[Solanaceae]
[englanti nightshade · ruotsi skattor]
Solanum caeruleum, S. campanulatum, S. cearense, S. confertum, S. dusenii, S. falcatum, S. glabellum, S. indigoferum, S. laxiflorum, S. microcalyx, S. microrbitum
[englanti ]
Kasvaa pääasiassa Brasiliassa ja sen ympärysmaissa. Varmistamattoman tiedon mukaan kasvi sisältää indigoa, joka antaa sinisen värin. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että tätä koisoa ei ole käytetty värjäyskäyttöön; esimerkiksi Useful Tropical Plants -sivusto mainitsee vain sen lääkekäytön, ja ettei tiedossa ole muuta käyttöä. Todennäköisesti aiemmin kasvista käytetyt nimet Solanum caerulum ("sininen koiso") ja Solanum indigoferum ("indigokoiso") ovat aiheuttaneet jonkinlaisen väärinkäsityksen. Todennäköisimmin kasvia ei ole käytetty värjäykseen.
aubergiini, patamunakoiso
Solanum oviferum, S. ovigerum
[englanti aubergine, brinjal, eggplant; jew's apple, mad apple, melongene
· ruotsi aubergin, äggplanta
· tanska aubergine
· saksa Aubergine, Eierfrucht, Eierpflanze, Melanzani
· hollanti aubergine, eierplant
· ranska aubergine
· italia maranziana, melanzana, mulignana, petrociana
· espanja berengena, berenjena
· katalaani albergínia
· portugali berenjena, beringela
· viro baklažaan
· unkari padlizsán, tojásgyümölcs
· kreikka μελιτζάνα
· romania vînăta
· albania olane
· turkki patlıcan
· lätti sēklas
· liettua baklažanai, baklažanas
· puola psianka podłużna
· tsekki baklažán, lilek vejcoplodý, patlažán
· slovakki baklažán vajcoplodý
· sloveeni jajčevec, melancana
· kroaatti patlidžan
· bulgaria патладжан
· serbia модри патлиџан, плави патлиџан
· ukraina баклажан синій
· venäjä баклажан, бклажан обыкновенный, демьянка, паслён баклажан, синенькие
· swahili biringani
· hindi baigan बैगन
· indonesia terung
· japani nasu ナス
· korea ga ji 가지
· kiina qié 茄]
Munakoiso kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena trooppisessa ja subtrooppisessa Aasiassa ja Madagaskarilla, ja on sieltä levinnyt Kaukaasiaan ja viljelykasvina miltei kaikkialle maailmaan.
Munakoison kuoren tummanvioletti väri tulee antosyaaneista.
400-luvulla kiinalaiset naiset kiillottivat ja värjäsivät hampaansa munakoison kuorella, jolloin hampaiden väri muuttui tummaksi tai harmaaksi. Tekstiilien värjäykseen sitä ei tiedetä käytetyn, mutta nykyaikana sen käyttöä sekä lääketieteellisessä värjäyksessä että tekstiilivärjäyksessä tutkitaan. Myös munakoison antosyaanivärien mahdollista käyttöä aurinkokennojen herkistinvärinä on tutkittu.
[englanti nightshade, common nightshade, black nightshade, hound berry, sunberry, wonderberry
· iiri fuath dubh
· kymri codwarth du
· ruotsi nattskatta, svart nattskatta; hanletsgräs, battskategräs (Samzelius 1765)
· tanska sort natskygge
· norja svartsøtvier
· saksa schwarzer Nachtschatten
· hollanti zwarte nachtschade
· ranska amourette, brède morelle, crève-chien, morelle commune, morelle noire, raisin de loup, tue-chien
· oksitaani erba néra, erbe-de-la-gale, toumàta saubadja
· italia ballerina, erba morella, morella comune, morella minore, pomidorella, solano nero
· espanja chiquilite, hierba mora, morella, pataca, solano negro, tomatillos, tomatillos del diablo, tomatillos negros, tomatito, tomatitos; Bolivia cushay; Honduras llague, mata-gallina; Nicaraqua yocoyoco
· aragonia hierba mora, tomatetes, yerba negra
· baski mairu-belar, mairu-belarra
· katalaani herba mora, morella, morella de gra, morella negra, morella vera, pebre d'ase, tomaquera del dimoni, tomatera borde
· portugali erva-das-bugalhinhas, erva-do-bicho, erva-dos-bugalhos, erva-moira, erva-moira-de-baga-preta, erva-moira-mortal, erva-moira-negra, erva-moira-sem-pelos, erva-nociva, erva-santa, tomateiro-bravo, tomateiro-do-diabo; Brasilia erva-moura
· viro must maavits
· unkari fekete csucsor, fekete ebszőlő
· kreikka στίφνος
· heprea solanum shachor שָׁחֹר סוֹלָנוּם
· romania zârnă, zîrnă roșie
· albania idhnakthi i zi, solane
· lätti melnā naktene
· liettua juodoji kiauliauogė
· puola psianka czarna
· tsekki lilek černý
· slovakki ľuľok čierny
· sloveeni pasje zelišče
· kroaatti crna pomoćnica
· bulgaria черно кучешко грозде
· serbia обична помоћница, црна помоћница
· ukraina паслін чорний
· venäjä паслён чёрный
· japani inuhô-zuki イヌホオズキ, pakanasu パカナス
· kiina lóng kuí 龙葵]
Mustakoiso kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Keski- ja Etelä-Euroopassa, Afrikan pohjoisosissa ja alueella, joka ulottuu Lähi-idästä Kaakkois-Aasiaan, ja se on levinnyt myös Pohjoismaihin ja lähes kaikkialle Venäjälle, Australiaan ja monin paikoin Pohjois-Amerikkaa.
Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) huomautetaan orapaatsamaa koskevassa kohdassa lyhyesti, että kun koisonmarjoja murskataan liidun kanssa, saadaan yhdenlaista mehuvihreää. (Rifwer man nattskatebär med krita fås ock en sort Saftgrön) Kirjassa on myös oma kohta mustakoisolle; siinä neuvotaan etukäteen valkaistun liinavaatteen (?, lindna) värjääminen vihreäksi alunan kanssa marjoista puristetulla mehulla. Molempien tekstien lähteeksi on mainittu Johan Linderin kirja Swenska Färge-Konst (ensimmäinen painos 1720).
Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) mainitaan hyvin lyhyesti, että marjat tuottavat ruskeita, sinisiä ja khakin sävyjä.
Nycterium vespertilio
Koisokasvi kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Kanariansaarilla.
Kasvin mehua on käytetty ehostukseen. Mikään varsinainen värikasvi se ei ole.
Благовещенский, В. В. ДИКОРАСТУЩИЕ КРАСИЛЬНЫЕ РАСТЕНИЯ УЛЬЯНОВСКОЙ ОБЛАСТИ. Kirjassa Валкин, М. X. (Еd.) -КРАЕВЕДЧЕСКИЕ ЗАПИСКИ ВЫПУСК I. УЛЬЯНОВСКИЙ ОБЛАСТНОЙ КРАЕВЕДЧЕСКИЙ, МУЗЕЙ. УЛЬЯНОВСК 1953. s.71-86
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Samzelius, Abraham Beskrifning på swenska färgegräsen. Sammandragen 1763. Joh. Lindh. Kongl. priv. bok-tr., Örebro 1765
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Useful Tropical Plants tropical.theferns.info
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit, sienet ja eläimet / Solanum