Indirubiini

indigorubiini, indigopurpuriini

[englanti indirubin, indigo purpurin, urrhodin · saksa Roter Indigo, Indirubin, Indigopurpurin · ruotsi indigopurpurin, indirubin, fenicin · tanska indigorubin, indigordt]

[CI 73200]

Punavioletti väriaine (C₁₆H₁₀N₂O₂), jauheena tumman punaista kristallimaista, indigotiinin isomeerinen muoto. Liukenee eetteriin tai alkoholiin.

Muodostuu indigosinisen valmistuksen sivutuotteena, kun indigon esiasteet, isatiini ja indoksyyli, reagoivat keskenään. Luonnonindigo sisältää 2-4% indigopunaista (indirubiinia), mutta synteettisestä indigosta sitä ei löydy.

Indirubiini on syy, minkä vuoksi luonnonindigolla värjätessä joihinkin kuituihin voi tulla violetihtava tai punertava sävy. Indirubiini pintavärjää hyvin petroolipohjaisia materiaaleja, mm. muovia.

Indirubiini on myös väriaine, mutta sitä ei ole juurikaan käytetty itsenäisesti värjäystarkoituksiin. The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) mukaan vielä 1800-luvun lopulla indirubiinia pidettiin tärkeänä väriaineena, mutta kirjan julkaisuaikaan 1900-luvun alkupuolella näin ei enää ajateltu: indirubiinin antama väri muuttuu päivä päivältä sinertävämmäksi, kun leukoindirubiini muodostaa hiljalleen hapettuessaan indoksyylia. Kirjassa mainitaan myös

Indirubiinia voi erottaa indigosta liottamalla tuoreita tai kuivattuja indigo-kasvin lehtiä yli 70°C hieman emäksisessä väriliemessä.

Käyttö

Kiinalaiset ovat käyttäneet indirubiinia mm. syövän hoidossa ja aineen lääketieteellisiä ominaisuuksia tutkitaan.

Muuta

Indirubiinia esiintyy jonkin verran myös ihmisen virtsassa.

Purple urine bag syndrome eli PUBS on harvinainen, katetria käyttävillä ihmisillä (pääasiassa naisilla) ilmenevä syndrooma, joka tunnistettiin ensi kerran 1978. Tuolloin ureassa esiintyy bakteereja, jotka muuttavat virtsassa luonnollisesti esiintyvän indoksyylin indigoksi tai indirubiiniksi.