Värjäys: Salix Pajut

[Salicaceae]

[englanti willows · ruotsi viden · tanska pil · norja vier · saksa Weide · ranska saule · italia salice · espanja sauce · albania shelg · puola wierzba]

Pajulajeja on useita, mutta niiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa, sillä useilla pajulajeilla on useita alalajeja ja muunnoksia, ja monet niistä risteytyvät helposti. Vanhoissa värjäysoppaissa pajulajia harvoin ilmaistaan eksaktisti: usein puhutaan vain pajusta.

Pajun kuorta on käytetty nahkojen parkitsemiseen ja tekstiilien keltaiseksi ja ruskeaksi värjäämiseen. Myös pajun lehtiä on käytetty värjäämiseen, vaikka mainintoja vanhoista resepteistä ja kirjallisuudesta löytyy verraten vähän ottaen huomioon pajun yleisyyden. Mm. Kotitaide-lehdessä vuonna 1902 julkaistussa artikkelissa Kasviväreillä värjääminen löytyy ohje voimakkaan vihreänkeltaisen värjäämiseen pajunlehdillä.

Cennino Cenninin keskiaikaisissa neuvoissa hyvät piirustushiilet sai pajusta. Pitkittäin halotut, sileiksi ja sukkulamaisiksi hiotut pajut sidottiin kuparilangalla kimpuiksi, laitettiin hyvin suljettuun savipataan ja laitettiin yöksi leivinuuniin.

Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) kerrotaan, että Altaissa kasvaa yli 30 pajulajia, joita voi kaikkia käyttää värjäys- ja parkitsemiskasveina.

Salix caprea Raita

hajava, lempipaju, raaja, raitapaju, vahvapaju
Capraea vulgaris, Nectopix caprea, Salix caprea subsp. caprea, Salix caprea var. tomentosa, Salix tomentosa; Amerina tomentosa, Nectopix sphacelata, Salix aquatica
[englanti goat willow, common sallow, great sallow, palm willow, pussy willow · kymri helygen ddeilgron · ruotsi sälg; vanha nimitys pfall · tanska selje-pil · norja selje · islanti selja · saksa Palmweide, Sahle, Salweide, Solweide · hollanti boswilg, waterwilg · ranska bonnade, boursault, civette, gévrine, marsaule, marsault, osier cendré, petit marceau, saule cendré, saule des chèvres, saule gris, saule marsault, saule mâle, vorde · oksitaani bedis, bedissa, bime, bimi, gatsausé · italia salcio caprino, salcio delle capre, salica, salice caprino, salice delle capre, salicone · espanja salce blanco, sauce cabruna, sauce cabruno, zargatillo · aragonia cataluñé, salguera, salzamorrera, sauce cabruno · baski ahuntz-sa-hatsa · katalaani gatsaule · galitsia salgueiro cabuxo · portugali salgueiro-cabuxo, salgueiro-cinzento, vimeiro-cinzento · unkari kecskefűz · kreikka · albania shelg · romania salcie capreasca · turkki sorgun · puola wierzba iwa · tsekki vrba jíva · slovakki vŕba rakyta · sloveeni iva · kroaatti iva, vrba iva · bulgaria ива, козя върба · ukraina верба козяча · venäjä бредина, ива козья · korea jom ho rang beo deul, 좀호랑버들 · kiina huáng huā liǔ, 黄花柳]

Raita kasvaa alkuperäisenä Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja alueella Kiinasta Japaniin, sekä se on tulokas Pohjois-Amerikan itäosissa ja Etelä-Amerikan eteläkärjessä.

Johan Fischerströmin kuvauksessa "Anmärkningar om Södra-Halland, Senare stycket" (Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Decemb. 1761) kerrotaan, kuinka Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Hallandin läänissä raidankuoren ja lepänkuoren sekoituksella on värjätty pellavavaatteita mustaksi.

Lönnrot kertoo Flora Fennicassa (1860/1866), että lappalaiset käyttävät kuorta nahan valmistukseen; todennäköisesti tässä tarkoitetaan nahan parkitsemista.

Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) mainitaan lyhyesti, että raidasta saa mustaa väriä.

Salix cinerea Tuhkapaju

koripaju, nahkapaju, parkkipaju, vesipaju, virnapaju, virpapaju, vitsapaju
Capraea cinerea, Salix aurita var. cinerea, Vimen cinerea
[englanti common sallow, grey sallow, grey willow · ruotsi gråvide · tanska grå-pil · norja gråselje · saksa aschgraue Weide, Aschweide, graue Weide, Grauweide, Werftweide · hollanti grauwe wilg · ranska gévrine, osier cendré, saule cendré, saule gris · italia salice acuminato, salice cenerino, salice cinereo, salice selvatico · espanja sarcino · katalaani gatell, gatsalze, salze · portugali salgueiro-cinzento, vimeiro-cinzento · viro tuhkur pąju · unkari rekettyefűz · romania zălog · albania shelg · turkki boz söğüt · lätti pelēkais kārkls · liettua pilkasis karklas · puola wierzba szara, łoza · tsekki vrba popelavá · slovakki vŕba popolavá · sloveeni pepelnatosiva vrba · kroaatti pepeljasta vrba · bulgaria сина върба · serbia сива врба · ukraina верба попеляста · venäjä ива пепельная, ива серая · kiina huī liǔ 灰柳]

Tuhkapaju kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena lauhkealla alueella Euroopasta Lounais-Siperiaan sekä Kaukasuksella ja Marokossa, ja on levinnyt Pohjois-Amerikan itäosiin.

Lönnrot kertoo Flora Fennicassa (1860/1866), että tuhkapajun kuorta käytetään nahan parkitukseen.

Salix euxina Silosalava

piilipuu
Salix decipiens, Salix fragilis
[englanti crack willow, Black Sea Willow · ruotsi knäckepil · kreikka ιτιά · romania salcie plesnitoare · unkari törékeny fűz · tsekki vrba křehká · slovakki vŕba krehká · kroaatti krhka vrba · turkki biyareş · ukraina верба ламка · venäjä ива эвксинская]

Alunperin kotoisin Turkin alueelta. Suomessa satunnaisesti tavattu tulokas, joka on havaittu ensimmäisen kerran vuoden 1980 jälkeen.

Salavan kuoren suikaleista saadaan violetinpunertavaa väriä.

Salix exigua

Salix fluviatilis var. exigua, Salix longifolia var. exigua
[englanti sandbar willow, coyote willow, narrow-leaf willow · saksa Koyotenweide · ranska saule coyote, saule intérieur]

Paju kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsiosissa ja on levinnyt myös Saksaan.

Pajua on käytetty värjäykseen paikallisesti. Murskatuista vitsoista saadaan punaista väriä.

Salix exigua var. hindsiana

Salix hindsiana, S. fluviatilis f. hindsiana, S. sessilifolia var. hindsiana; Salix parishiana
englanti sandbar willow]

Paju kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsiosissa ja Meksikon luoteisosissa.

Pajun lehdistä saadaan keltaista ja sitä on käytetty värjäykseen paikallisesti.

Salix nigra

Amerina nigra, Pleiarina nigra; Amerina balduiniana, A. houstoniana, Nectolis ambigua, Nestylix falcata, Salix ambigua, S. denudata, S. dubia, S. falcata, S. flavovirens, S. gongylocarpa, S. houstoniana, S. ligustriana, S. ludoviciana, S. marginata, S. pensylvanica, S. pentandra, S. testacea, S. tristis, S. vulgaris
[englanti black (American) willow · saksa amerikanische Schwarzweide, dunkle Weide · ranska saule noir d'Amérique · italia salice nero d'America]

Paju kasvaa Pohjois-Amerikan itäosissa ja Meksikon pohjoisosissa. Puuta on käytetty värjäykseen paikallisesti.

Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan, että villaan pajunkuorella voi värjätä alunapuretuksella punertavan rusehtavaa sekä vaaleanruskeaa; molemmilla väreillä on kohtalainen valonkesto, mutta hyvä pesunkesto.

Salix pentandra Halava

halapaju, hanhenpaju, ojahalava, raita, vahvapaju
Amerina glandulosa, Pleiarina pentandra, Salix glandulosa, S. pentandra var. polyandra, S. polyandra; Lusekia laurina, Salix burqinensis, S. fissa, S. fragilis, S. fragans, S. friesii, S. laurifolia, S. polyandra
[englanti bay willow, bay-leaved willow, (Yhdysvallat) laurel willow · kymri helygen beraroglaidd · ruotsi jolster; hilster, jonster, wekur (Samzelius 1765) · tanska fernhannet pil · norja istervier · islanti gljávíðir · saksa Bitterweide, Faulweide, fünfstaubblättrige Weide, Lorbeerweide · hollanti laurierwilg · ranska saule laurier, saule odorant, saule à cinq étamines · italia salice laurino, salice odoroso · espanja sauce de cinco estambres, sauce laurifolio · katalaani salze pentandre · viro raudremmelgas · unkari babérfűz · turkki soyurgan · lätti šķetra · liettua virbinis, virbis · puola wierzba laurowa, wierzba pięciopręcikowa · tsekki vrba pětimužná · slovakki vŕba päťtyčinková · sloveeni peteroprašniška vrba · kroaatti puzava vrba · bulgaria петтичинкова върба · ukraina верба п'ятитичинкова · venäjä ива пятитычинковая, чернотал · kiina wǔ ruǐ liǔ 五蕊柳]

Halava kasvaa alkuperäisenä Euroopasta Mongoliaan ja on tulokas Kanadan eteläosissa ja Yhdysvaltain pohjois- ja koillisosissa.

Halavan kuivatuista lehdistä saadaan keltaista. Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) tämän tiedon lähteeksi mainitaan Linneauksen matkakertomuksia sekä Jörlinin kasvivärejä koskevan väitöskirjan Plantæ tinctoriæ (Uppsala 1759). Tämän mainitsee lyhyesti myös Lönnrot Flora Fennicassa (1860/1866). Halavaa lienee käytetty värjäykseen siellä täällä paikallisesti, mikään merkittävä kauppakasvi se ei värjäystarkoituksessa ole ollut.

Samzelius toistaa neuvon myös ohan Linderin kirjasta Swenska Färge-Konst (ensimmäinen painos 1720), jonka mukaan kuivattu ja survottu halavan sisäkuori tuottaa alunan kanssa keitettynä keltaista väriainetta, jota käyttävät tynnyrintekijät ja korintekijät.

Salix purpurea Punapaju

Knafia purpurea, Salix helix var. purpurea, S. monandra (var. purpurea), Vetrix purpurea
[englanti purple osier, bitter willow; Britannia purple willow · kymri helygen gochlas · ruotsi rödvide; rö-wiar, wide (Samzelius 1765) · tanska purpur-pil · norja rødpil · saksa Krebsweide, Purpurweide, Rotweide · hollanti bittere wilg · ranska osier des tonneliers, osier rouge, osier à une étamine, saule pourpre, verdiau · oksitaani bedissa, saule pourpre · italia salice rosso, salicella · espanja mimbrera, mimbrera purpúrea, mimbrera roja, saciña, saciño, sarga colorada, sarga fina, sargatilla fina, sargatillo, sauce amargo, sauce colorado, sauce rojo · aragonia mimbrera, sarga, sargatillo, sarguera, sauce rojo · baski zume gorria · katalaani saulic · portugali salgueiro-de-casca-roxa, vime-vermelho, vimeiro-vermelho · viro punapaju · unkari csigolyafűz · kreikka ιτιά πορφυρά, κοκκινοϊτιά · romania răchita roșie · albania shelg · turkki erguvani söğüt · liettua purpura kārkls, purpurinis karklas · puola wierzba purpurowa, wiklina · tsekki vrba nachová · slovakki vŕba purpurová · sloveeni rdeča vrba · kroaatti planinska vrba · bulgaria ракита, червена върба · ukraina верба пурпурова · venäjä ива пурпурная]

Punapaju kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Keski-Euroopassa, Balkanilla ja Afrikan pohjois-osissa, ja on levinnyt paikoin Pohjois-Amerikkaa sekä Norjaan ja Ruotsiin. Suomessa se on uusi, satunnaisesti havaittu tulokaskasvi. Samzelius (1765) mainitsee, että Ruotsissa punapajua kasvaa Skånessa, ja että se on tullut "viime aikoina" Saksasta.

Samzelius toteaa hyvin lyhyesti, että punapaju antaa kauniin keltaisen värin. Tiedon lähteeksi mainitaan Linneauksen matkakertomuksia sekä Jörlinin kasvivärejä koskevan väitöskirjan Plantæ tinctoriæ (Uppsala 1759).

Salix reticulata Verkkolehtipaju

Chamitea reticulata, Nectusion reticulata, Oisodix reticulata, Salix reticulata var. normalis, S. reticulata f. typica; Salix aemulans, S. cyclophylla, S. orbicularis, S. reticuloides
[englanti net-leaved willow, netted willow, reticulate willow · ruotsi nätvide · tanska netpil · norja rynkevier · saksa netzblättrige Weide, Netzweide · ranska saule réticulé, saule à réseau · espanja sauce reticulado · katalaani salenca reticulada · italia salice reticolato · portugali salgueiro-reticulado, vimeiro-reticulado · romania salcie pitica · puola wierzba żyłkowana · sloveeni mrežolistna vrba · bulgaria мрежолистна върба · ukraina верба сітчаста · venäjä ива сетчатая]

Verkkolehtipaju kasvaa Pohjois- ja Länsi-Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja Kanadassa.

Pajua on käytetty värjäykseen paikallisesti.

Salix triandra Jokipaju

Nestylix arborea, Pleiarina triandra, Salix amygdalina var. concolor, S. arborea, S. triandra subsp. concolor
[englanti French willow, almond willow, almond-leaved willow, Iso-Britannia almond-leaf willow · kymri helygen beraroglaidd · ruotsi mandelpil · tanska mandel-pil · norja mandelpil · saksa dreimännige Weide, dreistaubblättrige Weide, Mandelweide, Pfirsichweide · hollanti amandelwilg · ranska osier brun, osier franc, osier rouge, saule amandier, saule à feuilles d'amandier, saule à trois étamines · italia salice da ceste, salice triandro · espanja mandljasta vrba Slovene mimbrera oscura, sarga negra, sargatilla borde, sargatilla branca, sargatilla negra, sauce negro · aragonia sarga, sarga negra, sarguera · katalaani salze triandre · galitsia salgueiro de follas de amendoeiro · portugali salgueiro-com-folhas-de-amendoeira, salgueiro-folhas-de-amendoeira, vimeiro-folhas-de-amendoeira · viro loogapaju, vesipaju · unkari mandulalevelű fűz · kreikka αμυγδαλοϊτιά, ιτιά · heprea arvat sheloshet-ha'avkanim הָאַבְקָנִים-שְׁלוֹשֶׁת עַרְבַת · albania shelg · turkki bağ söğüdü · lätti vicu vītols · liettua krantinis gluosnis · puola wierzba migdałowa, wierzba trójpręcikowa · tsekki vrba trojmužná · slovakki vŕba trojtyčinková · kroaatti vrba žuta · bulgaria тритичинкова върба · serbia бадемаста врба · ukraina верба тритичинкова · venäjä белолоз, белотал, ива миндалелистная, ива миндальная, ива трёхтычинковая]

Jokipaju kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Koko Euroopassa, Aasiassa ja Luoteis-Afrikassa. Suomessa se kuuluu alkuperäisiin kasveihin, mutta on paikoin uhanalainen ja koko maassa silmälläpidettävä.

Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) mainitaan lyhyesti, että nuorista (kuoresta? lehdistä?) saadaan keltaista väriä.

Historia

Hämäläinen-lehden jutussa Pajun kuori (1868) mainitaan, että pajunkuori on paras parkkiaine, mitä Suomesta löytyy ja että sitä viedään myös ulkomaille: Itäsuomesta sitä wiedäänki suuret joukot Wenäjälle, erittäin Pietariin, josta taas Suomeen tuodaan summatoin paljous sekä walmiita nahkoja että nahtakaluja. Suomesta wiety parkki (pajun kuori) saadaan siis ostaa takasin paljo korkiampaan hintaan kuin se myytiin. Jutun julkaisuvuonna 1868 ilmestyi myös muissa lehdissä pajunkuoren keräämiseen kehottavia lehtijuttuja.

Useissa lehdissä hieman eri otsikolla ilmestyneessä artikkeliss (mm. Kaswien käyttäminen wärjäämiseen,Uudenkaupungin Sanomat 72, 6.7.1916)) kerrotaan, että pajua ei voi käyttää värjäämiseen tuoreena, vaan vasta poimintaa seuraavana vuonna. Silloin siitä saa kauniin pronssinruskean värin ja pidemmällä keittämisellä tummanruskean värin. Neuvon mukaan kuorta keitetään 2-3 tuntia ennen siivilöintiä. Ohjeessa myös huomautetaan, että lankoja ei esipureteta alunalla, mutta puretusainetta vastaava määrä alunaa laitetaan yhtäaikaa lankojen kanssa kattilaan. Värjäämisen jälkeen langat pitää pestä saippuavedessä.

Kirjassa The elements of materia medica and therapeutics (1854) paju mainitaan yhtenä puuna, josta valmistetaan hiiltä. Tosin, kirjassa ei mainita hiilen käyttöä kirjoitus- tai piirustushiilenä, vaan käyttö asejauheena (cannon, musket powder - hiili toimi ammuskuulan liukasteena.

---

Kiinalaiset käyttivät pajua kivunlievitykseen jo 500 eaa. Pajun kuorta on pureskeltu päänsäryn, kuumeen ja kivun helpotukseksi. Sen sisältämä salisiini hajoaa elimistössä salisyylihapoksi ja sokeriksi. Siis kyseessä on asperiini...

Salicis cortex af Salix pentandra et fragilis, eli pajunkuori (salavan ja halavan kuori), on mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840).