-

Värjäys: Sassafras albidum Sassafras

Laurus sassafras, Sassafras officinalis, Sassafras triloba, Sassafras variifolium
[englanti sassafras, sassafras root, cinnamon-wood, red sassafras, silky sassafras, smelly stock, white sassafras; ague tree (Gerarde 1597) · ranska sasafras (Gerarde 1597) · ruotsi sassafras · espanja sasafrás (Gerarde 1597) · choctaw kvfi · (timucualainen kieli) pauane (paname, Gerarde 1597)] · winauk

Sassafras -kasvia kasvaa vain kolmea lajia: yhtä Pohjois-Amerikan kaakkoisosissa, yhtä Kiinassa ja yhtä Taiwanissa. Englanninkielen sassafras -nimi tulee intiaaneilta. Kasvista saatu väriaine oli ensimmäisiä tuontituotteita Amerikan mantereelta.

Juuren keitetystä kuoresta saatiin oranssia (oranssinruskeaa), keltaista tai punaista väriä vaatteisiin. Ruotsalainen Pehr Kalm vieraili Philadelphian alueella 1748, ja matkakertomuksessaan hän mainitsee sassafrasin kuorella värjäämisen. Hänen mukaansa villaan värjättiin messinkipadoilla virtsan avulla pysyvää oranssia väriä:

The bark of this tree is used by the women here in dying worsted a fine lasting orange colour, which does not fade in the sun. They use urine instead of alum in dying, and boil the dye in a brass boiler, because in an iron vessel it does not yield so fine a colour.

Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan, että villaan saadaan kromipuretuksella punertavia vaaleanruskeita ja ruskeita (rose-tan, rose-brown), joilla on kohtalainen valonkesto ja hyvä pesunkesto, ja ruskeaa, jolla on hyvä valonkesto. Saman kirjan mukaan puuvillaan saa aluna- ja rautapuretuksen yhdistelmällä tummanharmaan ja tumman punaruskean.

Ilmeisesti sassafrasilla on värjätty vain kotikäyttöön, eikä se koskaan ole ollut ammattivärjäreiden käyttämä väriaine.

Tunnetaan usein parhaiten kasvin juurista valmistetusta teestä. Käytetty myös lääkekasvina mm. reumatismiin ja iho-ongelmiin, antiseptisia ominaisuuksia. Pohjois-Amerikan intiaanit käyttivät kasvin juuresta valmistettua haudetta kuumeen laskemiseen. Puun öljyä on käytetty parfyymina. Intiaanit sekoittivat kasvia karhunöljyyn, jota hierottiin vastasyntyneiden iholle - se suojasi hyönteisiltä.

Lähteitä / lukemista

Furry, Margaret S. & Viemont, Bess. M. Home Dyeing with Natural Dyes. United States Department of Agriculture. Miscellaneous Publication No 230. Washington, D.C., 1935
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Kalm, Pehr Travels into North America. Printed for T. Lowndes, Lontoo 1773
The Domestic Dyer, Being Receipts for Dying Cotton and Linen, Hot and Cold, 1811
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Sassafras