Värjäys: Verbascum Tulikukat

[Scrophulariaceae]

[englanti mullein ·ruotsi kungsljus]

Verbascum thapsus Ukontulikukka

hammasruoho, hepohiera, härkäheinä, hökäheinä, kissankynttilä, kynttiläheinä, köhkäheinä, köhkäruoho, köhäheinä, köhäruoho, köyhäntupakki, löylylehti, madontupakka, metsän-ämmänkenkä, metsätupakka, peitsiruoho, röhköruoho, sikaruoho, ukontupakka, valkenlehti, yhdeksänväkinen, yskäheinä
Verbascum thapsiforme
[englanti mullein, adam's flannel, beggar's blanket, blanket leaf, candlewick, candlewick plant, common mullein, clot, feltwort, flannel plant, fluffweed, graveyard dust, great mullein, hag's tapers, jupiter's staff, mullein dock, mullein leaf, mummy dust, our lady's flannel, torches, velvet dock, velvet plant, white mullein, witches' candle, woolly mullein; Australia Aaron's rod; Yhdysvallat common mullein · gaeli (Skotlanti) lus mor · iiri coinnle muire · kymri pannog melyn · ruotsi ljust kungsljus, kungsljus; kongsljus · tanska filtet kongelys, filtbladet kongelys · norja filtkongslys · saksa kleinblütige Königskerze, kleinblütiger Königskerze, kleinblütiges Wollkraut, Wollblume · hollanti koningskaars · ranska bonhomme, bouillon blanc, herbe de Saint-Fiacre, molène bouillon-blanc, molène thapsus; bovillon blanc, molane · oksitaani aurelhe d'àsou, blaisan, boulhoû blanc, caul d'ase, caulàsse, coùde de boùp, gamon, palalasse, patarasse · italia barbasco maschio, guaraguasco maggiore, tasso barbasso, verbasco tasso barbasso · espanja barbasco, candela regia, candelaria, cantalobo, casamo, engordolobo, friegaplatos, gordolobo común, gordolobo macho, hierba gigante, hierba jabonera, jopo de zorra, matapeces, orejas de lobo, pencas de verdelobo, rabasco, verbasco, verdelobo · aragonia berbasco, coca, guardalobo, matapezes, sabonera, yerba gigante, yerba jabonera · baski apobelarra · katalaani blenera, candelera, ciri de Nostre Senyor, croca, cua de guilla, cua de llop, cua de moltó, gamó, herba blenera, herba candelera, herba del ble, herba ploradera, joanal, jovenal, ploraner, repalassa borda, ressentida, torpa, trepó, trepó joanal · portugali barbaco, barbasco, cálcimo, cáçamo, erva-de-são-fiacre, trócolos-brancos, vela-de-Nossa-Senhora, verbasco · viro üheksavägine · unkari molyhos ökörfarkkóró · romania corovatic · albania buzë gomari · turkki burunca · lätti parastais deviņvīruspēks · liettua smulkiažiedė tūbė · puola dziewanna drobnokwiatowa · tsekki divizna malokvětá · slovakki divozel malokvetý · sloveeni drobnocvetni lučnik · kroaatti sitnocvjetna divizma · serbia обична дивизма · ukraina дивина ведмежа, дивина помітна · venäjä коровяк медвежье ухо, коровяк обыкновенный · japani birôdo-môzuika ニワタバコ, niwatabako ビロードモウズイカ · korea u dan dam bae pul 우단담배풀 · kiina máo ruǐ huā 毛蕊花 · molene]

Kaksivuotinen vaaleanharmaan nukan peittämä kasvi on yleinen Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Ukontulikukka saattaa kasvaa puolitoistametriseksi. Suomessa se kuuluu alkuperäisiin kasveihin ja kasvaa maan keski- ja eteläosissa kivikkoisilla ja kuivilla seuduilla.

Ukontulikukka sisältää ksantofylli- ja flavonoidityyppisiä väriaineita (hesperidiini ja verbaskosidi).

Sen kukista saadaan kiehuvaan veteen liukenevaa keltaista väriainetta; Palmstruchin kasvikirjan (1803) mukaan kukista saadaan vaaleankeltainen, mutta kestämätön, väri villaan ja puuvillaan ja niillä korostetaan sinistä väriä.

Rooman valtakunnassa ukontulikukan kukkia keitettiin lipeässä ja saadulla keitoksella naiset värjäsivät hiuksensa kullankeltaisiksi. Tulikukkien myös uskottiin vahvistavan ja kasvattavan hiuksia. Kasvia käytetään edelleen kosmetiikassa ja joidenkin likööreiden makuaineena.

The flowers of blacke Mullein are put into lie, which causeth the haire of the head to waxe yellowe, if it be washed and combed therewith.
[John Gerarde: The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.]

Historia

Kukan lehtiä ja kukintoja on käytetty lääkekäyttöön jo antiikin aikana.

Sekä Euroopassa että Aasiassa on uskottu kasvin pahaa karkoittavaan voimaan. Ukontulihatun avulla myös Odysseus suojautui Kirkeä vastaan.

Pohjois-Amerikkaan ukontulikukka on viety noin 1700-luvun puolessa välissä.

Kukista ja lehdistä valmistettuja lääkkeitä on käytetty mm. haavoihin ja niillä on helpotettu astmaattisia oireita; kasvin öljyä on käytetty kipulääkkeenä sekä antiseptisenä aineena. Kasvin lehtiä on pidetty kengissä vilustumisen välttämiseksi.

Verbasci folia et flores, eli kasvin kukat ja lehdet on mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840).

Kasvin kuivia varsia on upotettu vahaan ja käytetty niin kynttilöinä.

Muuta

Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) tulikukat (Verbascum, Коровяк) mainitaan värjäykseen soveltuvina; kirjan mukaan niiden kukat tuottavat punaista väriainetta. Maininta on lyhyt, eikä siihen liity mitään lisätietoja.