-

Värjäys: Caesalpinia Bresilja, Kesalpiniat

[Leguminosae]

[englanti brazilwood, bahia wood, brasilette, Lima wood, Nicaragua wood; wood of Saint Martha · saksa Brasilholz, Brasilienholz · ruotsi öd bresilja, rödträ · ranska Bois de brésil, Bois de Fernambouc · apteekkinimet lignum rubrum · Puecherrima gulmohar?
· Väriaineen nimiä: vanhat nimet Braxilis, Vercino ]

[brasiliini NR24, CI 75280]

Bresilja on yleisnimitys useista kesalpinioista ja muutaman muun puulajin ydinpuusta saatavalle punaiselle väriaineelle. Näitä puita on kutsuttu yleisnimellä bresiljapuut, ja joskus voi olla hyvin vaikea erottaa, mistä nimenomaisesta puusta puhutaan. (Vrt. brasiliankesalpinia (Paubrasilia echinata); keltainen bresiljapuu = mulperipuu (Morus tinctoria); myös kampetsepuun (Haematoxylon campechianum (campechisnum)) punaista sydänpuuta on kutsuttu nimellä brazilwood.

Yleistä
Historia
Muu käyttö

kasvit
Caesalpinia andreana
Caesalpinia bahamensis
Caesalpinia braziliensis (Brasiletta violacea)
Caesalpinia brevifolia
Caesalpinia coriaria
Caesalpinia platyloba (Brasiletta platyloba)
Caesalpina spinosa
Caesalpinia tinctoria

Katso myös_
Bresiljapuu (Paubrasilia echinata, entinen Caesalpinia echinata; bresilja, punapuu, pernambuk
Sappankesalpinia (Biancaea sappan, entinen Caesalpinia sappan)

Yleistä

Kesalpiniapuiden sydänpuista saadaan oransseja, punaisia, burgundinpunaisia, purppuraisia ja tummia violetteja sävyjä (permanbuco). Bresiljapuun puuaines on kellanruskeaa, mutta muuttuu kostuessaan (tai hapettuessaan) punaiseksi. Väriaines liukenee veteenkin, mutta ammoniakkiin tai alkoholiin liotettuna väri on voimakkaampaa. Lipeässä se muuttuu syväksi purppurahtavaksi punaiseksi. Emäksessä brasiliini muuttuu karmiilinpunaiseksi. Mitä enemmän lipeää, sitä sinertävämpi punainen; mitä enemmän alunaa, sitä kellertävämpi punainen. Kun alunaan lisätään kalkkia, saadaan aikaiseksi vaaleanpunertavaa väriä.

Amerikkalaisten bresiljapuiden väriaineet ovat brasiliini ja brasileiini (puun hapetuttua); intialaisten bresiljapuiden aineet ovat brasiliini ja sappaniini.

Brasiliini (brazilin) C16H14O5
- hapettumaton rikinkeltainen raaka-aine; täysin puhtaana väritön

Brasileiini (brazilein) C16H12O5
- hapettunut punainen raaka-aine; voi käyttää substraattipigmenttivärinä (mm. rose pink), musteena tai värjäykseen.

C15H12O5 ?

Tärkeimpänä bresiljapuista pidetään Haematoxylin brasiletto -puuta. Melko paljon bresiljaa on tuotettu myös Caesalpinia braziliensis - ja Paubrasilia echinata -puista.

Kaikista lajeista paras väriaine saadaan sydänpuusta uuttamalla. Puu pilkotaan paloiksi ja keitetään vedessä.

Puiden väriä on käytetty sekä substraattipigmenttiväreinä että musteena. Substraattipigmenttiväriä on käytetty erityisesti kuvitustarkoitukseen ja vesivärinä, pigmentti ei sovi mm. fresko-, tempera- tai öljymaalaukseen.

Caesalpinia andreana

Sisältää pieniä määriä brasiliinia.

Caesalpinia bahamensis

[brasilete; brasiletto]

Sisältää pieniä määriä brasiliinia.

Puuta on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin mm. maksa- ja munuaisvaivojen hoitoon. Vaaleanpunasita terveysjuomaa on valmistettu liuottamalla punaista puuta maitoon.

Caesalpinia braziliensis (Brasiletta violacea)

[englanti brasilwood, pernambuco]

Kasvaa Etelä-Amerikassa, mm. Brasilian rannikolla. Toisten lähteiden mukaan kuitenkin juuri tämä on se bresilja, jota aikoinaan, ennen Amerikan löytymistä, tuotiin Lähi-Idästä Eurooppaan ja jonka mukaan Brasilia sai nimensä. (Tätä ei tue kovinkaan moni lähde.)

Algarobilla Caesalpinia brevifolia

[englanti algarobilla, carob; vanha nimitys algarovilla · ruotsi algarobilla · ranska algarobile · saksa algarobilla · espanja algaroba]

Hedelmäpuu, kasvaa mm. Chilessä. Sen hedelmät (joihin nimitys algarobilla useimmin viittaa) ovat hyvin parkkiainepitoisia (Uren mukaan hedelmät sisältävät nelisen kertaa tammen kuoren tanniinimäärän). Kasvilla on ollut kaupallista arvoa nimenomaan parkkikasvina. Kasvista on saatu tanniinipitoista tummaa väriainetta, jota on käytetty niin mustan värjäyksessä kuin kynien musteissa.

Kapteeni R. N. Bagnald toi kasvin ensimmäisen kerran Englantiin 1832 ja kutsui sitä latinalaisella nimellä Prosopis pallida. Algarobilla-nimi tulee arabiankielisestä nimityksestä al-karrouba.

Caesalpinia cacalaco

englanti cascalote

Tekstissä Of the Roots used by the Indians in the Neighbourhood of Hudson's Bay to dye Porcupine Quills (1772, julkaistu The Philosophical Transactions of the Royal Society of London 1809) mainitaan, että Meksikon espanajalaiset ovat "viimeaikoina" (1700-luvulla) oppineet Kalifornian alkuperäisasukkailta taidon värjätä hyvin syvää ja kestävää mustaa tällä puulla.

Caesalpinia coriaria

[englanti divi-divi]

Käytetään parkkiaineena. Musta väri.

Meksikon alkuperäisasukkaat käyttivät tammen äkämistä ja Caesalpinia coriaria -kasvin kuivatuista paloista valmistettua nacazcolotl -väriä (hyvin samantapaista kuin eurooppalainen rautagallusmuste) käytettiin maaliaineena, musteena ja värjäykseen. Sen väri vaihtelee mustasta tummanvihreään. Todennäköisesti alkuperäisasukkaat valmistivat mustetta jo ennen espanjalaisten saapumista.

Caesalpinia platyloba (Brasiletta platyloba)

Sisältää pieniä määriä brasiliinia.

Caesalpinia pulcherrima / Poinciana pulcherrima

[englanti Barbados Pride, Barbados Flower, Barbados Flower-fence, Dwarf Poinciana, Peacock Flower, Pride of Barbados, Red Bird of Paradise · saksa Stolz von Barbados, Pfauenblume, Pfauenstrauch, Zwergpoinciane · ranska Petit flamboyan, Merveille de Chine, Orgueil de Chine]

Caesalpina spinosa (Tara spinosa)

[englanti tara · divi-divi, guarango]

Kasvaa Andeilla ja Boliviassa. Kukinnoista saadaan mustaa, jota käytetään tekstiileissä ja musteena. Kasvista saatavaa jauhetta (tara powder) käytetään puretteena puuvillojen ja pellavien värjäyksessä. Käytetään myös parkkiaineena. Korkean tanniinipitoisuutensa vuoksi sitä on käytetty paljon musteen tekemiseen.

Väli- ja Etelä-Amerikassa kasvin palkoista tehtiin mustaa väriä (rautapurete) jo noin 1000 eaa.

Caesalpinia tinctoria

[(E-A alkuperäisasukkaat) ttara, tara]

Ruskeita väriaineita.

Bolivian alueen alkuperäisasukkaat ovat värjänneet kasvin hedelmillä keltaista, Cuzcon alueella sillä ollaan värjätty mustaa ja Huancayossa harmaata.

Historia

Bresilja tunnettiin väriaineena ennen Amerikan mantereen löytymistä (vanhassa ranskan ja englannin kielessä väriä kutsuttiin nimellä braise (brasile, brasilium), joka viittaa punaisena palavaan hiileen; portugalilaiset kauppamiehet kutsuivat sitä nimellä bresil tai brasil; arabiankielen braza tarkoittaa kirkkaanpunaista). Luultavasti sappankesalpiniaa vietiin Indonesiasta Kiinaan jo 900 eaa. Varhaiskeskiajalla 1000-luvun alussa (1100 -luvun lopussa?) arabit toivat sitä Eurooppaan. Länsimaisessa historiassa bresiljapuu (brazilwood) mainittiin ensimmäisen kerran 1321. Toisaalta, erään lähteen mukaan Bolognan ja Ferraran kaupunkien välisessä sopimuksessa 1194 kermez kuvataan bresiljapuun siemenenä (grana de Brazile). (Myöhemmin 1500-luvulla, kun eurooppalaiset purjehtivat Brasilian rannikolle, he näkivät tutunnäköistä puuta kasvavan rannikolla valtavia määriä, ja lopulta rannikko sai nimensä puun mukaan Terra do Brasil - Brasilia. Puu oli hyvin paljon sappankesalpiniaa muistuttava brasiliankesalpinia, Paubrasilia echinata.)

Latinankielisen nimensä Caesalpinia sai Plumier-nimiseltä pappismieheltä (jonka kerrotaan löytäneen kasvin Amerikasta), joka nimesi kasvisuvun kasvitieteilijä Andreas Cæsalpinuksen mukaan.

Lähteitä / lukemista

Forster, John Reinhold VII. Of the Roots used by the Indians in the Neighbourhood of Hudson's Bay to dye Porcupine Quills. p.54 (1772). The Philosophical Transactions of the Royal Society of London. Vol XIII. From 1770 to 1776. Lontoo 1809
Hebert, Luke The Engineer's and Mechanics Encyclopædia, VOL. II. Thomas Kelly, Lontoo 1836
Hellen, Alina Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Neljäs lisätty painos, KVS:n käsiteollisuuskirjasto N.o 13, Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki 1919
Miller, Philip Gardeners Dictionary. 8. painos, Lontoo 1768
Ure, Andrew A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines; containing A Clear Exposition of Their Principles and Practice. D Appleton & company, New York 1847.
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Caesalpinia