Värjäys: Solidaco Piiskut

[Asteraceae, Compositae]

Suurin osa piiskuista on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sukuun kuuluu noin 100 lajia, joista vain kultapiisku kasvaa luonnonvaraisena Suomessa.

Pohjois-Amerikassa, jossa piiskut ovat hyvin yleisiä, niitä on käytetty myös laajalti värjäämiseen. Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) ei värjäysohjeissa erotella mitään tiettyä piiskua, vaan ohjeet koskevat kaikkia piiskulajeja. Kirjassa huomautetaan myös, että kasvin oman pronssin ja keltaruskeiden värien lisäksi siitä saa indigon kanssa tummia vihreitä sekä krapin kanssa terrakotan sävyjä ja vaaleanpunertavia ruskeita, jotka kaikki kestävät sekä valoa että pesua. (Kirjan piiskuohjeissa puretusaineena käytetään kromia.)

Myös joitakin muita suvun kasveja voi käyttää värjäykseen:

Solidago canadensis Kanadanpiisku

Aster canadensis, Doria canadensis, Solidago glabra subsp. canadensis
[englanti goldenrod, Canadian goldenrod, meadow goldenrod, meadow groundsel · ruotsi kanadensiskt gullris · tanska Canadisk gyldenris · norja Kanadagullris · saksa Kanada-Goldrute, kanadische Goldrute · hollanti Canadese guldenroede · ranska gerbe d'or, solidage du Canada, verge d'or du Canada · italia verga d'oro canadese, verga d'oro del Canadà · espanja lechuguilla, plumero amarillo, vara de oro, vara de oro de Canadá, vara de San José · katalaani solidago del Canadá · portugali vara-de-ouro · viro Kanada kuldvits · unkari kanadai aranyvessző · romania sînzîiană de grădină · turkki arsız altınbaşak · lätti Kanādas zeltgalvīte · liettua kanadinė rykštenė · puola nawłoć kanadyjska · tsekki celik kanadský, zlatobýl kanadský · slovakki zlatobyľ kanadská, zlatá byľ kanadská · sloveeni kanadska zlata rozga · kroaatti gustocvjetna zlatnica · bulgaria канадска златица. канадски енчец · serbia густоцветна златница. куђеља · ukraina золотушник канадський, золотушник канадський · venäjä золотарник канадский · japani kanadaakinokirinsô カナダアキノキリンソウ · kiina jiā ná dà yī zhī huáng huā, 加拿大一枝黄花]

Kanadanpiisku kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Pohjois-Amerikassa, mutta on levinnyt Eurooppaan, läntiseen Aasiaan ja Kauko-Itään, Indonesiaan, Intiaan ja Australiaan. Amerikkalaisia piiskulajeja on tuotu Suomeen koristekasveiksi, ja kanadanpiisku on näistä tuoduista kasveista Suomessa yleisin.

Kasvista on valmistettu keltaista väriainetta mm. Pohjois-Amerikassa. Kalm kertoo kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763), että Pohjois-Amerikassa New Yorkin provinssissa "naisväki kerää tuoreet kukat ja keittää ne hyvin vedessä, lisää alunaa ja värjää sitten villaan kaunista keltaista väriä, joka ei muutu." Kalm huomauttaa myös, että pellavassa väri ei pysy.

Solidago odora

Aster odorus
[englanti blue mountain tea, fragrant-leaved goldenrod, sweet goldenrod, sweet-scented goldenrod]

Kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Yhdysvaltain keski- ja itäosissa lauhkeilla vyöhykkeillä

Kukista saa erisävyisiä keltaisia.

Solidago rigida

Leioligo rigida
[englanti hardleaf goldenrod, rigid goldenrod, stiff goldenrod · saksa steife Goldrute]

Kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena lauhkeilla vyöhykkeillä Kanadassa ja Yhdysvalloissa niiden länsirannikkoa lukuunottamatta.

Kukinnoista saa erisävyisiä keltaisia.

Solidago virgaurea Kultapiisku

Solidago japonica, S. virgaurea subsp. nudiflora / rupicola / virgaurea, S. vulgaris
keltainen kukka, kuismaheinä (naisten), kultalatva I. -ruoska, paimensauva, piiskun- l. pyynlehti, tarttuneenruoho, viinakukka, vähä-leiniruoho
[englanti goldenrod, common goldenrod, Aaron's Rod, European golden Rod, goldruthe, golden rod herb, gonea tea, solidago, verg d'or, woundwort, wound weed; Golden Rod (Gerarde 1597) · iiri slat óir · kymri eurwialen · ruotsi gullris · tanska almindelig gyldenris, nawłoć pospolita · norja gullris · saksa Goldrute, gemeine Goldrute, gewöhnliche Goldrute, Goldrautenkraut, echte Goldrute, Echtgoldrute, Edelwundkraut, Gartheil, Gelbe Rafel, Goldene Jungfrau, Goldwundkraut, Güldenwundkraut, Jakobsstab, Schoßkraut, Unsegenkraut, Waldkraut · hollanti echte guldenroede, gewone guldenroede; Guldenroede (Gerarde 1597) · ranska verge d'or, verge d'or commune, verge d'or officinale, baguette d'Aaron, herbe des juifs, solidage des bois, solidage verge d`or (Gerarde 1597)]

· oksitaani solidaga, verda d'or · italia erba pagana, verga d'oro comune · espanja altabaca, consuelda sarracénica, hierba de los indios, hierba de los judíos, palo de oro, plumeros amarillos, ramo de San José, solidago, te de Gredos, vara de oro, vara de oro menor, vara de San José · baski urrezkomakila · katalaani cara d'or, cercavinya, consolda, grana d'or, herba daurada, sarraïnesca, vara d'or, vara de Sant Josep, virgaura · galitsia herba do gorgillo, herba forte, vara de ouro · portugali consolda dos sarracenos, erva-forte, solidagem, vara-de-oiro, vara-de-ouro, vara-de-ouro-ordinária, vara-dourada, verga-de-ouro, virgáurea, virgáurea-verdadeira · viro harilik kuldvits · unkari közönséges aranyvessző · kreikka χρισόβεργα · romania splinuță · albania shufërata, solidagë shufërartë · turkki altınbaşak çiçeği · lätti dzeltenā zeltgalvīte · liettua paprastoji rykštenė · puola nawłoć pospolita · tsekki celik zlatobýl, zlatobýl obecný · slovakki zlatobyľ obyčajná, zlatá byľ obyčajná · sloveeni navadna zlata rozga · kroaatti obična zlatnica · bulgaria обикновена златица, златиц енчец · ukraina золотушник звичайний · venäjä золотарник обыкновенный, золотая розга, золотая розга обыкновенная · japani akinokirinsō アキノキリンソウ · kiina máo guǒ yī zhī huáng huā, 毛果一枝黄花 · latina virga aurea (Gerarde 1597) · apteekkinimet Hb. consdlidoe saracenicae, virgae aureoe (Lönnrot 1860) · chee noo, chi nu]

Kasvaa lähes kaikkialla Euroopassa sekä Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa. Kultapiisku on yleinen koko Suomessa ja Suomen ainoa kotimainen piiskulaji. Kasvi sisältää flavonoideja kuten rutiinia, iso-kversitiinia ja astragaliinia.

Värjäystä varten kasvin maan yläpuoliset osat kerätään ennen kukkimista tai kukkimisen aikaan. Kasvia voi käyttää sekä tuoreena että kuivattuna. Kuivattua matreriaalia pitää liottaa ennen värjäystä vähintään yön yli. Värjäyksessä voidaan käyttää koko kasvi. Kangasta/lankaa ei tarvitse purettaa, väri tarttuu hyvin mm. villaan, silkkiin ja puuvillaan. Alunapuretuksella saa väristä kullankeltaisen ja rautapuretuksella oliivinvihreä.

Lönnrot mainitsee kasvin teoksessaan Flora Fennica (1860) keltaruskean värin lähteenä. Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina myös Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919): Koko kasvi käytetään. Siitä saadaan keltaväriä. Keltaista kasvista valmistivat mm. Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat.

Historia

Englannissa kultapiiskusta käytettävät nimitykset Aaron's Rod ja Jew's Rod viittaavat keltaiseen vaatetukseen, joihin juutalaiset pakotettiin pukeutumaan keskiajalla.

Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaiden tiedetään käyttäneen kultapiiskua värjäämiseen.

---

Keskiajalla kultapiiskua käytettiin lääkekasvina. Se edistää virtsan erittymistä ja sillä on hoidettu munuais-sairauksia ja yskää.