Värjäys: Baphia

[Fabaceae / Baphieae]

[englanti ]

Baphia nitida

[englanti camwood, African sandalwood · joruba osun]

Pensasmainen puu kasvaa luonnonvaraisena läntisessä Afrikassa, mutta sitä myös viljellään siellä (nykyään lähinnä koristekasvina varjostavaksi puuksi tai aitaustarkoituksiin). Sen sydänpuu on syvänpunaista, minkä vuoksi siitä on sorvattu pieniä käyttöesineitä. Sydänpuusta sekä juurista saadaan emäksen tai alkoholin avulla liuotettua punaista (santaliinipitoista) väriainetta, joka ei kuitenkaan ole kestävää. Sitä on käytetty mm. kosmetiikassa ja vartalomaalina. Väripuulla on kuitenkin ollut kaupallista arvoa myös värjäysaineena etenkin Sierra Leonessa ja Liberiassa. Puuta alettiin viedä suuressa mittakaavassa Eurooppaan 1600-luvulla ja Pohjois-Amerikkaan 1700-luvulla. 1700- ja 1800-luvulla se oli yksi tärkeimmistä kaupallisista väriaineista etenkin Euroopassa. Kuten miltei kaikille kaupallisille luonnonväreille kävi, myös Baphia nitida-puun kauppa hiipui miltei olemattomiin synteettisten värjäysaineiden keksimisen myötä 1800-luvun lopulla. Pohjois-Amerikkaan puuainesta kuitenkin vietiin sekä pienien puuesineiden valmistusta varten että vähäisessä määrin myös värjäysaineeksi 1950-luvulle saakka.

Koska puun väriaines ei liukene hyvin veteen, siitä ei ole koskaan valmistettu samanlaisia kaupallisia uutteita kuin aikanaan valmistettiin esimerkiksi punaisesta bresiljapuusta eli brasilianneulapalkosta (Paubrasilia echinata). Väriaine irrotetaan puusta alkoholin avulla.

Punaista puuainesta on myyty punaisen santelin nimellä. Se tunnetumpi punainen santeli on kuitenkin saatu punaisena santelipuuna tunnetusta intianveripihkapuusta (Pterocarpus santalinus); ulkoisesti puiden puuaines on hyvin samannäköistä. PROTA4U-sivuston mukaan Baphia nitida-puun värivoimaa kuitenkin arvostettiin, koska eurooppalaiset ja amerikkalaiset värjärit uskoivat siinä olevan jopa nelinkertainen värjäysvoima muihin punaisiin väripuihin verrattuna. Ilmeisesti Baphia nitida -puusta saatu punainen oli myös sinertävämpi kuin muut (esim. intianveripihkapuun punainen on oranssinpunaista).

Alunapuretuksella väripuulla saadaan ruosteenpunaisia sävyjä, tinalla sinertävänpunaisia, rautapuretuksella syviä tumman violetteja ja kromipuretuksella punavioletteja sävyjä.

PROTA4U-sivustolla mainitaan, että villateollisuudessa puun väriainetta käytettiin useimmiten muiden väripuiden kanssa värjäämään paitsi punaisia, myös erilaisia ruskeita sävyjä, sekä myös tummanharmaita ja mustia. Paikallisesti puun kasvatusalueilla väriainetta on käytetty raffian ja puuvillan punaiseksi värjäämiseen.

Englanninkielinen camwood viittaa useimmiten puun värilliseen sydänpuuhun. PROTA4U-sivustolla arvellaan, että nimi camwood on tullut Sierraleonen temnen- tai bulominkielisestä sanasta kam.

Usein Baphia nitida-puun englanninkieliseksi nimeksi mainitaan myös barwood (kuten monen muunkin väripuun kohdalla), mutta "aito" barwood on myös afrikkalainen punaveripuu (Pterocarpus soyauxxi). Shepard Textiles -sivuston mukaan näitä molempien puiden lastuja vietiin samoista satamista, väriainelastit helposti sekoittuivat - vahingossa tai tahallaan: väriaineen myyjillä oli vähintään kiusaus myydä edullisempi punaveripuu aivan samannäköisenä, mutta kalliimpana Baphia nitida-puun lastuna.

Puun lehdillä, kuorella, sydänpuulla ja juurilla on ollut myös lääkinnällistä merkitystä.

Historia

Nimi Babhia viittaa kasteeseen, upottamiseen - siis väriin upottamiseen (kreikan βάπτω, bapto).

The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) mukaan veteenliukenemattomia punaisia väripuita (myös veripihkapuita, Pterocarpus spp.) käytettiin "väärän turkinpunaisen" ("mock Turkey-red") valmistamiseen. Kuitu puretettiin tinalla ja kiinnitettiin tanniinilla tai natriumkarbonaatilla. Lopputuloksena syntyi kirkas punainen ja käsittelyä kestävä väri, mutta se kuitenkin haalistui turkinpunaista nopeammin valossa.

---