Värjäys: Potentilla Sormihanhikit

[Rosaceae]

englanti cinquefoil

Lähes kaikki Potentilla-lajit sisältävät tanniineja (jopa 25%) ja flavonoideja (jopa 4%).

Potentilla anserina Ketohanhikki

kts. Argentina anserina

Potentilla erecta Rätvänä

hanhikki,hepomatara, lärvenä, mukula-juuri mukulajuuri, mukulamatara, munamatara, munamatare, nummennuppu, numminauris, närvänä, punajuuri, päivän-ampuma, rätväne-juuri, teekukka, tormentilla, vatsaruoho, veriruoho, voiheinä, värvenäjuuri, väänne-juuri
Tormentilla erecta, Potentilla laeta, P. tormentilla
[englanti tormentil, bloodroot, bloodwort, common tormentil, creeping cinquefoil, erect cinquefoil, ewe daisy, five finger grass, five leaf, septfoil, silverweed, sunkfield, synkefoyle, witches weed · iiri néalfartach · gaeli leanartach, beinidn, braonan a' mhadaidh-ruaidh; cairt-làir · ruotsi blodrot · tanska tormentil, opret potentil, blodrød · norja tepperot · islanti blóðmura · saksa Tormentill; aufrechtes Fingerkraut, Blutwurz, Fünffingerkraut gemeiner Tormentill, gewöhnlicher Tormentill, Herzkraut,Rote Heilwurz, Ruhrwurz, Rothheilwurz, Tormentillwurz, Tormentilwurzel; vanha yläsaksa figtvurz, turnella; yläsaksa Friwurz, Frigwurz; vanha väriaineen nimitys Tormentillroth · hollanti bloedwortel, tormentil · ranska tormentille, herbe au diable, herbe de Sainte Catherine, potentille dressée, potentille officinale, potentille tormentille, tormentille commune, tormentille officinale, tormentille tubéreuse · oksitaani tourmentilhe · italia tormentilla, cinquefoglie tormentilla · espanja consuelda roja, siete enrama, tormentilla · aragonia consuelda roja, estrelletas, sientenrama, tormentilla · baski zazpiosto, zazporria, zolda-belar · katalaani consolda roja, tormentilla · portugali potentillia, sete-em-rama, tormentilha, tormentina · viro tedremaran · unkari vérontófű · romania sclipeți · albania potentillë, zorrëca e përpjetë · turkki kurt pençesi · lätti stāvais retējs · liettua miškinė sidabražolė · puola pięciornik, pięciornik kurze ziele · tsekki mochna nátržník · slovakki nátržník rovný, nátržník vzpriamený · sloveeni srčna moč · kroaatti petolist srčenjak · bulgaria бутурак, горско прозорче, планински очиболец · serbia велика петопрсница, осовна петопрста, срчењача · ukraina перстач прямостоячий · venäjä лапчатка прямостоящая, Калган, Лапчатка лесная · armenia matnuni · azer düzqаlхаn qаytаrmа]

Rätvänä kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena koko Euroopassa, pohjoisessa Afrikassa ja läntisessä Aasiassa.

Rätvänän varsista ja lehdistä saadaan keltaista ja ruskeaa, mutta erityisen tärkeä värikasvi se on ollut juurista saatavan punaisen väriaineen vuoksi. Paksu ja suurikokoinen juuri sisältää runsaasti tanniineja (jopa 30%) ja tormentilliini-nimistä glykosidia. Tanniinin vuoksi sitä on käytetty myös parkkina ja nahan värjäämiseen punaiseksi.

Rätvänä mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919) nimellä Potentilla tormentilla: Juuret pestään, kuivataan, paloitellaan ja hienonnetaan. Rätvänän juuresta ei kuitenkaan välttämättä saa haluttua tulosta pelkällä keittovärjäämisellä. Emäksisessä liemessä sekä fermentoimalla saa todennäköisimmin punaista.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) kuvataan rätvänällä värjääminen: "Kun lanka on alunalla puretettu, otetaan tormentillajuuri, joka pilkotaan hyvin ja keitetään vedessä, kunnes se antaa voimakkaan, tummanpunaisen värin. Lanka pannaan siihen, ja kun se on ollut liemessä jonkin aikaa, se otetaan ylös ja huuhdellaan." Samzelius mainitsee lähteeksi Johan Linderin kirjan Swenska Färge-Konst (ensimmäinen painos 1720) sekä Jörlinin kasvivärejä koskevan väitöskirjan (1759).

Linnaeus kertoi Flora Lapponica -kirjassaan (1773), että lappalaiset käyttävät rätvänää villan värjäykseen, mutta aivan erityisesti karvattoman pehmeän nahan värjäykseen: juurta pureskeltiin ja nahka siveltiin värjäytyneellä syljellä: Lapponibus summum usum præbet hæc planta, præcipue pro scopo tingendi, hac enim varia, e lana confecta (a vicinis empta) tingunt; præprimis autem rubrum colorem pellibus nudis feu coriis mollibus inducunt, masticando scilicet radicem, & inungendo, rubra inde facta saliva, pelles; brevi fane compendio! hinc videbis vestimentorum, quibus utuntur, partem illam rubram, quæ carpum collumque tegit, cingula rubra, ocreas rubras, &c. vide Alnum (§ 340.) Lönnrot kertoo Flora Fennicassa (1860): Juuri nahankin parkitukseen melkein tammen kuortaki parempi. Sen puruilla Lappalaiset painavat nahkan punaiseksi.

Samaisen tavan irrottaa väriä mainitsee myös Samuli Paulaharju: Rätvänän (Patentilla tormentilla) juurta pureksittiin ja saatiin siten punaista väriä. (Kokoelma lääkekasveja Uudeltakirkolta (V. l.)., Luonnon ystävä 6, 1908)

Kirjallisuudesta ei löydy paljoakaan mainintoja rätvänän käytöstä väriaineena tai parkitukseen, vaikka sen käytöstä lääkekasvina löytyy useampiakin mainintoja. Rätvänä oli tärkeä lääkekasvi jo muinaisina aikoina. Kuitenkin monessa kielessä rätvänä tunnetaan verijuuri-nimellä - ja myös Suomessa se on ollut yksi kasvin kutsumanimi. Se osoittaa, että rätvänän juuren punainen väri on tunnettu - vaikka sillä värjäämistä ei välttämättä harjoitettu. Svanberg kirjoittaa kirjassa Traveling Cultures and Plants, 2009, että rätvänää on käytetty värjäyskasvina saamelaisten keskuudessa sekä paikallisesti pohjoisessa Skandinaviassa ja Balttian rannikolla; samassa artikkelissa huomautetaan myös, että rätvänän käyttö nahan parkitukseen on rajoittunut Färsaarille, Shetlantiin, Orkneyn saarille ja Hebrideille, ja mahdollisesti Irlantiin - mutta esimerkiksi Norjasta nahan parkituksesta ei ole löytynyt tietoa. Palmstruchin kasvikirjassa (1803) kerrotaan, että Orkneysaarten ja Färsaarten asukkaat käyttävät juurta parkitsemiseen, ja nahan sanotaan olevan kiinteämpää ja parempaa kuin tammen kuoren.

Pohjoismaiden lisäksi etenkin Skotlannissa tiedetään värjätyn rätvänällä jo varhaiskeskiajalla. Rätvänästä valmistettiin aikanaan myös mustaa ja punaista mustetta. Ulko-Hebrideillä rätvänän juuria käytettiin yleisesti verkkojen värjäämiseen.

Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) mainitaan lyhyesti, että rätvänän juurista saadaan mustaa ja punaista väriainetta

Rätvänän juurakon punainen väriaine on koostumukseltaan samanlaista kuin Perusta kotoisin olevan ratanian (Krameria triandra) juuren. Rohdosvaikutuskin on samanlainen. Kun ratanian juurta alettiin tuoda Eurooppaan, se korvasi rätvänän käyttöä pääsääntöisesti lääkekasvina, mutta jonkin verran myös värikasvina.

Rätvänän juurakon keruu vaatii maanomistajan luvan. Monet rätvänän elinympäristöt ovat uhanalaisia, ja rätvänän juurakko on bioaktiivisesti arvokas.

Rätvänä liitettiin keskiajalla noituuteen. Se on ikivanha rohtokasvi ja keskiajalla sen uskottiin parantavan minkä tahansa kivun. Sitä on käytetty esimerkiksi ripulin hoitoon, mutta sillä on parannettu myös jopa punatautia. Tormentillae radix, af Tormentilla erecta mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840).

Rätvänän juuria on käytetty alkoholijuomien mausteena ja rätvänäviinaa pidettiin lääkkeenä moniin tauteihin. Schwazwaldin alueella ja erityisesti Baijerin alueella sen juuresta valmistetaan Blutwurz-likööriä (sananmukaisesti "verijuuri").

Potentilla palustris Kurjenjalka

Kts. Comarum palustre

Potentilla subvahliana

Potentilla vahliana
[englanti high arctic cinquefoil]

Hanhikki kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Pohjois-Siperiasta Kauko-Itään, Grönlannissa ja Pohjois-Kanadassa.

Kasvia on käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Potentilla verna Pikkuhanhikki

sakarahanhikki
Dynamidium vernum, Fragaria verna, Potentilla verna var. vulgaris; Potentilla vulgaris
[englanti spring cinquefoil · ruotsi småfingerört · tanska grå vår-potentil, vår-potentil · norja vårmure · saksa eigentliches Frühlingsfingerkraut, Blutwürzeln, Frühlingsfingerkraut, Gänsblume · hollanti voorjaarsganzerik · ranska farcinière, herbe rougeade, parcinière, potentille de Neumann, potentille de Tabernaemontanus, potentille du printemps, potentille printanière · italia cinquefoglie primaticcia, potentilla del Tabernemontano, potentilla di Neumann, potentilla primaverile · espanja cincoenrama de primavera · katalaani peucrist, potentil·la vernal · viro kevadmaran · unkari tavaszi pimpó · puola pięciornik wiosenny · tsekki mochna jarní · slovakki nátržník neumanský · venäjä лапчатка Табернемонтана]

Pikkuhanhikki kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Skandinaviassa ja Länsi-Euroopassa; Pohjois-Venäjältä se on kuollut sukupuuttoon. Suomessa se on muinaistulokas, mutta se esiintyy melko harvinaisena lähinnä vain lounaisrannikolla.

Juuresta saadaan punaista väriä. Murskattu juuri värjää nahan punaiseksi. Kromipuretuksella se värjää villan punaruskeaksi, rautapuretuksella purppuranpunaiseksi.

Muuta

Nimi potentilla tulee latinan sanasta potens (voimakas), joka viittaa kasvin kykyyn parantaa tuntemattomia sairauksia.