alkuaine: alumiini

[englanti aluminum, alumina, aluminium · saksa Aluminium · ranska aluminium · ruotsi aluminium · norja aluminium · tanska aluminium]


[Al] [PM1, E173, CI 77000]

Alumiini on hopeanvalkoinen metalli, joka esiintyy mm. maasälvässä, bauksiitissa, savessa ja kryoliitissa - luonnossa ei kuitenkaan koskaan metallimuodossaan.

historia

Englantilainen kemisti Sir Humphry Davy valmisti jo vuonna 1809 rauta-alumiiniseoksen ja nimesi alkuaineen, mutta vasta 14 vuotta myöhemmin tanskalainen fyysikko ja kemisti Hans Christian rsted sai eristettyä alkuaineen. Monissa lähteissä alumiinin keksijäksi mainitaan Wöhler (1827). Alumiinin teollinen tuotanto alkoi 1850-luvulla. Nykyaikaisen tavan tuottaa alumiinia kaupallisiin tarkoituksiin keksivät lähes yhtäaikaa (1886) amerikkalainen Charles Martin Hall sekä ranskalainen Paul-Louis-Toussaint Heroult.

käyttö

Elintarvikevärinä alumiinilla on Euroopassa numero E173 (metalliväri), mutta sen käyttö on rajoitettua ja se on kielletty mm. Australiassa; voi aiheuttaa yliherkkyyttä ja epäillään aiheuttavan Alzheimerin tautia. Se on liitetty myös osteoporoosin syntyyn. Elintarvikevärinä sitä käytetäänkin suhteellisen vähän, lähinnä esim. metallinvärisissä kakunkoristeissa. Alumiinia on käytetty myös lääkeaineiden väriaineina antamaan tableteille kiiltoa pintaan. Joissakin paikoin maailmaa alumiinia lisätään myös kraanaveteen värin vähentämiseksi. Alumiinia liukenee ihmiselimistöön myös mm. alumiiniastioista sekä alumiinitölkeistä (joiden päiväys on mennyt umpeen). Monet tutkimukset viittaavat siihen, että alumiini on jossain määrin myrkyllistä ihmisen hermojärjestelmälle. Sen yhteyttä esimerkiksi dementiaan ja Alzheimerin tautiin on epäilty enenevässä määrin. Tämän vuoksi esimerkiksi monet suomalaiset marjankerääjät vaihtoivat vanhat alumiiniset mehumaijansa uudenlaisiin.

Alumiiniasetaattia käytetään mm. peittausaineena kattuunipainannassa (puuvillapainannassa).


ALUMIINIYHDISTEITä

Aluminaatit ovat suoloja, joissa alumiinihydraatin vety on korvattu metallilla.
Alumiinioksidi esiintyy luonnossa korundina, rubiinina, safiirina ja smirgelinä. Siihen on viitattu myös nimellä 'savimaa'.



Alumiinivalkoinen (3Al₂O₂ · SO₃ · 9H₂O) on valkoinen maaliväri.

Alumiinisilikaatti on musta liitumainen väri.

Kaoliini on hienojakoista savea, jota käytetään myös pigmenttinä (Al₄ [(OH)₈/ Si₄ O₁₀] · SiO₂).

Hookerinvihreä (Al(OH)₃ + Fe₄[Fe(CN)₆]₃) on pigmenttiväri.



Muita alumiinipitoisia pigmenttejä ovat mm. kobolttisininen (CoAl₂O tai CoAl₂O₄ tai CoO · Al₂O₃ tai CoO · Al₂O₃) [kts. myös koboltti], marskeltainen (Fe₂O₃ · H₂O + Al₂O₃), marsoranssi ja -punainen (Fe₂O₃ · H₂O+Al₂O₃), maavihreä - terraverte (K[(Al,Fe^III),(Fe^II,Mg](AlSi₃,Si₄)O₁₀(OH)₂), ultramariini (2Na₂Al₂Si2O₆ · NaS₂ tai 3Na₂ O · 3Al₂ O₃ · 6SiO₂ · Na₂S tai Na_8-10Al₆Si₆O₂₄S_2-4)...

Al₂O₃ · SiO₂ + Fe₂O₃ [red bole]

Cr(OH)² + Al(OH)₃ [Lamoriniere Green]

Myös turkoosia (CuAl₆(PO₄)₄(OH)₈ · 5H₂O) on käytetty murskatussa muodossa maalipigmenttinä; turkoosi koostuu vesipitoisen alumiinifostaatin ei-kiteisestä muodosteesta.