Värjäys: Pistacia Pistaasit

[Anacardiaceae]

Pistacia chinensis subsp. integerrima

Pistacia integerrima; Lentiscus kakrasinghee, Pistacia chinensis var. integerrima, P. khinjuk var. stocksii, Rhus integerrima, R. kakrasingee
[englanti zebrawood · buzgunch, buzguntc, galy buzgunchh · kakar singhi, karkatshringi, kakrasingi]

Pistaasisuvun puu kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena alueella, joka ulottuu eteläisestä Transkaukasuksesta Himalajalle ja Koillis-Instiaan.

Puuta on arvostettu ennen muuta sen lehtiin kasvavien äkämien vuoksi. Pienet, senttimetristä pariin kooltaan olevat äkämät ovat hyvin tanniinipitoisia ja lisäksi ne sisältävät flavonoideja, öljyjä ja gallushappoa.

Äkämät (buzgunch) on yksi vuoden 1872 Polyteknisen näyttelyn luettelossa listatuista alueen kasviaineista; kuvauksen mukaan niitä käytetään parkkiaineena. Myös Schuyler mainitsee ne (buzguntch) Turkmenistanin matkakertomuksessaan (1876). Maailmannäyttelyn 1893 Venäjän osaston katalogissa se tunnetaan nimellä galy buzgunch.

Puun äkämät ovat olleet merkityksellisiä lääkeaineita mm. Etelä-Aasiassa. Niitä on käytetty mm. tulehdusten ja ripulin hoitoon. Vanhoissa ayurvedisissä teksteissä siihen viitataan nimellä karkatshringi.

Pistacia lentiscus Mastiksipistaasi

Lentiscus vulgaris, Pistacia gummifera, Terebinthus lentiscus
[englanti mastic tree, lentisc · ruotsi mastixbuske · saksa Lentiske, Mastix-Pistazie, Mastixpistazienstrauch, Mastixstrauch · hollanti mastikboom · ranska arbre au mastic, lentisque, lentisque d'Espagne, pistachier lentisque, restringe · oksitaani rastincle, restincle, restingue · italia lentischio, lentisco, sondro, stinco · espanja almástiga, charneca, entina, lentisco, mata dentisca · aragonia almástiga, lentisco, mata dentisca · baski legeltxorra, legelxarra · katalaani llentiscle, mata · galitsia almecegueira, aroeira · portugali alfostigueiro, almecegueira, almessigeira, almestigueiro, aroeira, darmacho, daro, daroeira, lentisco, lentisco-verdadeiro, moita-do-dro, árvore-do-mástique · kreikka Πιστακολεντίσκος, σχίνο, σχίνος · heprea elat hammastik הַמַּסְטִיק אֵלַת · albania bafër, bäfer, xinë · turkki sakız ağacı · kroaatti tršlja · bulgaria мастиково дърво · venäjä мастиковое дерево, фисташка мастиковая, фисташка мастичная · persia ach basrah · chio mastic, gum mastic, gum mastici chio, mastich, pistachio, shinia]

Mastiksipistaasi kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Välimeren ympäristössä ja Kanariansaarilla.

Puun pihka tunnetaan nimellä mastiksi. Se on kumimainen aine, joka on arabialaisen keittiön keskeisiä mausteita ja jota on pureskeltu myös kuin purukumia. Maalaustaiteessa siitä valmistetaan vernissaa ja sitä on käytetty maalien apuaineissa kuivikkeena ja lisäämään kovuutta.

Mastiksipistaasin ikivihreitä lehtiä on myyty sumakkina. Lehdet sisältävät 12-19% tanniinia, joka on Perkinin mukaan läheistä sukua gallotanniinille. Lisäksi lehdissä on katekolitanniinia, joka tuottaa punaista flobafeenia sekä pieni määrä myrisetiiniä.

Ranskan Lyonsissa lehtiä käytetään huomattavia määriä silkin värjäämisen apuaineena.