-

Kobolttivioletti

[englanti cobalt violet · saksa Kobaltviolet (dunkel), Kobaltrosa, Kobaltphosphat · hollanti kobaltviolet · ranska violet de cobalt · ruotsi koboltviolett · norja kobolt violett (mrk/lys) · espanja violeta de cobalto · italia violetto di cobalto · puola fiolet kobaltowy ciemny, fiolet kobaltowy rzowy, fiolet kobaltowy jasny · tsekki kobalt fialov · kiina 鈷紫 (顏料), 鈷紫羅蘭, gū zi, ku tzu]

Kobolttivioletti on yhteisnimitys useille kobolttia sisältäville violeteille pigmenteille.

Tumma kobolttivioletti

[englanti dark cobalt violet, cobalt phosphate, cobalt(II)-phosphate · ranska violet de cobalt foncé · saksa Kobaltviolett dunkel · hollanti diep kobaltfosfaat · italia violetto di cobalto scuro · espanja violeta de cobalto intenso, violeta de cobalto oscuro · portugali violeta de cobalto escuro]

[PV14, CI 77360]

Kobolttivioletti on synteettinen epäorgaaninen pigmentti, koostumukseltaan vedetöntä kobolttifosfaattia. Se on peittävä punertavanvioletti väriaine, jolla on erinomainen valonkesto. Se ei kuitenkaan ole kovin voimakas ja sekoituksissa se häviää helposti muiden sävyjen alle. Pigmentin puhdas sävy myös harmaantuu huomattavasti valkoiseen sekoitettaessa.

Tumma kobolttivioletti PV14:
Co3(PO4)2
Co3(PO4)2 · 4H2O

Pigmentti valmistetaan kobolttisuolaliuoksista natriumfosfaatilla saostamalla. Punertava sininen muuttuu hehkuttamalla violetiksi. Koostumukseltaan tumma kobolttivioletti on karkeampaa kuin vaalea kobolttivioletti, mutta väri syvenee sen mukaan, mitä hienommaksi se on jauhettu. Tumma kobolttivioletti on puhdas sävy, joka kuuluu normaaliväreihin, mutta jota ei voi sekoittaa kalkin kanssa nopean tummumisen vuoksi. Se myös harmaantuu huomattavasti sekoitettaessa valkoiseen.

Kobolttivioletti on kallis pigmentti, minkä vuoksi se löytyy lähinnä laadukkaimmista taidemaaleista. Harrasteväreissä sävy on korvattu esimerkiksi kobolttisinisen ja kinakridonimagentan sekoituksella. Se on kalleudestaan huolimatta säilyttänyt suosionsa, koska se on ainoa kirkas violetti pigmentti, jolla on erittäin hyvä valonkesto.

Tumman kobolttivioletin (PV14) valmistamisen kuvasi ensimmäisenä Salvetat vuonna 1859 (Comptes Rendus des Seances de l'Academie des Sciences XLVIII: Matieres minerales colorantes vertes et violettes).

Tumma kobolttivioletti oli ensimmäinen puhdas peittävä violetti markkinoilla ja siksi taiteilijat vastaanottivat sen lämpimästi. Kobolttiviolettia käyttivät mm. Paul Signac ja Georges Seurat - ja Claude Monet sekoitusvärinä sekä useiden maalaustensa varjoissa ja mm. veden maalaamisessa.

Yleensä kobolttivioletilla tarkoitetaan nimenomaan pigmenttiä PV14.

Kobolttilitiumfosfaattivioletti

[englanti cobalt lithium phosphate · saksa Kobalt Lithium Phosphat]

[PV47, CI 77363]

Voimakasvärinen vaalea sinertävän violetti pigmentti. Pigmenttiä löytyy joistakin taidevärivalikoimista, mutta käytännössä sitä ei juurikaan enää käytetä.

Kobolttimagnesiumboraatti

[englanti cobalt magnesium red-blue borate]

[PV48, CI 77352]

Värisävyltään kobolttimagnesiumboraatti on hyvin lähellä kobolttiammoniakkifosfaattia (PV49). Se tuli markkinoille 1900-luvun jälkipuoliskolla, mutta koska sen valonkesto ei ollut kovin hyvä, sitä ei otettu laajalti taidekäyttöön. Pigmenttiä ei nykyään juurikaan käytetä.

Vaalea kobolttivioletti

[englanti light cobalt violet, cobalt ammonium phosphate · saksa Kobaltviolet hell · hollanti vaal kobaltfosfaat · espanja violeta de cobalto claro · kiina 淡色砷酸鈷]

[PV49, CI 77362]

Puolipeittävä, punertava violetti, kobolttiammoniakkifosfaattia. Vaalea kobolttivioletti on kobolttivioleteista kaikkein punasävyisin ja sen värivoima on melko huono. Sen valonkesto on hyvä, peittovoima melko huono. Pigmenttiä löytyy joistakin taidevärivalikoimista, mutta sen käyttö on hyvin vähäistä.

Kobolttiroosa, koboltti(oksidi)arsenaatti

[englanti pale cobalt arsentate, cobalt(II)-arsenate, cobalt rose, cobalt bloom, French cobalt violet · ranska arsenate de cobalt, violet de cobalt clair · italia arseniato di cobalto · espanja arseniato de cobalto · portugali arsenato de cobalto]

[PV -]

Ensimmäiset kobolttivioletit olivat arseenipitoisia kobolttivioletteja ja niitä valmistettiin suoraan kobalttipitoisesta mineraalista, erytriitistä. Se oli myrkyllinen arsenikkipitoinen pigmentti, joka löytyi joistakin taiteilijaväreistä vielä 1900-luvun puolellakin. Nyttemmin sen käyttö on rajoittunut lähinnä restaurointimaalaukseen, eikä pigmenttiä löydy yleisesti saatavilla olevista väriainevalikoimista. Jotkut lähteet mainitsevat kobolttiroosan C.I.-numeroksi PV14, mutta kobolttiroosalla ei ole C. I. -pigmenttinumeroa. Sekaannusta on lisännyt se, että myös sitä on myyty vaaleana kobolttina, ja 1900-luvun loppupuolelle saakka vaalealla koboltilla tarkoitettiin usein nimenomaan arseenipitoista kobolttiviolettia.

Leithner kehitti kobolttiarsenaatin Wienissä vuonna 1775. Kobolttiroosaa käytettiin pigmenttinä manner-Euroopassa viimeistään 1800-luvulla. Luonnosta löytyvät erytriitin lisäksi sitä valmistettiin keinotekoisesti. Ilmeisesti synteettistä kobolttiroosaa valmisti ensimmäisen J. Lefort vuonna 1855. Sitä käytettiin maaliaineiden lisäksi väriaineena laseissa, posliinilasitteissa sekä emaloinnissa.

Käyttö

Kobolttivärejä käytetään pääasiassa lasin ja emalin värityksessä sekä posliini- ja taidemaalauksessa mm. öljy-, vesi- ja akryyliväreissä. Koska koboltti on kallista, aidot kobolttipigmentit löytyvät vain kalliimmista tuotemerkeistä.

Nimet

French cobalt violet on alkuperäistä vaaleaa kobolttivioletia, myrkyllistä kobolttioksidiarsenaattia.

Muuta

Katso myös muut kobolttivärit: kobolttiturkoosi, kobolttikeltainen, kobolttivihreä, kobolttisininen

Lähteitä / lukemista

Corbeil, Marie-Claude & Charland, Jean-Pierre & Moffatt, Elizabeth A. The characterization of Cobalt violet pigments. Studies in Conservation 4, 2002
Järvelä, J Maalarin aine- ja ammattioppi. WSOY, Porvoo 1956
Seymor, Pip The Artist's Handbook. Grange Books, Arcturus Publishing Limited, Lontoo 2003
The Conservation and Art Materials Encyclopedia Online (CAMEO) [cameo.mfa.org]