[Ericaceae]
Suvun latinankielinen nimi Vaccinium tulee latinan lehmää tarkoittavasta sanasta vacca - lehmät söivät mielellään suvun kasveja.
Cyanococcus angustifolius, Vaccinium myrtilloides var. angustifolium
[englanti lowbush blueberry
· ruotsi kanadensiskt blåbär]
Kanadanmustikka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena lauhkeilla alueilla Kanadan keski- ja itäosista Yhdysvaltain keski- ja itäosiin.
Amerikkalaisessa lihanjalostusteollisuudessa liha merkitään tämän amerikkalaisen mustikan värillä; Suomessakin merkintään käytetään mustikkaa.
kangasmustikka; musticka (Palmstruch 1804)
Myrtillus nigra, Vaccinium corymbosum, Vitis-idaea myrtillus
[englanti bilberry, whortleberry, airelle, black whortles, blackberry, bleaberry, blueberry, british bilberry, European blueberry, huckleberry, hurtleberry, hurts, trackleberry, whinberry
· iiri fraochán
· gaelilaiset kielet lus nan dearc
· kymri llus
· ruotsi blåbär; swälon (Samzelius 1765); böljon, slynnor, slinner (Palmstruch 1804)
· tanska blåbær, almindelig blåbær
· norja blåbær
· islanti aðalbláberjalyng
· saksa Blaubeere, Beerkraut, Bickbeere, Heidelbeere, Schwarzbeere, (keskiaika) Blew heidleber
· hollanti blauwe bosbes
· ranska aire, airelle, airelle myrtille, airelle noire, aradech, bleuet, brimbelle, cousinier, gueule noire, lucet, maurette, myrtille, pouriot, raisin de bruyère, raisin des bois
· oksitaani abagnoère, abaniou, airadech, ajoasse, anabion, auajoûs deths oùs, aujon, auju, avanhon, nabiu, naujon, obion, ujoère
· italia baggiolo, bagolo, mirtillo nero
· espanja arándano, mirtillo, mirtilo
· baski ahabia
· katalaani abaixoner, nabiu, nadiu, navissera, navissera comuna, raïms de pastor
· portugali arando, mirtilo, uva-do-monte
· viro mustikas
· unkari fekete áfonya
· kreikka βακκίνιο μύρτιλλος
· romania afin
· albania boronica, thrashegra mërsinës, thrashegër
· turkki ayıüzümü
· lätti mellene
· liettua mėlynė
· puola borówka czarna
· tsekki borůvka, brusnice borůvka
· slovakki čučoriedka obyčajná, čučoriedka čierná
· sloveeni borovnica, črnica
· kroaatti obična borovnica
· bulgaria черна боровинка
· serbia обична боровница
· ukraina чорниця
· venäjä голубика, гонобобель, черника, черника обыкновенная
· kiina hēi guǒ yuè jié 黑果越桔
· hindi neelabadari नीलबदरी
· havaiji ohelo
· "lappi" zerre (Palmstruch 1804)]
Mustikan englanninkielinen nimi bilberry (tai vanhoissa teksteissä bulberry) tulee tanskan tummaa marjaa tarkoittavasta sanasta bollebar.
Mustikka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena lauhkeilla alueilla Euroopassa, Aasiassa, Länsi-Kanadasta Yhdysvaltain luoteis- ja länsiosiin sekä Grönlannissa. Suomessa se on yleinen koko maassa kaikenlaisissa metsissä. Marjat sisältävät tanniinityyppisiä parkkiaineita ja antosyaaniaineita. Lehdet sisältävät myös katekiinityyppisiä parkkiaineita.
Terälehdistä saa sinistä ja ruskeaa, alunapuretuksella violettia. Tummanruskeaa on värjätty tammen äkämien kanssa. Joidenkin vanhojen ohjeiden mukaan salmiakin ja espanjanvihreän avulla mustikasta saa myös punaista. Emäs muuttaa mustikan väriä vihertävään ja happo punertavaan suuntaan.
Mustikkaa käytettiin värjäykseen mm. antiikin Roomassa.
Vitruuius in the seuenth booke of his Architecture doth also distinguish Vaccinium from the Violet, and sheweth that of it is made a gallant purple, which seeing that the written Hyacinth cannot do, it must needes be that this Vaccinium is another thing than the Hyacinth is, bicause it serueth to giue a purple die.
Plinie also in his 16. booke 18. chapter hath made mention of Vaccinia, which are used to die bondflaues garments with, and to giue them a purple colour.
But whether these of our Vaccinia or Whortle berries, it is hard to affirme, especially seeing that Plinie reckoneth up Vaccinia among those plants which growe in waterie places; but ours growe on mountains, upon high places subject to windes, neither is it certainly knowen to growe in Italie. Howsoeuer it is, these out Whortles may be called Vaccinia, and do agree with Plinies and Vitruuius his Vaccinia, bicause garments and linnen cloth may take from these a purple die.
[John Gerarde: The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.]
Mainitaan sinisen (violetin) värin lähteenä Pehr Kalmin tutkielmassa "Förtekning på någre Inhemska Färge-gräs" (Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Dec. 1745). Siinä neuvotaan keittämään alunalla puretettua villaa tai pellavaa murskattujen mustikoiden seassa, kunnes saadaan haluttu väri, joka sen jälkeen vielä käsitellään nopeasti lipeällä. Tekstin mukaan näin saatua violettia väriä käytetään erityisesti sukkien värjäämiseen. Samzelius on listannut tämän ohjeen ruotsalaisia värikasveja esittelevään kirjaansa (1765).
Johan Fischerströmin kuvauksessa "Anmärkningar om Södra-Halland, Senare stycket" (Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Decemb. 1761) kerrotaan, kuinka Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Hallandin läänissä värjätään mustikalla villaa ja pellavaa violetiksi. (Mustikkaan viitataan tekstissä sanalla blåbär, mutta sen latinankielinen nimi on jutussa vaccin. uligin.; Vaccinium uliginosum on nykypäivänä juolukan latinankielinen nimi.)
Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765), ruohoseljanmarjoja käsittelevässä kohdassa siteerataan Johan Linderin kirjaa Swenska Färge-Konst (ensimmäinen painos 1720). Kuvauksen mukaan lanka keitetään alunan ja tuhkan kanssa, jonka jälkeen vatkataan lipeä pois [lipeä syntyy tuhkaa keittämällä]. Ruohoseljanmarjoja (Sambucus ebulus) tai mustikoita murskataan etikassa ja lanka keitetään siinä hitaasti, jolloin väri muuttuu siniseksi, varsinkin jos joukkoon lisätään suolaa.
Mustikalla on kirjassa myös oma kohtansa Samzeliuksen kirjassa, ja siinä annetaan kaksi eri ohjetta siniselle. Toinen on peräisin yllämainitusta Linderin kirjasta: se värjätään etikan, alunan ja kuparikuonan avulla, ja jos halutaan sinisempi väri, lisätään tammenterhoja, ja jos vaaleampi, jätetään kuparikuona pois. Jälkimmäinen on referaatti yllä mainitusta Kalmin tutkielmasta vuodelta 1745.
Mustikka on listattu Palmstruchin kasvikirjassa (1804) yhtenä värikasveista. Kirjan mukaan tuoreilla mustikoilla saa pysyvän violetin värin alunapuretettuun villaan hyvin samantyyppisellä ohjeella kuin Kalmin tutkielmassa (1745); erona on, että Palmstruchin mukaan värjätyn langan pitää olla kuivaa ennen lipeäkäsittelyä. Kirjassa neuvotaan myös (raakakäännös): "Useita puuseppien viilutöihin ja vastaaviin tarkoitettuja lankoja voidaan säilyttää tai värjätä mustikkamehulla ja alunalla. Sekä maalarit että värjääjät valmistavat marjoista sinisiä, violetteja ja punaisia värejä erityistarpeisiin ja eri tavoin."
Mustikka, seljan marjat (Sambucus), mulperinmarjat (Morus nigra) ja likusterinmarjat (Ligustrum vulgare ) mainitaan sinisenä väriaineen lähteenä mm. 1847 ilmestyneessä kirjassa A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines [...] (Andrew Ure). Siinä neuvotaan keittämään pauna marjoja vedessä, lisämään unssi alunaa, rautavihtrilliä ja kuparisulfaattia, tai niiden sijaan vastaavat määrät espanjanvihreää ja viinikiveä. Tekstin mukaan rautapuretusta yksinomaan käyttämällä saadaan teräksen sininen ja tinapuretuksella violetihtava vivahde.
Mustikkaa on käytetty elintarvikevärinä ja Euroopassa sitä on käytetty esim. viinien sävyttämiseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana, kun aniliinivärien maahantuonti Saksasta Englantiin tyrehtyi, korvikkeena käytettiin mm. mustikkaa. Joissakin lähteissä mainitaan, että mustikkaa on käytetty teollisesti nimenomaan ruskeana ja keltaisena nahkavärinä. Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) kerrotaan, että mustikka soveltuu värjäämisen lisäksi nahan parkitsemiseen.
Lönnrot mainitsee mustikan teoksessaan Flora Fennica (1860/1866) lyhyesti: Mehulla painetaan punasinervää. (Painaminen tarkoittaa tässä yhteydessä värjäämistä.) Vanhoja värjäystapoja artikkelissa Kotitaide-lehdessä 6, vuodelta 1902, mainitaan lyhyesti: Silkkihuivia värjättiin mustikoilla. Alunaa pantiin sekaan.. Käytetty sinisen värjäämiseen myös mm. Pohjois-Amerikassa.
Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) kerrotaan, että mustikan marjoista saadaan tummanpunaista väriainetta.
Englannissa mustikoiden värillä korvattiin ensimmäisen maailmansodan aikaan mm. aniliinivärejä - joiden suurin tuottajamaa oli Saksa. Tuolloin esimerkiksi Englannissa mustikoita ei jäänyt elintarvikkeeksi juuri lainkaan, koska lähes kaikki mustikat koottiin värjäystarkoituksiin.
Oxycoccus oxycoccos, O. palustris, O. quadripetalus, Schollera oxycoccos, Vaccinium palustre
[englanti cranberry, European cranberry, marsh whortleberry, mossberry, small cranberry
· kymri llygaeron
· ruotsi tranbär
· tanska almindelig tranebær, tranebær
· norja tranebær
·saksa Moosbeere, gemeine Moosbeere, gewöhnliche Moosbeere, Großtorfbeere, kleinfrüchtige Moosbeere, Kranichbeere, Sumpfmoosbeere, vierkronblättrige Moosbeere
· hollanti kleine veenbes, veenbes
· ranska canneberge, canneberge des marais, myrtille des marais
· italia mirtillo di palude, mirtillo palustre, ossiococco palustre, vaccinio delle paludi
· viro harilik jõhvikas
· unkari tőzegáfonya
· lätti lielā dzērvene
· liettua paprastoji spalgena, paprastoji spanguolė
· puola żurawina błotna
· tsekki klikva bahenní
· slovakki Klikva bahenní
· sloveeni dlakava mahovnica
· ukraina журавлина болотна
· venäjä клюква болотная, клюква обыкновенная
· japani tsurukokemomo ツルコケモモ
· korea ae gi wol gyul 넌출원귤, neon chul won gyul 애기월귤]
Isokarpalo kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena subarktisella ja lauhkealla vyöhykkeellä pohjoisella pallonpuoliskolla.
Isokarpalolla on väitetysti värjätty erilaisia punaisia (varmistamattomissa lähteissä mainitaan erikseen kirkas vaaleanpunainen).
Pohjois-Amerikan intiaaneille karpalo on ollut tärkeä ravinto- ja lääkekasvi. Karpaloa pidettiin rauhoittavana kasvina ja joitakin poppamiehiä kutsuttiin nimellä Pakimintzen (karpalonsyöjät) - karpaloa tarjottiin heimojen välisissä rauhanneuvotteluissa.
taigajuolukka; huolukka juomikka,, koiranmustikka, juola, juomikka, juopikka, juopukka, juotikka, juovikka, juovikko, juovukka, koiranjuolukka, koiranmarja, oivukka, hevosenmustikka, rautapuolikka
Myrtillus uliginosus
[englanti bog whortleberry, bog bilberry, alpine blueberry, black whortleberry, northern bilberry, tundra bilberry
· ruotsi odon
· tanska mosebølle, almindelig mosebølle
· norja blokkebær
· islanti bláberjalyng
· saksa Rauschbeere, gewöhnliche Rauschbeere, Moorbeere, Moorheidelbeere, Moornebelbeere, Trunkelbeere
· hollanti rijsbes
· ranska airelle bourbeuse, airelle des marais, airelle noire, airelle à petites feuilles, embrune, myrtille de loup, myrtille des marais, orcette; Kanada airelle des marécages
· oksitaani auajoûs deths oùs, auajòasses
· italia mirtillo falso, mirtillo uliginoso
· espanja arándano, arándano de los pantanos, arándano negro
· katalaani nabiu uliginós, navissera uliginosa
· viro sinikas
· unkari hamvas áfonya
· kreikka βακκίνιο μικρόφυλλο
· albania boronica e qenit, thrashegra ligatinësh, thrashegër
· turkki avcıüzümü
· lätti zilene
· liettua vaivoras
· puola borówka bagienna, pijanica
· tsekki brusnice vlochyně, vlochyně
· slovakki brusnica barinná, čučoriedka barinná
· sloveeni barjanska kopišnica
· kroaatti močvarna borovnica
· bulgaria синя боровинка
· serbia црнозрна боровница
· ukraina буяхи, лохина
· venäjä голубика, Голубика обыкновенная
· japani kuromamenoki クロマメノキ
· korea deul jjuk na mu 들쭉나무
· kiina dǔ sī yuè jié 笃斯越桔]
Juolukka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena subarktisella ja lauhkealla vyöhykkeellä pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa se kasvaa koko maassa. Ennen kukkimista kerätyistä kasveista saadaan ruskeaa ja ruskeanvihreää väriä. Koko kasvista saadaan keltaista. Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) juolukan antamaksi väriksi mainitaan violetti, lisäksi kirjassa mainitaan sen soveltuminen nahan parkitsemiseen. Pohjois-Amerikassakin kasvia on käytetty värjäykseen (var alpinum).
Juolukkaa ei ole arvostettu käyttömarjana; se ei kuitenkaan ole myrkyllinen, niin kuin joskus on luultu. Juolukka muistuttaa mustikkaa, mutta juolukan marjat ovat suuremmat kuin mustikan ja niiden mehu on väritöntä. Mustikkaan verrattuna juolukka sisältää moninkertaisen määrän C-vitamiinia. Juolukka raakana nautittuna voi toisinaan aiheuttaa herkkävatsaisille pahoinvointia.
puolain, puolama
Rhodococcum vitis-idaea, Vaccinium nemorosum, V. rubrum, V. vitis-idaea var. genuinum, Vitis-idaea (vitis-idaea)
[englanti cowberry, lingon(berry); alpine cranberry, bog cranberry, foxberry, lowbush cranberry, mountain cranberry, partridgeberry, red bilberry, red whortleberry, rock cranberry, shoreberry, whimberry, windberry; Kanada (Vaccinium vitis-idaea var minus) dry ground berry, mossberry
· gaeli lus nam braoileag
· kymri llus y geifr
· ruotsi lingon; lingon-växt, krösön, linbär, tyffling (Palmstruch, 1803)
· tanska tyttebær, almindelig tyttebær
· norja tyttebær
· islanti rauðberjalyng
· saksa Kronsbeere, Kränbeere, Preiselbeere, Graubeere, rote Heidelbeere, Steinbeere
· hollanti rode bosbes, rode vossebes, vossenbessen
· ranska airelle rouge, myrtille rouge, airelle canche, airelle vigne-du-Mont-Ida, airelle vraie, canche, canneberge ponctuée, herbe rouge, myrtille rouge; Kanada (Vaccinium vitis-idaea var minus) airelle vigne-d'idea
· italia mirtillo rosso, vite d'orso, vite idea
· espanja arándano encarnado, arándano rojo
· katalaani gerdera silvestre, nadiu
· portugali airela-vermelha, airelas, arando-de-baga-vermelha, mirtilo-vermelho
· viro harilik pohl, kuradimari, paluk, palukas, poolamari, pohl, poolgad
· unkari vörös áfonya
· romania merișor de munte
· albania boronicë e kuqe, thrashegra si hardhi, thrashegër
· turkki hencoyik
· lätti brūklene
· liettua bruknė
· puola borówka brucznica, borówka czerwona
· tsekki brusinka, brusnice brusinka
· slovakki brusnica obyčajná, brusnica pravá
· sloveeni brusnica
· kroaatti brusnica
· bulgaria брусница, червена боровинка
· serbia бруснуца боровница, црвенозрна боровница
· ukraina брусниця
· venäjä брусника, брусника обыкновенная
· japani kokemomo コケモモ
· korea wol gyul 월귤
· kiina yuè jié 越桔
· inuiitit kimminnait]
Varsinainen puolukka (var majus) on vanha viileissä olosuhteissa viihtyvä kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikan mantereella, käytännössä maapallon pohjoispuoliskolla subarktisella ja lauhkealla vyöhykkeellä. Ruotsalaisperäinen nimi lingon (lingonberry) on periytynyt Pohjois-Amerikkaan siirtolaisilta ja kauppiailta; Englannissa marja on ollut nimeltään cowberry ("lehmän marja"). Labradorin niemimaalla ja Newfoundlandissa marja on ollut nimeltään partridgeberry ja Nova Scotiassa "ketunmarja" (foxberry). Monissa englanninkielisissä dokumenteissa nimeä cran(e)berry käytetään sekä puolukasta että karpalosta.
Puolukkaa on käytetty värjäykseen ainakin Lapissa. Marjan varvusta, lehdistä ja kukinnoista saadaan keltaista ja punaista väriainetta. Englantilainen luonnontieteilijä John Gerard (1545-1612) kirjoitti: ...are of an excellent red colour, and full of juyce; of so orient and beautifull a purple to withall... (Herball or General Historie of Plantes, 1633); tämä on joissakin kirjoituksissa tulkittu niin, että marjoista (Vaccinia rubra) saadaan myös purppuraväriä.
Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) kerrotaan, että puolukkaa on käytetty punaisena elintarvikevärinä, ja että sen lehtiä on käytetty nahan parkitsemiseen.
Pohjois-Amerikassa (Kanadassa ja Alaskassa) kasvaa luonnonvaraisena puolukkavariaatio var minus, joka on meillä tavattavaa puolukkaa pienempi. Alueen intiaanit värjäsivät kasvilla punaista väriä.
Puolukkaa on käytetty aikanaan lääkekasvina. Kätilöt antoivat synnyttäville äideille puolukkamehua, koska uskoivat sen vähentävän verenvuotoa ja kuumetta. Puolukka on terveellinen marja, jossa on paljon antioksidantteja. Eskimoille Pohjois-Amerikassa luonnonvaraisesti kasvava Vaccinium vitis-idaea var minus on ollut tärkeä ravinnonlähde ja sen lehdistä on valmistettu teetä. Marjoja on käytetty sellaisenaan suuhaavaumien hoitoon: niillä on desinfioiva vaikutus. Intiaanit uskoivat, että puokka rauhoitti hermoja.
Värjäys mustikalla: Tarvitset n. kilon mustikoita (voivat olla pakastettuja; tuoreet parempia) ja pari sataa grammaa alunapuretuksella puretettuja lankoja, jotta saat violettia. Kääri mustikat ohueen kankaaseen (esim. pellavapyyhe), laita kattilaan ja lisää vettä sen verran, että kääre peittyy. Anna kiehua hiljalleen. Lusikalla painelemalla mustikoiden pinnat voi rikkoa, jotta mehu (väri) irtautuu paremmin. Keitä noin tunti. Anna liemen jäähtyä ja lisää sitten alunapuretuksella ennakkoon puretetut langat. Pidä hieman alle kiehumislämpötilan noin tunnin ajan tai kunnes haluttu väri on saatu. [Kai]
Cranberries [for V. oxycoccus and (V. vitis idaea)] [innvista.com/health/foods/fruits/cranberr.htm | 02I06]
Aiken, S G & Dallwitz, M J & Consaul, L L & McJannet, C L & Gillespie, L J & Boles, R L & Argus, G W & Gillett, J M & Scott, P J & Elven, R & LeBlanc, M C & Brysting A K & Solstad H Flora of the Canadian Arctic Archipelago, 1999- [mun.ca/biology/delta/arcticf | 29IV03]
Благовещенский, В. В. ДИКОРАСТУЩИЕ КРАСИЛЬНЫЕ РАСТЕНИЯ УЛЬЯНОВСКОЙ ОБЛАСТИ. Kirjassa Валкин, М. X. (Еd.) -КРАЕВЕДЧЕСКИЕ ЗАПИСКИ ВЫПУСК I. УЛЬЯНОВСКИЙ ОБЛАСТНОЙ КРАЕВЕДЧЕСКИЙ, МУЗЕЙ. УЛЬЯНОВСК 1953. s.71-86
Featherstone, Alan Watson Trees for Life - Blaeberry Species Profile [treesforlife.org.uk | 02I06]
Fischerström, Johan Anmärkningar om Södra-Halland, Senare stycket. (Värjäystä koskevat osat) Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Decemb. 1761
Gaines, Judith Too much of a good thing. Boston Globe Magazine, October 15, 2000 [r-n-r.com | 02I06]
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Kalm, Pehr Förtekning på någre Inhemska Färge-gräs. Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Dec. 1745
Королюк, Е.А. КРАСИЛЬНЫЕ РАСТЕНИЯ АЛТАЯ И СОПРЕДЕЛЬНЫХ ТЕРРИТОРИЙ. ХИМИЯ РАСТИТЕЛЬНОГО СЫРЬЯ. 2003. №1. С. 101–135 (124)
Lönnrot, Elias Flora Fennica, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1866.
Palmstruch, J. W. Svensk botanik II. Carl Delén, Tukholma 1803
Palmstruch, J. W. Svensk botanik III. Henrik A. Nordström, Tukholma 1804
Paghat the Ratgirl Paghat's Garden: Vaccinium vitis-idaea var majus 'Koralle' [paghat.com | 02I06]
Plants For Future Vaccinium vitis-idaea [pfaf.org | 02I06]
Samzelius, Abraham Beskrifning på swenska färgegräsen. Sammandragen 1763. Joh. Lindh. Kongl. priv. bok-tr., Örebro 1765
Ure, Andrew A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines; containing A Clear Exposition of Their Principles and Practice. 1847, Appleton & company, New York.
Wecksell, J. A. Suomalaisia kasvinimiä. Kerätyt kesällä 1903 Vihdin pitäjässä. Julkaisussa Luonnon ystävä 1, 1905
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit, sienet ja eläimet / Vaccinium