Värjäys: Melampyrum arvense Peltomaitikka

[Orobanchaceae]

Marinellia arvensis; Melampyrum albicans, M. argyrocomum, M. barbatum, M. hybridum, M. pseudobarbatum, M. purpurescens, M. semleri
[englanti field cow-wheat, horse flower, purple cow-wheat · ruotsi pukvete; pukhwete (Samzelius 1765): åkerskepling, kovete, skälle · tanska ager-kohvede · norja åkermarimjelle · saksa Ackerwachtelweizen: Wachtelweizan · hollanti veldzwartkoren, wilde weit · ranska blé de vache, mélampyre des champs, queue de renard, rougeotte · italia coda di lupo, coda di volpe, gano di vacca, melampiro, melampiro delle messi, spigarola campestre · espanja bigotera encarnada, bigotera recia, enjaulada, trigo de vaca, trigo vacuno, trigo vacuno encarnado · viro põld-härgheim · unkari mezei csormolya · kreikka μελάμπιρο · albania grurëzi, grurëziu i arave, lulefruthi · romania miază noapte · turkki inekbuğdayı · puola pszeniec polny, pszeniec różowy · tsekki černýš rolní · slovakki čermeľ roľný · sloveeni poljski črnilec · kroaatti poljska urodica · bulgaria полска гайтаника · serbia уродица · ukraina перестріч польовий · venäjä марьянник полевой]

Peltomaitikka kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Se on Suomessa erittäin uhanalainen ja rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) siteerataan lyhyesti Ruotsin Kuninkaallisen Akatemian tiedejulkaisua vuodelta 1757: "Varjossa kasvaneiden ja hyvin kypsyneiden, jo kuihtuneiden kasvien varret antavat sinistä väriä." Myös artikkelissa Ängskötseln i Länet... (1789) peltomainikka mainitaan yhtenä kasvina, josta voi saada sinistä väriä, ja lähdetiedoksi viitataan sama Tieteellisen Akatemian julkaisu: "Svenska Vettenskaps Acad. Handling. för år 1757 pag. 2016. Melampyrum, Coma Coerulea, som växer i skärgården, tyckes vara än tienligare."

Ruotsalaisessa Hushållningsjournal-lehden jutussa vuodelta 1808 kerrotaan, että peltomaitikalla saa sinistä. Ohjeen mukaan peltomaitikan varret hienonnetaan ja laitetaan saviastiaan sadeveden kanssa. Astia sidotaan härän rakolla ja asetellaan niin, että se on ilmatiivis. Kun astia on saanut olla muutaman päivän auringossa, siinä oleva vesi on värjäytynyt siniseksi.

Näiden vanhojen ruotsalaislähteiden lisäksi muita lähteitä peltomaitikan värjäyskäytöstä ei juurikaan löydy.

Historia

Aikanaan hollantilaiset viljelivät peltomaitikkaa karjan ruoaksi.