Värjäys: Styphnolobium Pagodipuut

[Faboideae, Sophoreae]

englanti pagoda tree

(Sophora -suvun nimi on aiemmin ollut suomeksi pagodapuut, mutta nykyään sillä nimellä viitataan Styphnolobium -suvun puihin.)

Styphnolobium japonicum Japaninpagodipuu

Sophora japonica
[englanti japanese pagodatree, sophora, Chinese scholar tree · ruotsi pagodträd · saksa japanischer Schnurbaum · hollanti honingboom · ranska arbre des pagodes du Japon, sophora du Japon · italia sofora, sofora del Giappone · espanja acacia del Japón, sófora, sófora del Japón · katalaani sófora · portugali acácia-do-japão · unkari közönséges pagodafa · albania soforë · turkki sofora · puola perelkowiec chiński, perełkowiec japoński, sofora japońska, szupin chiński, szupin japoński · tsekki jerlín japonský · slovakki sofora japonská · sloveeni japonska sofora, metuljnice, pagodovec · kroaatti sofora · bulgaria софора · serbia јапански багрем · ukraina стифнолобіум японський · venäjä софора японская · indonesia sari kuning · japani enju エンジュ · korea hoe hwa na mu 회화나무 · kiina huái 槐, huaishu · tukhmak, tukhmia, tukhmyak’]

Japaninpagodapuu kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Keski- ja Etelä-Kiinassa, mutta on levinnyt Koreaan ja Japaniin sekä paikoin Pohjois-Amerikan itäosia, Afrikkaa ja Eurooppaa, Mustanmeren pohjois- ja itäpuolelle, Intiaan, Pakistaniin ja Kaukasukselle. Puuta kasvatetaan Aasiassa usein buddhalaistemppelien ympäristössä. Väriä luovuttavat kukat tunnetaan nimillä wai-fa tai wai-hwa ja kyseessä on jo muinoin käytetty kiinalainen värjäysaine ja verenvuotoa tyrehdyttävä lääkeaine. Sisältää rutiinia.

Kukinnoista saadaan keltaisen sekä harmaan sävyisiä värejä (C₂₇H₃₂O₁₆). Keltaista väriainetta saadaan keittämällä kuivattuja kukkia ja nuppuja vedessä. Kasvin (kullan)keltainen on hyvin kestävää ja laadukasta ja kutsutaan mm. nimellä imperial yellow. The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) mainitaan, että Kiinassa kehittymättömien kukkanuppujen keltaisella väriaineella on värjätty mandariinien silkkiset kaavut. Kukkanuput kuivataan nopeasti ja usein niihin sekoitetaan pieni määrä liitua. Värjääminen tapahtuu keittämällä alunalla puretettua silkkiä puolitoista tuntia kukannuppuliemessä. Kirjan mukaan sitä käytettiin harvemmin puuvillan tai villan värjäämisessä. Villaan sillä on värjätty kromipuretuksella tylsää oranssia, alunalla keskikeltaista, tinalla kirkkaankeltaista ja raudalla tummaa oliivinvihreää.

Japaninpagodipuun kukat mainitaan vuoden 1872 Polyteknisen näyttelyn luettelossa yhtenä Keski-Aasian alueen väriaineista nimellä tukhmyak’. Kuvauksen mukaan niistä saa vihreää väriainetta, jota ei käytetä kuitenkaan suuressa määrin. Maailmannäyttelyn 1893 Venäjän osaston katalogissa kukista käytetään nimeä tukhmia. Schuyler kuvaa Turkmenistanin matkakertomuksessaan (1876) japaninpagodapuun keltaisen, joka alueella tunnettiin nimellä tukhmak.

Aiemmin väriaine oli kansainvälisesti merkittävä kauppatuote, mutta synteettisten väriaineiden tulon myötä sen kysyntä laski.