Värjäys: Caesalpinia Bresilja, Kesalpiniat

[Leguminosae]

[englanti brazilwood, bahia wood, brasilette, Lima wood, Nicaragua wood; wood of Saint Martha · saksa Brasilholz, Brasilienholz · ruotsi öd bresilja, rödträ · ranska Bois de brésil, Bois de Fernambouc · apteekkinimet lignum rubrum · Puecherrima gulmohar?
· Väriaineen nimiä: vanhat nimet Braxilis, Vercino ]

[brasiliini NR24, CI 75280]

Bresilja on yleisnimitys useista kesalpinioista ja muutaman muun puulajin ydinpuusta saatavalle punaiselle tai siniselle - ja joskus myös keltaiselle - väriaineelle. Näitä puita on kutsuttu yleisnimellä bresiljapuut, ja joskus voi olla hyvin vaikea erottaa, mistä nimenomaisesta puusta puhutaan.

Kaupankäynnissä "bresiljat" on erotettu karkeasti punaista, keltaista ja sinistä tuottaviin puuaineksiin. Nämä tunnettiin vastaavasti puuaineksen värin (ei niiden antaman väriaineen) mukaisesti nimillä punainen (kesalpiniat, eli Caesalpinia-lajit, brasiliankesapinia Paubrasilia echinata sekä sappankesalpinia Biancaea sappan), keltainen (mulperipuu eli Morus tinctoria) ja ruskea bresilja (kampetsepuu eli Haematoxylon campechianum (campechisnum)), joiden kaikkien sydänpuuta kutsuttiin nimellä brazilwood. Mm. Scheffer (1750) mainitsee nämä "lajit", ja huomauttaa myös, että ruskea bresija on kampetsepuuta, "jota värjärit kutsuvat nimellä Blauholz ja jota Ruotsissa kutsutaan yleisesti bresiljaksi". Se, mitä nimitetään bresiljaksi (ilman alkumäärettä), näyttää vaihdelleen alueellisesti ilmeisesti sen mukaan, mikä missäkin oli suosituinta. Yleensä termi bresilja on viitannut joko punaiseen tai siniseen bresiljaan.)

Punainen, keltainen tai ruskea bresilja eivät viitanneet mihinkään yhteen tiettyyn lajiin. Keltaista bresiljaa saadaan pääosin mulperipuusta (Morus tinctoria) ja sinistä kampetsepuuta (Haematoxylon campechianum (campechisnum)), mutta punaista bresiljaa saadaan useammasta kesalpinialajikkeesta. Vaikka väripuilla oli laatueroja, pääosin puulajikkeita ei kaupankäynnissä eroteltu sen suuremmin; lähtösatamasta tai väripuun hinnasta saattoi päätellä jotain laadusta, mutta yleensä kaikki punaista väriä luovuttavat väripuut myytiin punaisena bresiljana.

Tärkeimpänä bresiljapuista pidetään ennen Caesalpinia echinata -nimellä tunnettua brasiliankesalpiniaa (Paubrasilia echinata) (myös Guilandina echinata).

Yleistä
Historia
Muu käyttö

kasvit
Caesalpinia andreana
Caesalpinia bahamensis
Caesalpinia braziliensis (Brasiletta violacea)
Caesalpinia brevifolia
Caesalpinia coriaria
Caesalpinia platyloba (Brasiletta platyloba)
Caesalpina spinosa
Caesalpinia tinctoria

Katso myös_
Bresiljapuu (Paubrasilia echinata, entinen Caesalpinia echinata; bresilja, punapuu, pernambuk
Sappankesalpinia (Biancaea sappan, entinen Caesalpinia sappan)

Yleistä

Kesalpiniapuiden sydänpuista saadaan oransseja, punaisia, burgundinpunaisia, purppuraisia ja tummia violetteja sävyjä (permanbuco). Bresiljapuun puuaines on kellanruskeaa, mutta muuttuu kostuessaan (tai hapettuessaan) punaiseksi. Väriaines liukenee veteenkin, mutta ammoniakkiin tai alkoholiin liotettuna väri on voimakkaampaa. Lipeässä se muuttuu syväksi purppurahtavaksi punaiseksi. Emäksessä brasiliini muuttuu karmiilinpunaiseksi. Mitä enemmän lipeää, sitä sinertävämpi punainen; mitä enemmän alunaa, sitä kellertävämpi punainen. Kun alunaan lisätään kalkkia, saadaan aikaiseksi vaaleanpunertavaa väriä.

Amerikkalaisten bresiljapuiden väriaineet ovat brasiliini ja brasileiini (puun hapetuttua); intialaisten bresiljapuiden aineet ovat brasiliini ja sappaniini.

Brasiliini (brazilin) C₁₆H₁₄O₅
- hapettumaton rikinkeltainen raaka-aine; täysin puhtaana väritön

Brasileiini (brazilein) C₁₆H₁₂O₅
- hapettunut punainen raaka-aine; voi käyttää substraattipigmenttivärinä (mm. rose pink), musteena tai värjäykseen.

C₁₅H₁₂O₅ ?

Kaikista lajeista paras väriaine saadaan sydänpuusta uuttamalla. Puu pilkotaan paloiksi ja keitetään vedessä.

Puiden väriä on käytetty sekä substraattipigmenttiväreinä että musteena. Substraattipigmenttiväriä on käytetty erityisesti kuvitustarkoitukseen ja vesivärinä, pigmentti ei sovi mm. fresko-, tempera- tai öljymaalaukseen.

Caesalpinia andreana

Sisältää pieniä määriä brasiliinia.

Caesalpinia bahamensis

[brasilete; brasiletto]

Sisältää pieniä määriä brasiliinia.

Puuta on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin mm. maksa- ja munuaisvaivojen hoitoon. Vaaleanpunasita terveysjuomaa on valmistettu liuottamalla punaista puuta maitoon.

Caesalpinia braziliensis (Brasiletta violacea)

[englanti brasilwood, pernambuco]

Kasvaa Etelä-Amerikassa, mm. Brasilian rannikolla. Toisten lähteiden mukaan kuitenkin juuri tämä on se bresilja, jota aikoinaan, ennen Amerikan löytymistä, tuotiin Lähi-Idästä Eurooppaan ja jonka mukaan Brasilia sai nimensä. (Tätä ei tue kovinkaan moni lähde.)

Algarobilla Caesalpinia brevifolia

[englanti algarobilla, carob; vanha nimitys algarovilla · ruotsi algarobilla · ranska algarobile · saksa algarobilla · espanja algaroba]

Hedelmäpuu, kasvaa mm. Chilessä. Sen hedelmät (joihin nimitys algarobilla useimmin viittaa) ovat hyvin parkkiainepitoisia (Uren mukaan hedelmät sisältävät nelisen kertaa tammen kuoren tanniinimäärän). Kasvilla on ollut kaupallista arvoa nimenomaan parkkikasvina. Kasvista on saatu tanniinipitoista tummaa väriainetta, jota on käytetty niin mustan värjäyksessä kuin kynien musteissa.

Kapteeni R. N. Bagnald toi kasvin ensimmäisen kerran Englantiin 1832 ja kutsui sitä latinalaisella nimellä Prosopis pallida. Algarobilla-nimi tulee arabiankielisestä nimityksestä al-karrouba.

Caesalpinia cacalaco

englanti cascalote

Tekstissä Of the Roots used by the Indians in the Neighbourhood of Hudson's Bay to dye Porcupine Quills (1772, julkaistu The Philosophical Transactions of the Royal Society of London 1809) mainitaan, että Meksikon espanajalaiset ovat "viimeaikoina" (1700-luvulla) oppineet Kalifornian alkuperäisasukkailta taidon värjätä hyvin syvää ja kestävää mustaa tällä puulla.

Caesalpinia coriaria Värikesalpinia

[Caesalpinia thomaea, Libidibia coriaria, Poinciana coriaria
englanti divi-divi]

Käytetään parkkiaineena. Musta väri.

Meksikon alkuperäisasukkaat käyttivät tammen äkämistä ja Caesalpinia coriaria -kasvin kuivatuista paloista valmistettua nacazcolotl -väriä (hyvin samantapaista kuin eurooppalainen rautagallusmuste) käytettiin maaliaineena, musteena ja värjäykseen. Sen väri vaihtelee mustasta tummanvihreään. Todennäköisesti alkuperäisasukkaat valmistivat mustetta jo ennen espanjalaisten saapumista.

Caesalpinia echinata

Kts. brasiliankesalpinia Paubrasilia echinata

Caesalpinia platyloba (Brasiletta platyloba)

Sisältää pieniä määriä brasiliinia.

Caesalpinia pulcherrima Riikinkukkokesalpinia

[Riikinkukkopensas
Caesalpinia pulcherrima var. flava, Poinciana bijuga, Poinciana elata, Poinciana pulcherrima
englanti Barbados Pride, Barbados Flower, Barbados Flower-fence, Dwarf Poinciana, Peacock Flower, Pride of Barbados, Red Bird of Paradise · saksa Stolz von Barbados, Pfauenblume, Pfauenstrauch, Zwergpoinciane · ranska Petit flamboyan, Merveille de Chine, Orgueil de Chine]

Caesalpinia sappan

Kts. sappankesalpinia Biancaea sappan

Caesalpina spinosa Orakesalpinia

[Tara spinosa
englanti tara · divi-divi, guarango]

Kasvaa Andeilla ja Boliviassa. Kukinnoista saadaan mustaa, jota käytetään tekstiileissä ja musteena. Kasvista saatavaa jauhetta (tara powder) käytetään puretteena puuvillojen ja pellavien värjäyksessä. Käytetään myös parkkiaineena. Korkean tanniinipitoisuutensa vuoksi sitä on käytetty paljon musteen tekemiseen.

Väli- ja Etelä-Amerikassa kasvin palkoista tehtiin mustaa väriä (rautapurete) jo noin 1000 eaa.

Caesalpinia tinctoria

[(E-A alkuperäisasukkaat) ttara, tara]

Ruskeita väriaineita.

Bolivian alueen alkuperäisasukkaat ovat värjänneet kasvin hedelmillä keltaista, Cuzcon alueella sillä ollaan värjätty mustaa ja Huancayossa harmaata.

Caesalpinia violacea eli Coulteria cubensis

[Baryxylum brasiliense, Brasilettia violacea, Caesalpinia cubensis, Coulteria linnaei Peltophorum brasiliense, Robinia violacea englanti brasiletto · espanja guaje (Nicaraqua) chocuabo (Kuuba, Belize) yarua, palo de Brazil (Jamaica) braziletto mayat chakte' ("punainen puu")]

Puuaineksen väri vaihtelee keltaisen ja punertavan välillä. Väriaine on tunnistettu mm. mayojen kämmenpohjapiirroksista.

Historia

Bresilja tunnettiin väriaineena ennen Amerikan mantereen löytymistä (vanhassa ranskan ja englannin kielessä väriä kutsuttiin nimellä braise (brasile, brasilium), joka viittaa punaisena palavaan hiileen; portugalilaiset kauppamiehet kutsuivat sitä nimellä bresil tai brasil; arabiankielen braza tarkoittaa kirkkaanpunaista). Luultavasti sappankesalpiniaa vietiin Indonesiasta Kiinaan jo 900 eaa. Varhaiskeskiajalla 1000-luvun alussa (1100 -luvun lopussa?) arabit toivat sitä Eurooppaan. Länsimaisessa historiassa bresiljapuu (brazilwood) mainittiin ensimmäisen kerran 1321. Toisaalta, erään lähteen mukaan Bolognan ja Ferraran kaupunkien välisessä sopimuksessa 1194 kermez kuvataan bresiljapuun siemenenä (grana de Brazile). (Myöhemmin 1500-luvulla, kun eurooppalaiset purjehtivat Brasilian rannikolle, he näkivät tutunnäköistä puuta kasvavan rannikolla valtavia määriä, ja lopulta rannikko sai nimensä puun mukaan Terra do Brasil - Brasilia. Puu oli hyvin paljon sappankesalpiniaa muistuttava brasiliankesalpinia, Paubrasilia echinata.)

Latinankielisen nimensä Caesalpinia sai Plumier-nimiseltä pappismieheltä (jonka kerrotaan löytäneen kasvin Amerikasta), joka nimesi kasvisuvun kasvitieteilijä Andreas Cæsalpinuksen mukaan.