[Lythraceae]
engl. loosestrife
miehen usmaheinä, rautakukka, saariston orkidea
[englanti purple loosestrife, purple willow-herb
· gaeli lus an sith chainnt / (iiri) lus na s'iochana, eireaball caitn / (iiri) earball cait'in, crachtach / (iiri) cr'eachtach]
Kasvi sisältää gallushapon kaltaisia parkkiaineita. Kukissa antosyaaniväriaineita: mm. malvidiinin diglykosidi ja syanidiinin galaktosidia. Lehdissä on flavonoidiväriaineita: viteksiini, orientiini.
Kasvista saadaan violettia ja purppuraa. Purettamattomasta langasta saadaan kukintoja käyttämällä raudan avulla mustaa. Kukista saatua punaista väriä on käytetty leivonnasten väriaineena.
Kasvia on käytetty myös nahan parkitukseen.
Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919): Kasvi on erittäin sopiva värjäämiseen; puretettuna alunapuretuksella saadaan siitä keltaisenruskeata, kromihappoisella kalilla vihreänkeltaista, rautavithrillillä ruskeanharmaata väriä.
Myös lääkekasvi. Salicariae herba on mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840). Sillä on hoidettu mm. ripulia ja tyrehdytetty verenvuotoa.
Ervast, Peter Finlands inhemska Läkemedel. J. C. Frenckell & Son. Helsinki, 1840
Hellén, Alina Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Kansanvalistusseura, Helsinki, 1904; 1905; 1917; 1919.