Hatchettin ruskea

vandykenpunainen, roomanruskea, firenzenruskea

[englanti Hatchett brown, Florence brown, Florentine brown, new brown, Prussian black, prussiate of copper, Roman brown, Vandyke red, van Dyck red; copper hexacyanoferrate(II), dicopper hexacyanoferrate(II) hydrate · saksa Hatchett’s Braun, Breslauer braun, Chemischbraun, Kupferbraun, Vandyckrot · ranska brun de prusse, rouge van Dyck]

[PBr9, CI 77430
CAS 8014-85-5, CAS 13601-13-3]

Hatchettin ruskea on kupariferrosyanidia (Cu₂Fe(Cn)₆ xH₂O). Sen sävyt vaihtelevat rusehtavan punaisen, ruskean ja violetin välimaastossa. Koostumukseltaan se on muutoin samanlainen kuin preussinsininen, mutta raudan sijaan pigmentissä on kuparia. Tiedot sen myrkyllisyydestä vaihtelevat erittäin myrkyllisestä myrkyttömään. Pigmentti ei ole kovin kestävä ja tummuu helposti.

Pigmentti valmistetaan saostamalla liukoista kuparisuolaa kaliumferrosyanidin kanssa. Valmistusaineiden määriä vaihtelemalla saadaan eri sävyjä.

Historia

Pigmentin keksi englantilainen kemisti ja minerologi Charles Hatchett vuonna 1803. Sitä käytettiin kohtalaisen paljon 1800-luvulla ja sitä valmistettiin 1920-1930-luvuille saakka. Sen jälkeen pigmentin käyttö väheni dramaattisesti.

Pigmenttiä valmistettiin useiden värivalmistajien (mm. Winsor & Newton, Schmincke) toimesta ainakin Englannissa, Saksassa ja Puolassa ja myytiin ainakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Nykyään pigmenttiä kyllä on saatavilla taidekäyttöön tarkoituissa vesi- ja öljyväreissä sekä pigmenttinä, mutta mielenkiintoista kyllä: kaikki ArtistsPigments.org-sivuston listaamat PBr9-pigmenttiä sisältävät väriaineet ovat myyntinimeltään Van Dyke Brown. Aito van Dyken ruskea NBr8 on täysin erilainen pigmentti - vaikkakin pigmenttien sävy lienee suhteellisen samanlainen.

Nimiä

1800-luvulla pigmentistä valmistettuja maaliaineita myytiin sekä hatchettinruskeana että vandykenpunaisena. Taidemaaleissa myyntinimi Vandyke Red oli suositumpi, vaikka sävy olisi ollut hyvinkin ruskea. Myös Saksassa pigmentti tunnettiin nimellä Vandyckrot, joskin nimi viittasi myös kromipunaiseen.

Firenzenruskea (Florence brown, Florentine Brown) ja roomanruskea (Roman brown) ovat myös pigmentin nimityksiä. Niiden alkuperää ei tiedetä, mutta on arveltu, että pigmenttiä on valmistettu sekä Firenzessä että Roomassa, tai nämä kaupungit ovat olleet pigmentin tärkeitä myyntipaikkoja. Ehrhardt (1910) huomauttaa, että pigmenttiä sekoitetaan joskus punaruskeisiin ja ruskehtavanpunaisiin krappilakkoihin, mikä myös voisi selittää Florentine brown -nimen: florentiinilakka on ollut erityinen krappilakkalaatu.

Winsor & Newton otti pigmentin myyntiin nimellä Prussian Brown ja se löytyy ainakin heidän vuoden 1861 katalogistaan.

Muuta

Van Dyken punaiseksi kutsutaan myös luonnosta saatavaa punaruskeaa alitsariiniväriainetta. Van Dyck red on ollut myös kromipunaisen myyntinimi.