[Grossulariaceae]
englanti currant
Herukoilla on värjätty mm. Pohjois-Amerikassa ruskeita ja keltaisia ja niiden marjoilla punaisia ja violetteja kestämättömiä sävyjä.
Cerophyllum douglasii
[englanti squaw currant, wax currant, white-flowered currant
· ruotsi snörips
· saksa amerikanische Wachsbeere, Wüstenjohannisbeere]
Vahakarviainen kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan itäosissa.
Pohjois-Amerikan intiaanit ovat värjänneet sen marjoilla punaista.
Botrycarpum nigrum, Grossularia nigra, Ribes nigrum subsp. vulgare, Ribesium nigrum
[englanti black currant; quinsy berries, squinancy
· iiri cuirín dubh
· ruotsi svarta vinbär, tistron; swarta winbär (Samzelius 1765)
· tanska solbær
· norja solbær
· saksa Ahlbeere, europäische Ahlbeere, schwarze Johannisbeere
· hollanti zwarte bes
· ranska cassier, cassis, cassissier, groseillier noir, poivrier
· italia cassis, ribes nero
· espanja grosellero negro
· portugali groselheira-negra
· viro must sõstar
· unkari fekete ribiszke
· turkki karagat
· lätti melnā upene
· liettua juodasis serbentas, juodieji serbentai
· puola porzeczka czarna
· tsekki rybíz černý
· slovakki ríbezľa čierna
· sloveeni črno rozdičje
· kroaatti crni ribiz
· bulgaria асис, черно френско грозде
· ukraina смородина чорна
· venäjä смородина черная
· heprea falseb फालसेब
· korea seo yang kka mak kka chi bap na mu 서양까막까치밥나무
· kiina hēi chá biāo zi 黑茶藨子]
Mustaherukka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena alueella, joka ulottuu Keski-Euroopasta Kaukoitään ja Keski-Aasiaan, ja on levinnyt myös Välimeren ympäristöön, Pohjois-Amerikan itäisimpiin osiin ja paikoin eteläisempää Aasiaa.
Kasvi sisältää parkkiaineita, marjoissa on flavonoidiglykosideja Marjoista saa alunapuretteella kestämättömiä vaaleanpunaisen ja ruusunpunaisen sävyjä, violettia, mustaa ja punaista villaan. Mustaherukalla on värjätty mm. Pohjois-Amerikassa. Värjäykseen kasvia on käytetty paikoittain ja pienissä määrissä, eikä se ole ollut kaupallinen värikasvina.
Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) siteerataan Johan Linderin kirjaa Swenska Färge-Konst (ensimmäinen painos 1720), jonka mukaan mustaherukan kypsistä marjoista puristetulla mehulla voi värjätä etukäteen alunapuretetun ja kuivan kankaan kirkkaanpunaiseksi.
Puna vijnamarja (Palmstruch 1804)
Grossularia rubra, Ribes hortense, R. sylvestre subsp. hortense, R. vulgare (var. hortense), Ribesium rubrum
[englanti red currant
· ruotsi röd vinbär, trädgårdsvinbär
· gaeli raosar dearc
· kymri rhyfon coch
· tanska haveribs
· norja hagerips
· saksa Gartenjohannisbeere, rote Johannisbeere
· hollanti aalbes
· ranska castillier, gadelier, gondouin, groseillier rouge, groseillier à grappes, raisin de Mars, raisinet
· oksitaani arrasimèra, carassoulh, coulindre, courinclè, grousselè
· italia ribes a grappoli, ribes rosso
· espanja cambronera colorada de Jarava, cascalleja, grosella, grosellero, grosellero rojo, grosularia, pinsús, ribes, rimas, rivas, uva de Fran
· baski andere-mahats gorri, andere-mahatsa, larmats
· katalaani riber, riber roig, riber vermell, ribet
· portugali groselha, groselheira-comum, groselheira-vermelha
· viro punane sõstar
· unkari kerti ribiszke
· turkki firenk üzümü
· lätti sarkanā jāņoga
· liettua paprastasis serbentas, raudonasis serbentas, raudonieji serbentai
· puola porzeczka zwyczajna
· tsekki meruzalka červená, rybíz červený
· slovakki ríbezľa červená
· sloveeni rdeče grozdičje
· kroaatti crveni ribiz
· bulgaria червено френско грозде
· serbia обична рибизла
· ukraina смородина червона
· venäjä смородина красная
· japani fusa-suguri フサスグI)
· korea ka ran teu 카란트
· kiina hóng chá biāo zi 红茶藨子]
Lännenpunaherukka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Britteinsaarilla, Espanjassa, Ranskassa, Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa, mutta on levinnyt puutarhakasvina myös muualle Eurooppaan sekä paikoin Pohjois-Amerikkaa ja Aasiaa.
Punaherukan marjat sisältävät antosyaaneja. Kasvilla ollaan värjätty keltaista paikoittain ja pienissä määrissä, eikä sitä ole myyty väriainetarkoituksessa.
Ribes acidum, R. densiflorum, R. glabellum, R. liouanum, R. palczewskii, R. rubrum sensu, R. rubrum f. glabellum, R. rubrum var. glabellum / palczewskii / pseudopetraeum, R. spicatum subsp. palczewskii
[ruotsi lappvinbär
· venäjä голенькая (красная)]
Lapinpunaherukka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Fenno-Skandinaviassa ja sieltä Venäjän Kaukoitään ja Pohjois-Kiinaan ulottuvalla alueella.
Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) mainitaan hyvin lyhyesti, että lapinpunaherukalla värjätään punaista. Maininnan yhteydessä ei ole mitään lisätietoa.
hillokarviainen
Grossularia uva, G. uva-crispa, Oxyacanthus uva-crispa, Ribes crispum, R. grossularia, R. grossularia var. sylvestre / uva-crispa, R. spinosum var. glabrum, R. uva-crispa var. sylvestre
[englanti gooseberry, ogrose
· ruotsi krusbär; stickelbär (Palmstruch 1803)
· tanska stikkelsbær
· norja stikkelsbær
· saksa Christbeere, Stachelbeere
· hollanti kruisbes
· ranska groseillier des haies, groseillier raisin-crépu, groseillier à maquereau, groseillier épineux, vinétie
· oksitaani agrajèt, agrassoùn, agressoer, carassoulh, carassoulè, grosseiròla
· italia ribes uva spina, uva spina
· espanja agrazón, algaraz, cambronera de Jarava, grosellera, grosellero común, grosellero de Europa, grosellero espinoso, grosularia, rosilla, rosilla, tormencillos, tremoncillos, uva crespa, uva crespina, uva espina, uvas de San Juan, zamarromera, zamarrones
· baski andere-mahatsa, arakatza
· katalaani agrasous, agrassons, agrassó, agroçons, gaxives, greixons, ribes
· portugali groselheira-comum, groselheira-crespim, groselheira-espim, groselheiro-crespo, uva-do-norte
· viro karusmari
· unkari köszméte
· kreikka λαγοκερασιά
· romania agriș
· albania ribes
· turkki bektaşi üzümü
· lätti parastā ērkšķoga
· liettua agrastai, paprastasis agrastas
· puola agrest, porzeczka agrest
· tsekki angreštmeruzalka srstkasrstka angrešt
· slovakki ríbezľa egrešová
· sloveeni kosmulja
· kroaatti trnoviti ribiz
· bulgaria бодливо френско грозде
· serbia огрозд
· venäjä крыжовник отклоненный
· hindi amla आँवला
· japani maru-suguri マルスグリ
· korea seo yang kka chi bap na mu 서양까치밥나무]
Karviainen kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Keski-Euroopassa ja Välimeren ympärillä, mutta on levinnyt puutarhakasvina myös muualle Eurooppaan, Venäjän läntisimpiin osiin, Pohjois-Amerikan itäisimpiin osiin sekä paikoin Aasiaa.
Palmstruchin kasvikirjan toisen osan lisäosassa (1803) mainitaan lyhyesti, että lehdistä ja oksista saadaan esivalmisteltuun villaan vigogna-väri ja marjoista violetti. Vigogna tarkoittaa ruskeanbeigeä tai vaaleanruskeaa sävyä, joka on saanut nimensä vikunja-eläimeltä ja tullut ruotsin värisanastoon ranskan kautta muiden muotitermien mukana (ranskaksi vicogne, englanniksi vicuna). (Todennäköisesti Palmstruch viittaa marjojen osalta punaiseen karviaismarjaan; väri ei ole pysyvä.)
Kasvisuvun marjoilla on myös värjätty elintarvikkeita punaiseksi.
Королюк, Е.А. КРАСИЛЬНЫЕ РАСТЕНИЯ АЛТАЯ И СОПРЕДЕЛЬНЫХ ТЕРРИТОРИЙ. ХИМИЯ РАСТИТЕЛЬНОГО СЫРЬЯ. 2003. №1. С. 101–135 (114)
Palmstruch, J. W. Svensk botanik. Andra bandet. Med Konungens nådigste Privilegium. Carl Delén, Tukholma 1803
Palmstruch, J. W. Svensk botanik III. A. Nordström, Tukholma 1804
Samzelius, Abraham Beskrifning på swenska färgegräsen. Sammandragen 1763. Joh. Lindh. Kongl. priv. bok-tr., Örebro 1765
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit, sienet ja eläimet / Ribes