luhtarantayrtti; kalaheinä, rantakukka, rantaminttu
Lycopus riparius
[englanti gipsywort, gypsywort, European bugleweed, common gipsyweed, Egyptian's herb, gipsy-wort, water horehound, waterhorehound
· iiri feorán corraigh
· kymri llys y sipswn
· ruotsi strandklo, kloört; fuska (Samzelius 1765)
· tanska (almindelig) sværtevæld
· norja klourt
· saksa europäischer Wolfsfuß, gemeiner Wolfstrapp, Uferwolfstrapp, Wolfsfuß
· ranska chanvre d'eau, crumiève, grumène, lance du Christ, lycope d'Europe, marrube aquatique, patte de loup, pied de loup
· oksitaani pè-de-loup
· italia erba sega, erba-sega comune, licopia, marrubio acquatico
· espanja hierba de lobo, manrubio de agua, marrubio acuático, marrubio de agua, menta de burro, menta de lobo, patilobo, pie de lobo
· aragonia menta de lobo
· baski otso-atzaparra
· katalaani malrubí d'aigua, peu de llop
· portugali marroio-de-água
· viro harilik parkhein
· unkari vízi peszérce
· kreikka λύκοπος
· heprea kaf-ze'ev eiroppit אֵירוֹפִּית כַּף=זְאֵב
· romania piciorul lupului
· albania këmbujku i Evropës, likopës
· turkki kurtayağı
· lätti Eiropas vilknadze
· liettua paprastoji vilkakojė
· puola karbieniec pospolity
· tsekki karbinec evropský, karbinec rolní
· slovakki karbinec európsky
· sloveeni navadni regelj
· kroaatti obična vučja noga
· bulgaria Европейска катушка, катушка
· serbia вучја нога, гагамија, обична гагамија, чешњаста вучја нога
· ukraina вовконіг європейський
· venäjä зюзник европейский
· kiina ōu dì sǔn 欧地笋]
Luhtarantayrtti kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena alueella Euroopasta Siperiaan ja Länsi-Himalajalle sekä Kaakkois-Afrikassa lauhkeilla alueilla. Se on levinnyt Pohjois-Amerikan itäisiin osiin.
Luhtarantayrtin toreesta mehusta saadaan pysyvä musta värjäysaine villalle tai pellavalle. Abraham Samzelius kuvailee ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765), kuinka musta väri istuu kuidussa niin lujasti, että sitä on mahdotonta pestä pois (som sitter så fast uti, at den nästan på intet sätt låter aftwätta sig); kirjassa mainitaan nimenomaan pellavan värjääminen. Kuivattuna ja rautasulfaatin kanssa käytettynä saadaan mustaa; tämän mainitsee mm. Lönnrot teoksessaan Flora Fennica (1860/1866).
Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) mainitaan lyhyesti, että koko kasvista saadaan mustaa ja ruskeaa väriainetta.
Rantayrtti on listattu monissa irlantilaisten väriaineiden listoissa, mutta alkuperäistä lähdetietoa en ole tiedolle löytänyt.
Rantayrtin sanotaan saaneen englanninkielisen nimensä gypsywort siitä, että romanit käyttivät kasvin väriainetta kasvomaaliksi ja ihonsa tummentamiseen. Tarinasta on monta versiota; Samzelius (1765) kertoo version, että kiertolaiset mustasivat kasvonsa tekeytyäkseen egyptiläisiksi. Kyse lienee ollut eräänlaisesta suojautumisesta ja hyväksynnän saamisesta. Romanit saapuivat Eurooppaan noin 1300–1500-luvuilla Intian luoteisosista, mutta itse he kertoivat olevansa egyptiläisiä (mistä englanninkielen nimitys Egyptian » gypsy)): egyptiläisiin pyhiinvaeltajiin tai Egyptistä karkoitettuihin kristittyihin suhtauduttiin myötätuntoisemmin ja vähemmän ennakkoluuloisemmin kuin tuntemattomiin, vaeltaviin kansoihin. Lönnrot ei sano tätä kovin kauniisti: Kasvin mehellä kulkulais-roistot välistä mustaavat kasvonsa mustilaisten näköiseksi.
[englanti bugleweed, gipsyweed, sweet bugle, virginian water horehound, water bugle · saksa virginischer Wolfstrapp · ranska marrube de Virginie]
Kasvi kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Yhdysvaltain keski- ja itäosissa lauhkeilla alueilla.
Amerikkalaista rantayrttiä on käytetty silkin, pellavan ja villan mustaksi värjäämiseen.
Käytetty myös lääkkeenä.
Käytetään myös lääkekasvina.
Благовещенский, В. В. ДИКОРАСТУЩИЕ КРАСИЛЬНЫЕ РАСТЕНИЯ УЛЬЯНОВСКОЙ ОБЛАСТИ. Kirjassa Валкин, М. X. (Еd.) -КРАЕВЕДЧЕСКИЕ ЗАПИСКИ ВЫПУСК I. УЛЬЯНОВСКИЙ ОБЛАСТНОЙ КРАЕВЕДЧЕСКИЙ, МУЗЕЙ. УЛЬЯНОВСК 1953. s.71-86
Lönnrot, Elias Flora Fennica, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1866.
Samzelius, Abraham Beskrifning på swenska färgegräsen. Sammandragen 1763. Joh. Lindh. Kongl. priv. bok-tr., Örebro 1765
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit, sienet ja eläimet / Lycopus