Värjäys: Pulsatilla Kylmänkukat

[Ranunculaceae]

[englanti pasque flower, pasqueflower, wind flower, prairie crocus, Easter flower, meadow anemone]

Pulsatilla patens Hämeenkylmänkukka

Anemone patens, A. pulsatilla var. patens, Pulsatilla latifolia, Pulsatilla patens subsp. patens
[englanti Yhdysvallat cutleaf anemone, prairie crocus, prairie smoke, western pasqueflower · ruotsi nipsippa · tanska åben kobjælde · saksa Fingerkuhschelle · ranska Kanada anémone de prairie · viro palu-karaukell · unkari ibolyakökörcsin · romania dediței vineti, sisinei de munte · lätti meža silpurene · liettua vėjalandė šilagėlė · puola sasanka dzwonkowata, sasanka otwarta · tsekki koniklec otevřený · slovakki poniklec otvorený · ukraina сон широколистий · venäjä прострел раскрытый · kiina shèn yè bái tóu wēng 肾叶白头翁]

Hämeenkylmänkukka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena lauhkealla vyöhykkeellä Keski- ja Itä-Euroopasta Pohjois-Aasian itäosiin. Suomessa se on alkuperäistä lajistoa, mutta nykyään erittäin uhanalainen.

Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) kerrotaan, että kylmänkukan kukkia ja varsia käytetään erilaisten lankojen värjäämiseen vihreäksi. Lähteeksi mainitaan venäläinen kukkien ja yrttien sanakirja 1800-luvun lopusa (Полный русский иллюстрированный словарь-травник и цветник / Под ред. Е.Н. Залесовой и О.В. Петровской. 1898, Т. 1–2. 1900. Т. 3. S. 924). Koska muita mainintoja ei kasvin käytöstä värjäykseen ole tullut vastaan, todennäköisesti sen käyttö on ollut hyvin vähäistä.

Pulsatilla vulgaris Ketokylmänkukka

Anemone pulsatilla, Pulsatilla pulsatilla; Anemone acutipetala, A. bogenhardiana, A. collina, A. intermedia, A. montana var. henryi, A. pisciensis, A. pratensis, A. pulsatilla proles amoena, A. pulsatilla subsp. bogenhardiana, A. pulsatilla f. henryi / f. laciniata, A. pulsatilla var. lilacina, A. pulsatilla proles linnaeana, A. pulsatilla subsp. nutans / praecox, A. punica, A. sylvestris, A. tenuifolia, Pulsatilla amoena, P. aperta, P. bogenhardiana, P. germanica, P. intermedia, P. media, P. oenipontana, P. recta, P. transsilvanica, P. vulgaris var. alba / alpigena / anglica / bogenhardiana / costeana / germanica / leopoliensis / oenipontana / pallidiflora / parviflora / serotina / touranginiana, P. vulgaris subsp. anglica / bogenhardiana / germanica / glabra / leopoliensis / oenipontana
[englanti pasqueflower, common pasqueflower, European pasque flower · ruotsi backsippa; ordron (Samzelius 1765 · tanska opret kobjælde · norja stor kubjelle · saksa echte Kuhschelle, gemeine Kuhschelle, gewöhnliche Kuhschelle, gewöhnliche Küchenschelle · hollanti wildemanskruid · ranska anémone pulsatille, coquelourde, fleur de Pâques, herbe au vent, pulsatille, pulsatille vulgaire · oksitaani boumàyno · italia anemone pulsatilla, pulsatilla, pulsatilla comune · katalaani pulsatil·la de prat · portugali anémona, anémona-dos-jardins, flor-do-vento, pulsatila · unkari nyugati kökörcsin · romania dediței · puola sasanka zwyczajna · tsekki koniklec německý, koniklec obecný · slovakki poniklec obyčajný · bulgaria обикновено котенце · serbia блиједа кучика, велика саса, обична саса, чукундеда · venäjä прострел обыкновенный]

Ketokylmänkukka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Euroopassa Balttian maita ja Välimeren ympäristöä lukuunottamatta. Suomessa se on uusi, mutta vakiintunut tulokas.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) mainitaan lyhyesti, että kukintojen mehusta saadaan vihreää mustetta. Lähteeksi tiedolle mainitaan Jörlinin kasvivärejä koskeva väitöskirja.