, että rouskun käyttö värjäysaineena oli osasyynä tähän.

Palmstruch (1804) kuvaa sienillä värjäystä: "Kokeet ovat vahvistaneet oletuksen, että sienillä voisi värjätä; mutta näitä on vielä liian vähän ja liian vähän erilaisia, jotta ne antaisivat minkäänlaista yleistä ja varmaa tulosta. Näyttää kuitenkin siltä, ​​että olisi tarpeen käyttää nuoria tuoreita sieniä, jotka on juuri poimittu aikaisin syksyllä ja jotka ovat madottomia."

 

Lähteitä / lukemista

Palmstruch, J. W. Svensk botanik III. Henrik A. Nordström, Tukholma 1804
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit, sienet ja eläimet / Lactarius