Värjäys: Phytolacca Kermesmarjat

[Phytolaccaceae]

Phytolacca americana Lännenkermesmarja

Phytolacca decandra, P. thyrsiflora, P. vulgaris
[englanti pokeweed, American poke, American pokeweed, common pokeweed, inkberry, inkbush, pigeon berry, pigeonberry, poke, poke salad, red ink plant, Virginian poke, Virginiana poke; Yhdysvallat common pokeweed; Australia pigeonberry · ruotsi amerikanskt kermesbär, kermesbär; em>påk (Kalm 1756) · tanska asiatisk kermesbær · saksa amerikanische Kermesbeere, Alkermes, amerikanische Scharlachbeere, amerikanischer Nachtschatten, Erkermus, Färfweimercher, Kermas, Kermesbeere, Meikermus, Phytolacca, Pokbera, Scharlachbeere, Schminkbeere, Spanische Brombeere, virginische Purgaz · hollanti karmozijnbes, westerse karmozijnbes · ranska phytolaque d'Amérique, bel ombrage, épinard de Cayenne, épinard des Indes, morille à grappes, phytolacca américain, phytolaque, phytolaque américaine, phytolaque à dix étamines, raisin d'Amérique, teinturier · italia cremesina uva-turca, erba carmesina, fitolacca, uva d'America, uva di colorare · espanja carmesín de oblea, espinacas de América, fitolaca, grana encarnada, granilla, hierba carmín, tintilla, uvas de América, uvas de Indias; Bolivia ombú · katalaani raïm de moro · galitsia herba carmín · portugali baga-noiva, erva-dos-cachos-de-Índia, erva-dos-cancros, fitolaca, gaia-moça, tintureira, uva-da-América, uva-dos-passarinhos, uva-dos-tintureiros, vermelhão, vinagreira; Brasilia caruru-de-cacho, fruto-de-pombo, uva-de-tinta · unkari amerikai alkörmös · kreikka αυριοσταφιδα · heprea fitolakah amerikanit אָמֵרִיקָנִית פִיטוֹלָקָה · romania cîrmîz · albania çapezë · turkki şekerciboyası · tsekki líčidlo americké · slovakki líčidlo americké · sloveeni navadna barvilnica · kroaatti američki kermes · bulgaria американски лаконос, лаконос · serbia америчка винобоја, гроздасти кермес · ukraina лаконос американський · venäjä лаконос американский · japani amerika-yama-gobô アメリカヤマゴボウ, yôshu-yama-gobô ヨウシユヤマゴボウ · korea mi guk ja ri gong 미국자리공 · kiina chuí xù shāng liù 垂序商陆]

Lännenkermesmarja kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Yhdysvalloissa pohjoisia keskiosia lukuunottamatta sekä Kanadan kaakkoisosissa, ja se on levinnyt myös Keski- ja Etelä-Eurooppaan, Balkanin nemimaalle, Transkaukasukselle ja paikoin Etelä-Amerikkaa, Afrikkaa ja Australiaa. Kasvia on viljelty koristekasvina Etelä- ja Keski-Euroopassa. Sen "kermesmarjoja" on käytetty mm. viinien värjäykseen. Kasvin juuri ja marjat ovat myrkyllisiä.

Marjoista saadaan violettia ja jopa mustaa värikä, joka ei ole kestävä ilman puretusta.

Kalm mainitsee (1751) lännenkermesmarjan yhtenä kasvina, jonka siemeniä on tuotu Pohjois-Amerikasta, ja jolla tehdään viljelykokeiluita "ilmastossamme" (Ruotsissa), ja että kasvin juurilla värjätään keltaista. Vuonna 1756 julkaistussa Pohjois-Amerikan matkakertomuksessaan Kalm kertoo tietonsa alkuperän: "Tässä maassa asunut saksalainen sokerileipuri nimeltä Sleidorn kertoi meille, että värjääjät keräävät sen juuret ja valmistavat niistä keltaista väriainetta." Hänen mukaansa ruotsalaisilla ei ollut sille mitään nimeä, joten he kutsuivat sitä samalla nimellä kuin englantilaiset [poke], ruotsalaisittain påk. Myöhemmin kirjassa Norra Amerikanska Färge-Örter (1763) Kalm kertoo, että kypsillä marjoilla voidaan värjätä paperia, pellavaa ja villaa purppuraiseksi, mutta väri muuttuu ja haalistuu nopeasti - "eikä ole vielä konstia tehdä väristä pysyvää".

Missourijoen lähellä asuvat intiaanit käyttivät kermesmarjojen väriaineita sekä ihmisten että eläinten väritykseen. Väriä käyttivät yleisesti myös muut Pohjois-Amerikan intiaanit.

Historia

Millerin mukaan Portugalissa marjoja käytettiin (1700-luvulla?) punaviinin värin syventämiseen siinä määrin, että sen käyttö alkoi haitata viinin makua. Portugalin kuningas antoi määräyksen että kasvit olisi hävitettävä ennenkuin ne tuottavat marjoja, jotta marjamehun käyttö viinin värjäämiseen voitaisiin estää ja portugalilaisen viinin maine paranisi.

---

Intiaanit käyttivät kasvia mm. kasvainten hoitoon ja reumatismiin.