Värjäys: Rumex Hierakat, suolaheinät

[Polygonaceae]

[englanti dock, sorrel · gaeli copag, copaig, samh, ruanaidh]

Suolaheinistä ovat keltaista värjäysainetta valmistaneet mm. Pohjois-Amerikan intiaanit. Rautapuretuksella saadaan aikaan syvää tummanruskeaa, kasvin iästä riippuen ehkä myös mustaa. Siemenistä saadaan alunapuretuksella villaan punaisia värejä. Mm. Huancayossa (Etelä-Amerikka) Rumex-suvun kasveilla on värjätty vihreää. Hierakan lehtiä on käytetty myös kirkastamaan ja syventämään värejä; joskus ne kiedottiin virtsaan sekoitetun väriainepastan ympärille.

Rumex abyssinicus

Acetosa abyssinica, Rumex arifolius
[englanti spinach-rhubarb · ranska oseille d'Abyssinie, oseille singe · mokmoko, choldia]

Hierakka esiintyy Afrikan keskiosissa ja Madagaskarilla.

Etiopiassa naiset etenkin maan pohjoisosassa ovat käyttäneet kasvin punaista väriä käsiensä ja jalkojensa värjäämiseen. Keitettynä väriä käytetään Etiopiassa mm. voin värjäämiseen.

Rumex acetosa Niittysuolaheinä

hierukka, kiloruoho, muikiainen, peltosuolake, ruskoruoho, suolaheinä, suolahierakka, suolakas, suolake, suolakka, suolaruoho, virnasruoho
Acetosa pratensis, Lapathum acetosa, Rumex acetosa var. pratensis, R. acetosa subsp. pratensis, R. acidus
[englanti sorrel, common sorrel, dock sorrel, broadleaf sorrel, cuckoo's meat, cuckoo's sorrow, French sorrel, garden sorrel, green sauce, green sorrel, meadow sorrel, sour sauce, sour dock, sour sabs, sheep's sorrel, wild sorrel · gaeli samhadh b, samh, ruanaidh · iiri samhadh bó · ruotsi syra, ängsyra, vanlig ängssyra · tanska almindelig syre · norja engsyre · islanti túnsúra · saksa großer Ampfer, großer Sauerampfer, Ampfer, Essigkraut, Feldspinat, Großer Ampfer, Pompfer, Ramper, Salatampfer, Sauagompfa, Sauerampfer, Sauerbrot, Sauergras, Sauerlaub, Sauerrammel, Sauersenf, Saura Wanze, Saure Ranze, Surhampfer, Surimuri, Surkeblad, Wiesensauerampfer, Sauerampfer, Wildampfer, wilder Sauerampfer · hollanti veldzuring · ranska oseille, grande oseille, aigrette, oseille sauvage, oseille aigre, oseille commune, oseille des prés, oseille longue, oseille sauvage, rumex oseille, surelle, surette, viergeot, vinette · oksitaani arroubiets, binéto, erba sau, saladère, vineta · italia acetosa maggiore, erba brusca, romice acetosa, saleggiola · espanja acedera, acedera común, acederilla, acedilla, agrilla, alacamines, cuchillos, vinagrera, vinagrera silvestre, vinagretas · aragonia acedera, binagrera, binagreta, magretas de prau, renabre, romaza, sigoletes · katalaani agrella · galitsia acedeira · portugali azeda, azedas, azedas-bravas, erva-vinagreira, vinagreira · viro hapu oblikas · unkari mezei sóska · kreikka ξινολάπαθο · albania lëpjetë, lëpjetë e thartë, lëpjetë livadhi · romania măcriș · turkki kişlek · lätti parastā skāpene · liettua valgomoji rūgštynė · puola szczaw zwyczajny · tsekki šťovík kyselý · slovakki štiav kyslý, šťavel kyslý · sloveeni navadna kislica · kroaatti velika kiselica · bulgaria киселец, лападец, обикновен щавел · serbia ливадски штавељ, обична киселица · ukraina щавель кислий · venäjä щавель кислый, щавель обыкновенный · japani suiba, スイバ · korea su yeong, 수영 · kiina suān mó, 酸模]

Sisältää parkkiaineita. Koko kasvista saa alunapuretteella harmaankeltaista ja harmaanvihreää. Juurista saa alunapuretuksella vaaleanpunertavaa tai alkutalvella poimituista juurista alunapuretteella oliivinkeltaista. Ammoniakilla (urea) saadaan aikaan punaisia sävyjä tiilenpunaisesta rusehtavan oranssiin. Kesällä poimituista lehdistä saadaan sinivihreää värjäysainetta; mm. keltit ovat käyttäneet kasvia vihreän värjäämiseen. Niittysuolaheinää on käytetty myös morsinkovärjätyn tekstiilin jälkipuretukseen, jolloin se on lisännyt sinisen värin kestoa.

Ruotsalaisessa Hushållningsjournal-lehdessä (1807) kerrotaan, että niittysuolaheinän uskotaan sisältävän väriainetta, koska vesi muuttuu punaiseksi, jos juuria keitetään. Lehden antaman neuvon mukaan kangasta voidaan värjätä mustaksi keittämällä niittysuolaheinää ja sen jälkeen kangasta liemessä useiden tuntien ajan. Liemeen lisätään ruskeaa bresiljaa (brun bresilja) eli kampetšepuusta (Haematoxylum campechianum) saatavaa sinilastua ja keittämistä jatketaan. Liemeen lisätään vielä virtsaa. Ohjeessa ei neuvota määriä tai kauanko lientä vielä lämmitellään virtsan lisäämisen jälkeen, mutta kun kangas sitten kuivataan varjossa, lopputuloksena on ohjeen mukaan musta väri.

Lönnrot mainitsee teoksessaan Flora Fennica (1860/1866), että lappalaiset ja norjalaiset värjäävät "suolahierakan" juurilla keltaista ja se mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905). Irlannissa niittysuolaheinän avulla on värjätty vihreää.

Hellenin mukaan kasvi on paras puretusaine mustaksi värjätessä ja keitetään silloin aina rautapadassa. Kasvi käytetään aina ennen kukkimista ja tuoreena.

Rumex acetosella Ahosuolaheinä

Acetosa acetosella, Acetosella acetosella, Lapathum acetosella, Pauladolfia acetosella, Rumex acetosella var. vulgaris, R. infestus
[englanti field sorrel, (Englanti) sheep's sorrel, (Yhdysvallat) red sorrel, (Australia) common sorrel] · kymri suran yr yd · iiri samhadh caorach · ruotsi bergsyra, äkta bergsyra · tanska almindelig rødknæ, rodknæ · norja småsyre, vanlig småsyre · islanti hundasúra · saksa kleiner Ampfer, kleiner Sauerampfer, schmalblättriger Sauerampfer, Zwergsauerampfer · hollanti schapezuring · ranska oseille de Pâques, oseille des brebis, oseillette, petite oseille, petite oseille à feuilles étroites, petite vinette, rumex petite-oseille, sarcille, sarcillette, surelle, vinette sauvage · oksitaani arregagnét, binéte, chuque-bin · italia acetosa minore, acetosa piccola, acetosella, romice acetosella · espanja acedera menor, acederilla, romacilla, vinagrillo, vinagrita, barrabacillo, lenguilla, sangre de toro · aragonia acederilla · baski · katalaani · galitsia acedas · portugali azeda-dos-ovinos, azedinha, erva-azeda · viro väike oblikas · unkari juhsóska · kreikka ξινάκι · albania lëpjetë, ufullaçkë, uthëllnike · romania măcriș mărunt · turkki kuzukulağı · lätti mazā skābene · liettua smulkioji rūgštynė · puola szczaw polny · tsekki kyselka obecná, šťovík menší · slovakki štaviček obyčajný · sloveeni mala kiselica · bulgaria кози киселец, козя брада, тънколистен лапад · serbia мали кисељак · ukraina щавель горобиний · venäjä щавелек, щавель воробьиный, щавель малый · japani hime-suiba, ヒメスイバ · korea ae gi su yeom, 애기수염 · kiina xiǎo suān mó, 小酸模]

Ahosuolaheinä kasvaa alkuperäisenä koko Euroopassa, Grönlannissa ja Aasiassa sekä Afrikan pohjoisosissa sekä eteläkärjessä, ja on levinnyt mm. Yhdysvaltoihin, Kanadan eteläosiin, Etelä-Amerikkaan (Brasiliaa lukuunottamatta), Australiaan ja Japaniin.

Kalm neuvoo pohjois-amerikkalaisia väriaineita käsittelevässä kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763 värjäämään kestävää mustaa väriä: kasvin vihreitä lehtiä keitetään yhdessä värjättävän tekstiilin kanssa, jonka jälkeen kangas ripustetaan kuivumaan. Kun se on täysin kuivunut, se keitetään vielä sinipuun (Haematoxylum) ja kuparioksidin kanssa.

Rumex crispus Poimuhierakka

Lapathum crispum, Rumex patientia var. crispus
[englanti curly dock, crisped dock, curled dock, narrowleaf cock, narrow-leaved dock, sour dock, yellow dock · iiri copóg chatach · kymri tafol crych · ruotsi krusskräppa · tanska kruset skræppe · norja krushøymol · islanti hrukkunjóli · saksa Krausampfer, Ampfer, Bauchwehsamen, Botterkruut, Butterblätter, Dittiplacke, Docke, Doggenstrupfer, Gaulstengel, Grind-Ampfer, krauser Ampfer, Krausblättriger Ampfer, Krauser Ampfer, Pferdeampfer, Pockenblätter, Rood Leddik, Roode(n) Hinnerk, Roodstrunk, Roßblacke, Roßblacken, Roter-Heinrich, Scheißblätter, Schorf-Lattich, Schrepp, Schweichamoura, der's Loch, Streifwurz, Strippkraut, Strümpfelblätter, Tobacksbled · hollanti krulzuring · ranska oseille à feuilles frisées, oseille à feuilles de patience, oseille à feuilles crispées, oseille crépue, parelle, parèle, patience crépue, patience sauvage, reguette, rumex crispé, rumex crépu · oksitaani ardas, arudets, lapasse, lapàs · italia lapazio, romice crespa · espanja acedera crespa, acedera crispada, hidrolápato menor, lapaza, lechugón, lengua de buey, paciencia, romaza crespa, romaza rizada, vinagrera, (Honduras) canagria, (español nicaragüense) pira de verraco · aragonia lapaza, lengua de bou, lengua de cocho, renabre, tabaquera · katalaani paradella crespa · portugali cata-cuz, labaça, labaça-crespa, regalo-da-horta, (Brasilia) azeda-crespa · viro kärnoblikas · unkari fodros lórom · kreikka λάπαθο · heprea chum'ah mesulselet מְסֻלְסֶלֶת חֻמְעָה · albania lëpjetë · romania dragavei · turkki labada · lätti cirtainā skābene · liettua rauktalapė rūgštynė · puola szczaw kędzierzawy · tsekki šťovík kadeřavý · slovakki štiavec kučeravý, šťavel kučeravý · sloveeni kodrastolistna kislica · kroaatti kovrčava kiselica · bulgaria къдрав лапад, обикновен лапади · serbia кудрава киселица, обични штавел · ukraina щавель кучерявий · venäjä щавель курчавый · japani nagaba-gishi-gishi, nagabagishigishi, ナガバギシギシ · korea so ri jaeng i, 소리쟁이 · kiina zhòu, zhòu yè suān mó, 皱叶酸模]

Poimuhierakka kasvaa alkuperäisenä koko Euroopassa ja Aasiassa, Lähi-idässä sekä Afrikan pohjoisosissa, ja se on levinnyt Pohjois-Amerikkaan, valtaosaan Etelä-Amerikkaa, Intiaan ja Afrikan etelä- ja koillisosiin.

Poimuhierakasta saadaan ruskeita, vihreitä ja oransseja väriaineita. Juuri sisältää mm. krysofaanihappoa. Kasvia on käytetty värjäämiseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Rumex cuneifolius

Rumex, R. montevidensis, R. peruanus
[englanti Argentine dock, wedge-leaf dock · ruotsi kilskräppa (E-A intiaanit?) kenthu]

Hierakka kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Amerikan länsirannikolla Perusta maanosan eteläkärkeen. Se on levinnyt verrattain pienille alueille Englantiin, Saksaan, Portugaliin ja Yhdysvaltain luoteisrannikolle sekä Floridaan.

Bolivian alueella kasvilla on värjätty ruskeaa.

Rumex hymenosepalus

Rumex hymenosepalus var. euhymenosepalus
[englanti canaigre, (Yhdysvallat) tanner's dock · espanja caña agria]

Hierakka esiintyy Yhdysvaltain lounaisosissa ja Meksikon pohjoisosissa.

Pohjois-Amerikan intiaanit (mm. hopit) valmistivat kasvista keltaista ja punaista värjäysainetta villan värjäykseen. Navajot valmistivat sen juurista ruskeita ja keltaoransseja värejä.

Rumex longifolius Hevonhierakka

[Suolake, hevon hierikka
Rumex acutus, R. aquaticus, R. bucephalophorus, R. bucephalophorus subsp. hippolapathum, R. chilensis, R. distans, R. domesticus, R. domesticus f. callosus, R. domesticus f. microcalyx, R. domesticus var. rotundus, R. domesticus subsp. ruthenicus, R. hippolapathum, R. hippolapathum var. domesticus, R. longifolius f. callosus, R. longifolius subsp. sourekii, R. strepens, R. suzukianus
englanti dooryard dock, northern dock, butter dock, (Yhdysvallat) long-leaf dock · ruotsi hästsyra, gårdsskräppa · tanska by-skræppe · norja vanlig høymol · islanti njólinn · saksa Dorfampfer, Gemüseampfer, langblättriger Ampfer, nordischer Ampfer, nordlicher Ampfer · hollanti huiszuring · ranska oseille ronde, patience à feuilles longues, patience à longues feuilles, rumex domestique, rumex à longues feuilles · italia romice a foglie lunghe · espanja acedera redonda · katalaani paradella longifòlia · viro koduoblikas · unkari lórom · lätti garlapu skābene · liettua panaminė rūgštynė · puola szczaw domowy · tsekki šťovík dlouholistý, šťovík domáci · slovakki štiavec, šťavel domáci · sloveeni dolgolistna kislica · kroaatti kiselica · ukraina щавель довголистий · venäjä щавель длиннолистный, щавель домашний · japani no-daiô, nodaio, ノダイオウ · korea gae dae hwang, 개대황 · kiina cháng yè suān mó, 长叶酸模]

Pohjoismaiden yleisin hierakka, joka esiintyy alkuperäisenä Euroopan pohjoisosissa (sekä Ranskassa ja Espanjassa), Aasian läntisissä osissa ja kaukoidässä, ja on levinnyt Kanadaan.

Lehdillä ja varsilla saa värjättyä voimakkaita keltaisia. Juuresta saa vaaleanpunertavia sävyjä. Alkusyksyn juuri kuivuneista siemenistä oransseja ja punaisia sävyjä, myöhemmin ruskeaa.

Kasvi sisältää todella runsaasti vahvaa väriainetta, ja on aika mielenkiintoista, että sitä ei juurikaan mainita vanhoissa värjäysohjeissa. Kasvi on kuitenkin tunnettu lääkekasvina jo hyvin kauan.

Lapathi acuti radix mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840).

Rumex obtusifolius Tylppälehtihierakka

Acetosa obtusifolia, Lapathum obtusifolium, Rumex obtusifolius var. concolor
puistohierakka
[englanti bitter dock, blunt-leaved dock, broad-leaf dock, broad-leaved dock, butter dock, common wayside dock, round-leaved dock · gaeli copg · iiri copóg shráide · kymri dail tafol · ruotsi tomtskräppa, åkertomtskräppa · tanska butbladet skræppe · norja byhøymol · saksa Ampfer, Grindampfer, Grindwurz, stumpfblättriger Ampfer, wilder Ampfer · hollanti ridderzuring · ranska parelle, patience sauvage, patience à feuilles obtuses, rumex à feuilles obtuses · oksitaani ardas, arradiac, arragnét, arudets, espadasse, saladerou · italia lingua di capra, romice a foglie ottuse, romice comune, romice dei tetti · espanja acedera, acedera de hojas obtusas, acedera obtusifolia, engordapuercos, lengua de vaca, lenguaperro, romaza, romaza de hoja grande, romaza vulgar · aragonia acedera, lengua de perro, romaza · katalaani llengües de bou, paradella obtusifòlia · portugali azeda-de-folha-larga, azeda-de-folhas-largas, coenha, erva-britânica, labaça, labaça-de-folha-larga, labaça-obtusa, labaçol, manteigueira, ruibarbo-selvagem · viro tömbilehine oblikas · unkari réti lórom · kreikka μεγάλο λάπαθο · albania lëpjetë e rëndomtë, lëpjetë me gjethe shytë · turkki kökükızıl · lätti struplapu skābene · liettua bukalapė rūgštynė · puola szczaw tępolistny · tsekki šťovík tupolistý · slovakki štiavec tupolistý, šťavel tupolistý · sloveeni topolistna kislica · kroaatti tupolisna kiselica · bulgaria тъполистен лапад · serbia штавељ коњштак · venäjä щавель туполистный · japani ezo-no-gishi-gishi, hiroha-gishi-gishi エゾノギシギシ, ヒロハギシギシ · korea dol so ri jaeng i, dung geun so ri jaeng i 돌소리쟁이, 둥근소리쟁이 · kiina dùn yè suān mó, 钝叶酸模]

Hierakkaesiintyy alkuperäisenä koko Euroopassa, Aasian läntisissä osissa ja Lähi-Idässä, ja on levinnyt Kaakkois-Aasiaan sekä osiin Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa.

Sisältää parkkiaineita ja vähän antrakinoniglykosideja. Juurista saadaan mustaa ja keltaista; ruskeita sävyjä. Alkusyksyn juuri kuivuneista siemenistä oransseja ja punaisia sävyjä, myöhemmin ruskeaa.

Rumex scutatus Kilpisuolaheinä

Acetosa scutata, Lapathum scutatum, Rumex aetnensis, R. glaucus, R. hastaefolius, R. pubescens, R. scutatus var. hortensis
[englanti shield dock, French sorrel · ruotsi sköldsyra · tanska rundbladet syre · norja skjoldsyre · saksa römischer Ampfer, Schildampfer, schildblättriger Ampfer · hollanti Spaanse zuring · ranska oseille en écusson, oseille ronde, oseille écussonnée, patience à écusson, rumex à écussons · oksitaani agreta, saladèro saubadjo · italia erba pan e vin, romice scudato · espanja acedera, acedera redonda, acedera romana, vinagrera de pájaro, vinagretas · aragonia acedera chulletes, binagreta, magreta · katalaani badola · unkari francia lórom · kreikka ρούμεξ ασπιδωτός · turkki ekşimen · puola szczaw tarczolistny · tsekki šťovík štítnatý · slovakki štiavec · sloveeni ščitasta kislica · kroaatti štitasta kiselica · bulgaria щитовиден лапад · ukraina щавель щитковий · venäjä щавель щитковидный]

Kilpisuolaheinä kasvaa alkuperäisenä Keski- ja Etelä-Euroopassa, Keski-Aasiassa (Kazakstanissa) sekä Lähi-Idässä, ja on levinnyt Ruotsiin ja Britein saarille.

Ohjeita

Alina Hellén: Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla -kirjassa (1905/1919) neuvotaan valmistamaan vaaleanruskeanharmaata (4 kg suolaruohoja keitetään rautapadassa neljä tuntia ja kun vesi on jäähtynyt langat jätetään siihen muutamaksi tunniksi) sekä mustaa (4 kg suolaheinää + 1 kg sinilastua ja 6-8 litraa lipeää).

---

Monet hierakat ovat rohtokasveja, erityisesti poimuhierakka (Rumex crispus).

Suolaheinien lehdissä on kaliumoksalaattia, joka saa lehdet maistumaan suolaisilta.